Kyllä voi. Tekstit voi lähettää Tapiolan kirjastoon, osoitteeseen
Tapiolan kirjasto
PL 3615
02070 Espoon kaupunki
tai: kirjasto.tapiola@espoo.fi
Kuoreen tai otsikkoon merkintä "Arviointipalvelu". Vastausta on turha odottaa kovin pikaisesti, sillä tekstejä tulee paljon. Älä lähetä originaalia, vaan kopio. Mikäli haluat tekstin takaisin, liitä mukaan palautuskuori postimerkkeineen.
Saamamme tiedon mukaan Inkeriläisten sivistyssäätiö on osa Suomen Inkeri-liitto ry:n toimintaa. Sen yhteystiedot löytyvät mm sivuilta http://www.inkeri.com/yhteystiedot.html
Sivuilta löytyy myös aika hyvä luettelo Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta, osassa on myös kustannus- ja julkaisutiedot.
Olisikohan kyseessä ruotsalaisen kirjoittajaparin Anders Roslundin ja Börge Hellströmin dekkari Tyttö katujen alta (2010), joka kertoo ihmisistä Tukholman alla olevissa tunneleissa http://www.adlibris.com/fi/kirja/tytto-katujen-alta-9789510342886 .
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään mitään tietoa tästä yhdistyksestä/yrityksestä. Vanhat tietosanakirjat, Helsingin puhelinluettelot, Viipurin puhelinluettelo 1939 ja osoiteluettelot eivät näytä Merkuriliittoa tuntevan. Apua ei myöskään ole Yhdistysrekisterin hakemistoista (http://yhdistysrekisteri.prh.fi:9057/haku.htx, http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/tietopalvelut/sahkoiset_palvelut…) tai yritysrekisteristä (http://www.020300200.com/?gclid=CNSA8sLN_JgCFcyR3wod9GCCmQ).
Helsingissä on 1910-luvulla toiminut kirjakustantamo Merkurius, joka on mm. julkaissut osoiteluetteloita ja tullitaksa- ja tullausohjekirjoja. Lienee eri asia.
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Asiaa kannattaa kysyä suoraan lähimmästä kirjastosta.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Koulukiusaaminen on ollut viime vuosina yksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden suosikkiaiheita, jos näin voi sanoa.
Voit etsiä aihetta käsitteleviä ruotsinkielisiä nuorten kaunokirjoja Turun kaupunginkirjaston kokoelmista kirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino käyttämällä hakutermeinä ruotsinkielisiä asiasanoja mobbning ja ungdomslitteratur sekä valitsemalla kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuus. Saat noin 20 viitettä. Kun etsit lastenkirjallisuutta, toista haku, mutta kirjoita "ungdomslitteraturin" sijasta "barnlitteratur". Saat n. 30 viitettä. Viitteiden joukossa on muiden muassa Gösta Knutssonin Pelle Svanlös eli Pekka Töpöhäntä -kirjoja.
Ruotsinkielistä koulukiusaamista koskevaa kirjallisuutta voit tarkastella...
Kuvaus vastaa pitkälle 1990-luvun alussa julkaistuja japanilaisia Candy Candy -animaatioelokuvia. Niitä voi pyytää videokasetteina kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta tai etsiä divarista. Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ko. elokuvia ole, mutta kaukolainatilauksen voit jättää meidän kauttamme.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Populaarimusiikin nuottijulkaisuissa merkitään enää harvoin aloitussivulle kappaleen esityohje. Siksi nämä arviot ovat jossakin määrin likimääräisiä.
Vihreät niityt (alkuperäiseltä nimeltään Greenfields) on triolifoksi eli triolislovari.
Rakkauden satu (Historia de un amor) on bolero.
Hiljainen kitara (Gringo's Guitar) muistuttaa rytmiikaltaan edellistä, mutta se on kolmijakoinen. Pohjalla on valssirytmi, bongorumussa bolero. Nimitys voisi olla espanjalainen bolero.
Lähteitä:
Tanssimusiikin lajipiirteet
Tanssilajit
Nuotti: Big book of latin songs, saatavuus
Brand Machinen verkkosivuilla kerrotaan, että Pasi Ruohonen ollut mukana tekemässä Vesipuisto Serenan mainoskappaletta.
Ruohosen itsensä mukaan biisiä on ollut tekemässä myös Jarmo Lehti. Teostolla saattaa olla vielä tarkempia tietoja tekijöistä. Maikkarin arkistosta tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Kollega ehdotti Asko Martinheimon kirjaa Polttaa polttaa (WSOY 1968). Päähenkilöinä ovat Ami ja Sinikka sekä lukiolaispoika Homeros. Nuoret ovat 15-vuotiaita ja tarina sijoittuu muun muassa Tampereelle. Kirja kertoo päähenkilön elämästä viikon ajan. Kirjan kansi on pohjaväriltään musta ja siinä on tyylitelty avain, jossa on oranssia.
Kirjasta voi lukea pidemmän kuvauksen Lastenkirjainstituutin tietokannasta: Tarkennettu haku - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
Kukaan vastaajistamme ei muistanut lorulle jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tietoja jatkosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Kysymys vaatii lääketieteellistä asiantuntemusta. Suomessa kaikki elinsiirrot on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Asiassa onkin syytä olla yhteydessä elinsiirtotoimistoon.
https://www.hus.fi/hoidot-ja-tutkimukset/elinsiirrot
https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/meilahden-tornisairaala/elinsiirtotoimisto
Julia Quinniltä on nyt heinäkuussa tulossa uusi osa Smythe-Smith suvun sarjaan nimeltään "Petollinen kosija". Lisätietoja teoksesta kustantajan sivulta: Petollinen kosija (tammi.fi)Muita historiallisia, mutta romanttisia kirjoja voi yleisten kirjastojen tarjonnasta etsi hakusanoilla "historialliset rakkausromaanit". Sinua saattaisivat kiinnostaa esim. Karen Swanin teokset, samoin kuin Simona Ahrnstedin teokset, joista jälkimmäiset sijoittuvat Ruotsin historian eri ajanjaksoille. Sara Medbergin teoksia on puolestaan kutsuttu "Ruotsin Bridgertoniksi" eli niistäkin saattaisit löytää luettavaa. Suomalaisia historiallisten ja osin myös romanttisten kirjojen kirjoittajia ovat esimerkiksi Kaari Utrio sekä Kristiina Vuori.
Vastaajistamme kukaan ei vaikuttanut löytävän ajatusta, jota etsit. Yritin selailla ja etsiä hakemalla eri kielillä, mutta en löytänyt tällaista ilmausta, yleisin lienee juuri tuo näkymättömyys. Muita yhteisiä termejä olivat lähinnä ilmaukset, joita käytettiin useammalla kielialueella olivat esim. vanha ranska ancienne, italian anziana, espanjan anciana tai erilaiset ilmaukset, joilla kierretään tuo vanha: edistynyt ikä (italia età avanzata) tai vanhempi (esim. esp. señora mayor). Näissä ei kuitenkaan missään ole ilmeisesti etsimääsi lisämerkitystä. Minkälainen lisämerkitys etsimälläsi ilmauksella tarkemmin kerrottuna olisi? Vai etsitkö sanaa, joka muistuttaa asultaan tuota invisible-sanaa?
