Musiikkisanakirjoja löytyy useitakin. Saat listan kirjoista ja niiden sijaintitiedoista kirjoittamalla kirjaston aineistotietokantaan http://www.helmet.fi/ sanat musiikki terminologia tai musiikki sanakirjat. Tässä pari:
Zeranska-Gebert, Grazyna
Parlando : musiikkisanakirja
Yliopistopaino, 2002
Ervola, Kaija
Musiikkisanakirja
Finn lectura, 2001
Brodin, Gereon
Musiikkisanakirja
Otava, 1980
Kysymistäsi kirjastoista mikrofilmien skannausmahdollisuus on Salon kirjastossa ja pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoon Sellossa ja Vantaan Tikkurilassa.
Eipä ole suomennettu ainakaan vielä yhtään kirjaa. Kirjailijan kotisivuilta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan:
http://www.hakanostlundh.se/
Tässä tapauksessa ei kääntäjän vaihtaminen auta, sillä myös Aale Tynnin käännökset (ilmestyneet ensimmäisen kerran 1965) ovat edelleen tekijänoikeuden suojaamia, hän kuoli vasta vuonna 1997. Shakespearen sonettien suomentajista (muita ovat Simonsuuren lisäksi Kyllikki Räsänen ja Leo Saukkoriipi) ei kukaan ole tekijänoikeudellisesti vielä vapaa, joten elokuvasuomennosta varten tarvitaan lupa tai täytyy tehdä oma käännös.
Heikki Poroila
Kappaleen nimi on Tänd ett ljus. Sen on Suomen kansallisdiskografian mukaan säveltänyt Lasse Lindbom ja sanoittanut Niklas Strömstedt. Kappaleen tunnetuin levytys on Triad-yhtyeen a cappella-versio vuodelta 1987. Lyhytikäiseksi jääneen htyeen muodostivat Lindbom, Strömstedt ja Janne Bark.
Lähteet:
https://finna.fi
https://sv.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4nd_ett_ljus
J. W. Goethen runon Der Schatzgräber (1815) on suomentanut Otto Manninen. Suomennos Aarteenkaivaja sisältyy teokseen Johann Wolfgang von Goethe: Runoja (1928).
Muita suomennoksia runosta ei löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
https://finna.fi/
Tähän on vastattu aiemmin Kysy.fi-palvelussa. Kyseessä on 1000-luvun Kashmirista, Intiasta peräisin oleva runo. Sanskritinkielisen tekstin alkuperäinen kirjoittaja oli Bilhana-nimellä tunnettu runoilija. Hyvien ihmisten juhla -romaanin loppusivuilla on osa tästä runosta. Steinbeck käytti E. Powys Mathersin englanninnosta.
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-kirjoittanut-steinbeckin-hyvien-ihmiste…
https://vanderburg.org/etc/black_marigolds.html
Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yleisten kirjastojen hakuteoksista ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Suomen sukututkimusseurasta (http://www.genealogia.fi/) voisi löytyä apua. Seuran sivuilla on mm. Hiski-tietokanta (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi), josta Lempäälän kohdalta löytyi muutama Maise-niminen. Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistösivuilta voisi löytyä apua: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4
Hermann Hessen Demianin kuudennessa luvussa Jaakobin paini kertoja pohtii aihetta mm. näin:
”Hänen tehtävänsä oli löytää oma kohtalonsa, ei vain mikä tahansa kohtalo, ja elää se päästä päähän, eheästi ja täydellisenä.”
Hesse Hermann: Demian (suom. Toini Havu, Gummerus, 1979, s.147)
Maria Järven romaan Janika kultaisen kupolin maassa (Kolmiokirja, 1987) kuuluu vain muutaman kirjaston kokoelmiin. Teosta on esimerkiksi Kuopion Varastokirjastossa ja PIKI-kirjastojen kokoelmissa. Voit tilata kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/vaari.1129061
https://finna.fi/Record/piki.237651
Mikäli haluaisit hankkia kirjan omaksi, kannattaa etsiä esimerkiksi nettiantikvariaateista.
Julkaisussa Helsingin nimikirja ja osoitekalenteri 1921 mainitaan neiti Mary Sauren, ompelija. Hänen osoitteensa oli Punavuorenkatu 16 A. Vuoden 1928 osoitekalenterista häntä ei enää löydy. Hautahausta löytyy Mary Regina Sauren, joka syntyi 1909 ja kuoli 1975. Syntymävuoden perusteella voisi olettaa, että hän oli eri henkilö kuin Punavuorenkadulla asunut Mary Sauren. Muita tietoja Mary Saurenista ei löytynyt.
Valitettavasti tietoja ei löytynyt täältä pääkaupunkiseudun kokoelmista ja verkosta. Järvenpään kirjasto ei valitettavasti ole suostunut pyynnöistä huolimatta lähtemään vastaajakirjastoksi Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Olen lähettänyt kysymyksenne sinne, koska on aivan mahdollista, että heidän kotiseutuaineistoistaan voi olla apua. Tässä vielä teille yhteystiedot varmuuden vuoksi, https://www.jarvenpaa.fi/vapaa-aika-ja-harrastaminen/kirjasto/asiakkaan…
Vapaatekstihaulla consociatio? löytyy tietokannasta viisi viitettä. Ne eivät mielestäni käsittele suoraan Euroopan unionia. Hakusana konsensus tuottaa neljä osumaa, jotka käsittelevät myös demokratiaa.
Hakusanalla demokratiavaje löytyy 58 viitettä.
Sinun kannattaa varmaan kaivaa joku asiaa käsittelevä juttu ja katsoa jos pääset lähdeluetteloiden avulla eteenpäin (viittaukset ja kirjoittajat)
Kannattaa koettaa myös oheista netti osoitetta
http://www.psr.keele.ac.uk/
Kysymäsi kirja löytyy Oulun yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston kasvatus- ja kielitieteiden osaston kirjastosta. Siitä voi siis jättää kaukolainapyynnön (ei saa
Helsingistä).
Viides uudempi painos vuodelta 1990 löytyy Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknisen korkeakoulun
ja Vaasan yliopiston kirjastosta. Saatavuus tulee tarkistaa kyseisistä kirjastoista.
Salasanan eli tunnusluvun saat käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa (tai kirjastoautossa) ja esittämällä pojan henkilöllisyystodistuksen, esim. kuvaton Kela-kortti käy tähän tarkoitukseen.
