Vaikuttaa siltä, että käytössä ovat sekä post-alakulttuuriteoria että jälkialakulttuuriteoria. Molemmista löytyy joitakin viitteitä akateemisesta teksteistä. Ilmeisesti kumpikaan ei ole täysin vakiintunut käyttöön. Alakulttuurikäsitettä on pyritty korvaamaan käsitteellä osakulttuuri, mutta siihen en löydä tässä yhteydessä viittauksia.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18252/gradu_pkomonen_0910.pdf?sequence=3&isAllowed=y
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/40571/978-951-39-4923-5.pdf?sequence=3
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/99602/gradu07323.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kuvaus tapahtumasta löytyy kirjasta Junkkari, Tuomo: Köyliön varavankila - suovankilasta ja sotavankileiristä teollistuneeksi avovankilaksi (Köyliön varavankila, 1997).
Kirjan tiedot Finna-palvelussa https://finna.fi/Record/helka.9910024333506253?sid=2994309558
Kyllä, kokoelmamme on ns. "kelluva", eli voit lainata ja palauttaa ristiin toimipisteidemme ja kirjastoautojemme välillä. Kaikki Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteet löydät verkkokirjastostamme: Palvelupisteet ja aukioloajat | Kuopio (finna.fi) Muutamia poikkeustapauksia on, esimerkiksi pikalainat, liikuntavälineet ja soittimet, jotka täytyy palauttaa samaan toimipisteeseen kuin lainatessa.
Sven Nordqvistin kirjassa Kun Miinus lähti avaraan maailmaan katsotaan ohjelmaa Hotta Lotan kysymyspotta, jossa rotta istuu potassa esittämässä kysymyksiä. Sinä siis olet oikeassa.
Suomen yleiset kirjastot ottavat jaettavaksi yleishyödyllisiä, kirjaston arvomaailmaan sopivia sekä yleishyödyllisiin, laajaa julkisuutta saaneisiin kampanjoihin liittyviä painotuotteita. Kirjastojen käytössä olevat tilat ovat tietysti kaikkialla rajalliset, joten kaikkea tarjottua materiaalia ei voida edes ottaa vastaan. Mitään keskitettyä jakelukanavaa koko Suomen kirjastoihin ei ole, joten jakelu täytyy hoitaa kirjastokohtaisesti esimerkiksi postin välityksellä.
Suomen kirjastoseura http://www.fla.fi voi antaa lisätietoja ja kirjastojen yhteystietoja. Kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot löytyvät myös mm. sivulta http://www.kirjastot.fi linkistä "Kirjastot ja kokoelmat" sekä BTJ-Kirjastopalvelun julkaisemasta...
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanese Translator-verkkosivuilla voi katsoa, miltä oma etunimi näyttää japanilaisin kirjoitusmerkein kirjoitettuna. Tosin tämä näyttää rajoittuvan vain englannikielisiin nimiin. Osoite on:
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm osoitteista
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Hei!
Cajander on suomentanut Wolseyn repliikin seuraavasti:
Hyvästi, vähä hyvä, mikä jää! Hyvästi iäks, kaikki suuruuteni!
Se ihmisen on osa; tänään kasvaa Ujoa toivon tainta, huomenna Jo kukkii, loistaa täydess' uhkeudessaan, Ja sitten tulee halla, turmahalla, Ja - ihminen kun varmana jo levoss' Odottaa suuruutensa kypsyntää - Se juureen puraisee ja hänet kaataa Niinkuin nyt minunkin.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista näyttäisi löytyvän jonkun verran kyseisten tekijöiden musiikkia nuotteina ja CD-levyinä.
Saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Kirjastosta löytyy sukukirjoja luokasta 99.31 ja Karjalan historiaa luokasta 92.87. Hyytiäisten sukukirjoja ei valitettavasti ole Vanamo-kirjastoissa, mutta niitä voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainan tilauslomake löytyy kotisivuiltamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 8 euroa. Rämön suvusta löytyy Lassi Rämön kirjoittama Takaisin Karjalaan vuodelta 2013. Sitä näyttäisi olevan Hämeenlinnan pääkirjastossa, lähikirjastoissa sekä Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa tällä hetkellä hyllyssäkin.
Enya keksi albumin toistuvan kertosäeriffin ja tuottaja Nicky Ryanin ehdotuksesta soitti sen yhtä aikaa viidessä oktaavissa. Tästä tuli myöhemmin kappaleen keskeinen "sail away" -kuvio. Koko sävellys kehittyi sen ympärille. Sanoituspuolella Enya ja Ryan keksivät ainoastaan hokeman "sail away".
Sävellyksen introa on verrattu sävellykseen "Can't Get Used to Losing You". Ainakin intro inspiroi laulun sanoittajaa Roma Ryania. Hän kuunteli sitä studiossa ja näki lastensa hyppivän ulkona, ilmeisesti samankaltaiseen rytmiin kuin intron kuvio. Rytmi, purjehtimiseen liittyvä hokema ja se, että albumia äänitettiin Orinoco-nimisessä studiossa, innoittivat häntä kirjoittamaan kertomuksen matkasta pitkin Orinocojokea. Sanoituksessa...
Ilta-Sanomien vuosien 1932-1939 digitoidut numerot ovat vapaasti luettavissa verkossa. Vuosien 1940-1979, 2017-2021 digitoidut numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Lähimmät vapaakappalekirjastot ovat Kansalliskirjasto, Eduskunnan kirjasto ja Turun yliopiston kirjasto. Kansalliskirjastossa toimii jäljennepalvelu, jonka kautta voi tilata jäljenteitä kirjaston aineistosta. Tässä linkki palvelun sivulle, josta löytyvät tiedot tilaamisesta ja hinnastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu
Sakari Virkkusen kokoaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan leikillinen liikkuvan poliisin miehiä tarkoittava nimitys Kissalan pojat on lainattu samannimisestä amerikkalaisesta sarjakuvasta (The Katzenjammer kids), jota Helsingin Sanomat julkaisi jo 1930-luvulla. Sarjakuva sinänsä ei nimenomaisesti liity poliisiin – siinä satunnaisesti esiintyvät poliisit ovat mukana vain auktoriteettihahmoina muiden auktoriteettihahmojen joukossa, joihin Kissalan poikien päähenkilöiden Hansun ja Fritsun kepposet kohdistuvat.
Helsingin kaupunginkirjastossa on mikrofilmeinä Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Niitä lähetetään kaukolainaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle oman lähikirjaston kautta. Jos kirjastossanne on mikrofilmien lukulaite, lainataan mikrofilmi, jos ei ole, lähetetään kopiot. Kysykää kaukopalvelusta ja maksuista lähikirjaston kautta.
Kirjailija Lassi Sinkkosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, joten kattavimmin hänestä löytyy tietoa erilaisista matrikkeleista ja hakuteoksista. Hae lähimmästä kirjastosta käsiisi Suomen kirjailijat 1945-1980 tai Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon tai Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (huom. vuoden 1980 painos!) tai Otavan kirjallisuustieto. Turun Yliopiston julkaisemassa artikkelikoosteessa Uudessa valossa: kirjoituksia realismin kysymyksestä (1998) löytyy essee/artikkeli myös Lassi Sinkkosesta.
Verkosta löydät tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997629024 ja Like-kustantamon sivulta, https://like.fi/kirjailijat/lassi-sinkkonen/
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin kaupunginkirjastosta,
Finnisch-deutsches Sprichwörterbuch = Suomalais-saksalainen sananlaskukirja / hrsg. = toim. Ingrid Schellbach-Kopra
Julktiedot Hki : Bonn : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Rudolf Habelt, 1980. Kaukolainapyynnöstä voit tehdä tiedustelun paikalliseen kirjastoosi.
Nimeä Muroke ei valitettavasti löydy tutkimistani nimikirjoista. Myöskään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ei löytynyt minkäänlaista tietoa ko nimestä. Suomen Sukututkimusseurankaan sivuilta ei tietoa löytynyt. Ehkä ko seura osaisi auttaa etsinnöissäsi eteen päin. Tässä Internetin sukututkimussivustojen osoitteita:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=frontpage&It…
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/SukututkimusLinkit.ht…
Tapanilan kirjaston remontti alkaa 16.4.2012, kun taas Puistolan kirjaston avajaiset ovat vasta 24.4.2012. Siksi varauksia ei voi oikein toimittaa Puistolan kirjastoon. Sen sijaan Tapanilan hakematta jääneet varaukset toimitetaan remontin alkaessa Malmin kirjastoon, josta ne voi noutaa. Jos varaus ei ole vielä saapunut kirjastoon, sen noutopaikan voi itse vaihtaa HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi.
Kohtaamispaikalla on 120mm aihioita kaikkiin heidän skannerikoneisiin.
Myllypuron kirjastossa voi käyttää tavallista skanneria sekä Epson Perfection V750 Pro -skanneria filmien, diojen ja valokuvien skannaamiseen. Lähempiä tietoja kannatta kysyä Myllypurosta, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Ajanvaraus koneille https://varaus.lib.hel.fi
Veikkaus Niilo Rauhalasta siteeratun runon tekijäksi osuu aivan oikeaan. Rauhala kirjoitti Jumalan vuorella me asumme -runonsa alunperin Reisjärven kristillisen opiston 20-vuotisjuhlaan lokakuussa 1975. Sittemmin se on julkaistu Rauhalan runokokoelmassa Lähellä pyhää aamua (1979) ja tyylillisesti hieman muokattuna valikoimassa Kuljen lähteitä lähellä (1996), jossa sen nimenä on Vuori kohottaa kirkkautensa.
