Kaikkia kirjoja ei varmaankaan ole mahdollista listata. Kysyjä ei kerro kysymyksessään, onko kyse tieto- vai kaunokirjoista. Ei myöskään sitä, lasketaanko lastenkirjat mukaan. Etenkin kaunokirjoista on myös vaikea sanoa, milloin ne käsittelevät nimenomaan Hakaniemeä, milloin taas Kallion kaupunginosaa laajemmin. Kallion kirjastossa Helsingissä on Kallio-kokoelma, johon on koottu Kallion kaupunginosaa käsitteleviä kirjoja. Kokoelma löytyy Helmetistä, kun hakusanaksi valitaan Kallio-kokoelma. Hakutuloksessa on mukana Kallion aluetta Siltasaaresta Sörnäisiin käsitteleviä kirjoja.
Mainitsen joitakin kirjoja, jotka varmasti käsittelevät Hakaniemeä.
Lastenkirjallisuus:
Salmi, Veera: Puluboi-kirjat. Kirjoissa pulujen koti on Hakaniemen...
Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema näköispainos teoksesta Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut.
Alkuperäisessä laitoksessa teoksen nimi on Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset/ sananlascut/ mahdollisuden jälken monialda cootut/ ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
Näköispainos on julkaistu nimellä Sananlaskut.
https://finna.fi/Record/ratamo.40068
Niin ikään SKS:n julkaisema näköispainos Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut (1907) on lainattavissa ainoastaan SKS:n kirjastossa.
Teos on luettavissa myös netissä:
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File:Florinus_-_Wanhain_Suomalaisten_Tawaliset_ja_Suloiset_Sananlaskut.pdf...
Valitettavasti en löytänyt yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen. Yksi mahdollinen syy on se, että ADHD:n tyyppisiä isokirjainlyhenteitä tuotetaan meillä englanninkielisistä sanoista usein erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan alalla. On myös lyhenteitä, jotka ovat muodostuneet niin koodinluonteisiksi, että lyhenne tajutaan käsitteen varsinaiseksi ilmaukseksi ja tunnetaankin joskus paremmin kuin koko ilmaus. ADHD on juuri tällainen. Sen vahvuuksiin kuuluu myös yksitulkintaisuus jopa asiayhteydestä irrotettuna.Lähteet: Elina Heikkilä, Lyhenteet haltuun. – Kielikello 4/2009Sari Maamies, Milloin lyhenteitä tarvitaan? – Kielikello 4/2000
Tilastokeskuksen sivulla ( http://www.stat.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html ) mainitaan, että 317:ssä yleisessä kirjastossa on Internet-palvelut, 73:ssa ei ole Internet-palveluja, ja 6 kirjastoon palvelut ovat tulossa (n=396). Kirjastojen toimipisteitä, joissa asiakkailla on mahdollisuus käyttää Internetiä, oli 785 (n=1147). Julkaisu, josta luvut ovat peräisin, on vuodelta 2000.
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilla on mahdollisuus kartoittaa kirjastojen internet-päätteitä: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/internetyhteys.asp
Käsittelyssä-tila tarkoittaa, että aineisto on käsiteltävänä kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla. Tämä koskee siis uutta kirjastoon tulevaa aineistoa joka ei ole vielä lainattavissa. Käsittelyssä-tilassa olevaa aineistoa voi kuitenkin jo varata.
Aineisto on käsittelyssä-tilassa vaihtelevia aikoja hankinta-ja luettelointiosaston kiireistä riippuen.
Toivottavasti saat varaamasi levyn mahdollisimman pian.
Kaupungin kartanlaatijat varmastikin tietävät, mikä on Espoota ja mikä ei. Kartta- ja kaavaotteet tilataan kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksiköstä, puh. (09) 8162 5500
Saamelaisaktivisti ja uranuurtaja Elsa Laula Renbergistä (1877-1931) löydät tietoa esim. Vuokko Hirvonen. Saamenmaan ääniä, SKS 1999 (väitöskirja, myös saameksi)ja norjaksi Peder Borgen. Samenes förste landsmöte, 1997 (ISBN 82-519-1249-0)Teos mikä kertaa saamelaisten kansallisesta heräämisestä kertoo kyllä myös Laulasta. Myös artikkeleita, OTTAR-lehdessä. Kaukopalvelun kautta saatavissa Lapin maakuntakirjasto, Lappi-osasto/Saamelaiskirjasto
Huom. myös nettiyhteydet aineistorekisteriin:
http://lapponica.rovaniemi.fi
http://www.rovaniemi.fi/aurora
John Fantelta on suomennettu kaks romaania (Rypäleen veljeskunta ja Tomu tietää), mutta My dog stupid -teosta ei ole käännetty suomeksi. Nämä kaksi muuta romaania saa lainaan mm. Eepos-kirjastoista:
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=john+fante&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F
Esineitä kuten verenpainemittareita ei voi varata. Esineet tulee lainata aina tietystä kirjasta ja palauttaa ne samaan kirjastoon. Niitä ei voi lähettää kirjastosta toiseen, koska ne saattaisivat rikkoutua kuormassa. Roihuvuoren kirjastossa on verenpainemittari, joka näyttää olevan lainassa tällä hetkellä. Kannattaa seurata tilannetta Helmetissä ja vaikka soittaa kirjastoon. Kirjaston puhelinnumero on 09/310 85 082.
Helmet -- Verenpainemittari [Esine]
Malmin kirjaston asiakastietokoneet päivitettiin Helsingin kaupunginkirjaston uuteen järjestelmään 8.2.2023. Uudessa järjestelmässä koneille ei enää kirjauduta kirjastokortin numerolla eikä niitä voi varata entisen järjestelmän avulla.
Malmin kirjaston ja muiden uuteen järjestelmään siirtyneiden kirjastojen varattavat tietokoneet löytyvät nykyään Varaamosta. Sen kautta voi asiakas varata itse koneen käyttöönsä. Malmin kirjaston koneet löytyvät osoitteesta varaamo.hel.fi haulla "malmin kirjasto".
Asiaa voisi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta, jos siirtola on kuulunut Helsingin kaupungille. Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta koordinoi ja hoiti 1960 -luvulla Helsingin kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Linkki Kaupunginarkistoon
Ilmastotieteen laitos kerää ja tilastoi säähavaintoja Suomesta. Laitoksella on internet-sivuillaan ilmainen Havaintojen lataus -palvelu, jonka avulla saa haluamillaan ehdoilla tietoa valitun paikkakunnan säästä. Ilmainen palvelu kattaa säähavainnot vuodesta 1959 alkaen. Vanhempia tietoja ei ole vielä ehditty digitoida.Vuotta 1959 aiemmat säätiedot ovat saatavilla, mutta ne ovat maksullisia. Maksua perustellaan sillä, että digitoimattoman tiedon käsittely ja etsintä vie aikaa ja vaatii enemmän työtä. Säähavaintoja ja tilastotietoja voi tiedustella Ilmastopalvelun palvelunumerosta 0600 10601 arkisin klo 9-15 (4,06 €/min + pvm) tai sähköpostitse osoitteesta Ilmastopalvelu@fmi.fi. Sähköpostitilauksen käsittelyä nopeuttaa mahdollisimman...
Kallion kirjasto kokosi tannoisina vuosina listan "Kallio kirjallisuudessa", joka löytyy enää Wayback machine -internetarkiston kautta: https://web.archive.org/web/20120823075923/http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Rajasin listalta 1920-1960-luvuille sijoittuvat kirjat:Aho, Elisabeth: Sisar: historiallinen romaani vuosilta 1918-1924. Otava 2011Bagge, Tapani: Sininen aave. Tammi 2011Björk, Marja: Posliini. Like 2008Cleve, Anders: Katukiviä. Otava 1960Hämä, Erkki: Jeesus oli vihainen. Neirol 2009Jääskeläinen, Seppo: Kulmat. Otava, 1999Kaipainen, Anu: Nuoruustango. WSOY 1989Lehtinen, Torsti: Kun päättyy Pitkäsilta. Karisto 1982Lyytikäinen, Toivo: Häkkilintu. Kesuura 1999Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi: hima Stadissa. Edico...
Lotta Svärd järjestöstä löytyy vähän englanninkielistä tietoa. Tässä joitakin artikkeleita, joista on ehkä apua.
Ollila, Anne: Women´s voluntary associations in Finland during the 1920s and 1930s.
(Scandinavian journal of history. 1995:2, s. 97-107)
Olsson, Pia: ”Learn to love your country and its people”: from Lotta ideology to action.
(Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.1995 s. 246-253)
Olsson, Pia: Motherly love or practical work: nationalism in the Lotta Svärd local branches during the 1920s and 1930s.
(Ethnologia Fennica: Finnish studies in ethnology.1999. s. 22-29)
Eskelinen, Anne: Women and the army.
(Finnish peace making. 1987. s. 276-282)
Tuomivaara, Sirpa: The oraganization of women in...
Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi?
Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen.
http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
Kaikkea Suomessa julkaistua kirjallisuutta ei hankita Helsingin kaupunginkirjastoon. Yliopistojen julkaisemat tutkimukset, jotka eivät ole tarkoitettukaan kovin suurelle yleisölle, ovat varmimmin saatavissa yliopistojen kirjastoista.
Kysymäsi Antti Kasvion tutkimus käsittelee kuitenkin toimintatapojen kehittämistä Helsingin kaupungin työpaikoilla, joten kirja on hankittu kirjastoon. Saatavuustiedot löytyvät Plussa-aineistotietokannasta www.libplussa.fi
Animaatio on tekniikka, jonka avulla animaatioelokuva toteutetaan kuva kuvalta. Animaatio-sana tulee latinan sanasta animatio 'elävöittäminen'. Piirroselokuvissa animaatio toteutetaan piirroskuvilla. Piirroskuvat ovat yksi tapa toteuttaa animaatioelokuvia. Eli piirrettyjä elokuvia voidaan kutsua animaatioelokuviksi, mutta ei välttämättä toisinpäin.
Lähteinä on käytetty mm. alla olevia linkkejä:
http://mediakompassi.yle.fi/opettajat/opetusosiot/animaatio/animaatiote…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Animaatio
http://fi.wiktionary.org/wiki/piirroselokuva
