Vaski-kirjastoissa alle 1 euron maksut täytyy hoitaa kirjastossa paikan päällä, verkkomaksamisen minimisumma on: 1,00 €. Jos sinulla olisi vähintään 1 euro maksuja, sinun pitäisi kirjautua omalle Vaski-tilillesi sivun oikeasta yläkulmasta (kirjastokortin numero ja PIN) ja valikon Maksut-vaihtoehdosta pääsisit "siirry maksamaan" kohdasta verkkopankkiisi.
Kyseessä on Helena Anhavan runo kokoelmasta Maininki ennen aaltoa (1997, s. 65). Runo alkaa rivillä "Se on käsitetty väärin".
Runo sisältyy myös mm. teokseen Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009, s. 34).
Hyvä kysyjä, äitisi on varmasti käyttänyt Näkövammaisten kirjaston valtakunnallista lähetyspalvelua, osoite Mäkelänkatu 58-60, 00510 Helsinki
Puhelin on 09-2295 2210, nettiosoite http://www.celialib.fi ja sähköpostiosoite nvkirja@celialib.fi
Tunnuslukua ei tiedä kukaan muu kuin sinä itse eikä sitä siis valitettavasti voi saada selville myöskään kirjaston asiakastiedoista.Uuden tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Internetistä löytyy melko huonosti suomalaista musiikkia miditiedostoina. Häämusiikkia en valitettavasti onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin joitakin linkkejä kysymistäsi aiheista.
Useita satoja vanhoja virsiä (sanat + sävel-miditiedostona)
http://www.h-y.fi/sv/svindex.html
Suomalaista midikaraokea:
http://koti.mbnet.fi/karaoke/
Muita karaoke-sivuja:
http://gamma.nic.fi/~raimom/karaoke/linkit.html
http://www.niehs.nih.gov/kids/music.htm
http://www.midikaraoke.com/
Selaa myös Kotisataman deitin linkit (sis. linkkejä mm. äänitiedostoihin)
http://deitti.kotisatama.net/suomi/link.php?pag=5&cat=evr
Krishnamurtilla ei ollut elämänkumppania. Hänellä oli tosin pitkä suhde läheisen työtoverinsa Desikacharya Rajagopalin Rosalind-vaimoon. Suhde tuli ilmi vasta Krishnamurtin kuoleman jälkeen. Lähde: Guruja, joogeja ja filosofeja (WSOY 2008)
Kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Konrad Mostin nimellä viitteitä, joten se tarkoittaa sitä, että hänen teoksiaan ei ole suomennettu. Yksittäisiä artikkeleita on tietysti voitu julkaista suomeksi alan lehdissä, tai Konrad Mostista voi olla mainintoja alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa, mutta näitä on vaikea jäljittää, koska näin vanhoja artikkeleita ei ole luetteloitu mihinkään tietokantaan. Pitäisi melkein kahlata läpi vanhoja lehtiä.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löytyy Konrad Mostilta yksi ruotsiksi käännetty teos: Most, Konrad: Lärobok i dressyr av skydds-, spår- och sjukvårdshundar på vetenskaplig grundval (Stockholm : Fritzes bokh, 1921) joten ruotsiksi häntä ainakin on mahdollisesti luettu.
Outoa vain...
Kirjastoasetuksessa 6.6.2013/406
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130406?search%5Btype%5D=pi…
määritellään kunnankirjaston henkilöstöstä näin:
"4 §
Henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset
Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi...
Masennuksesta on osana monia kirjoja mm. Katariina Vuori: Pula-ajalla,
Petteri Hakkarainen: Psykiatri Käävän vaimoharhat sekä Taina Haahti: Koeaika teoksia.
Vaihdevuosien ongelmia ratkotaan esim. kirjoissa Renate Dorrestein:Pojallani on seksielämä ja mina luen äidille Punahilkkaa, Nancy Thayerin Kuumien aaltojen kerho-kirjat sekä Cecilia Hagen: tyttökullat kukkeimmillaan
Ikääntyminen ja eläkkeellä olo on aiheena esimerkiksi Eeva-Liisa Herojan novellikokoelmissa: Jos tulen vanhaksi, ostan itselleni hatun 1 & 2 tai Anne Tylerin kirjassa Nooan kompassi.
Espanjassa asumisesta en löytänyt kaunokirjallisuutta, mutta elämäkerroista osui silmiin Antti Kariston toimittama Suomalaiselämää Espanjassa.
Elämänkerta-hyllyyn voisi olla silmäilyn...
Ministeriön mukaan rahapelituottoja jaetaan suraavasti:
"Urheilu edunsaajana
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tukea esimerkiksi urheilujärjestöille, urheilutapahtumiin, liikunnan koulutukseen ja tutkimukseen, liikuntapaikkarakentamiseen, urheilun apurahoihin ja valmennukseen, kuntien liikuntatoimintaan ja liikunnan kansainväliseen yhteistyöhön."
Golf näyttää täyttävän kriteerit, sillä ainakin 2017 avustustensaajien luettelosta löytyy golfseuroja:
Archipelagia Golf Club r.f.
9 500 €.
Linkit näihin tietoihin:
https://minedu.fi/rahapelitoiminnan-tuotonjakokausvoittovarat
https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/avustukset/2017/liikuntapaikat-kuntoon-ja-seuroille-tukea
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa
En löytänyt tähän suoraa vastausta suomenkielisistä lähteistä, mutta nestemäisen pyykinpesuaineen käyttöä ruokailuvälineiden puhdistamiseksi ei ainakaan yleisesti suositella. Asiasta löytyy jonkin verran tietoa esimerkiksi Googlesta hakemalla englanniksi, tosin monesti enemmän tai vähemmän kaupallista yhteistyötä tekevien sivustojen ja pesuainemerkkien sivuilta. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä asiasta: pyykinpesuaineen käyttäminen ruokailuvälineiden puhdistamiseen ei ole suositeltavaa. Vaikka molempien pesuaineiden ainesosaluetteloissa on samankaltaisuuksia ja ruokailuvälineet varmasti puhdistuvat pyykinpesuaineellakin, liittyy etenkin jatkuvaan käyttöön riskejä. Pyykinpesuaineissa on usein hajusteita, optisia kirkasteita ym....
Runo Minusta on mukava kävellä kauniissa puistoissa sisältyy Påwals-suomennosvalikoimaan Salaatinvihreä rakastajatar ja runoja muista kokoelmista (Otava, 1970).
Internetistä löytyy monta hyvää osoitetta joissa käsitellään ISO9000-l
-laatujärjestelmää. Helpoin tapa on mennä esim. Ihmemaan sivulle
http.//www.fi/ ja kirjoittaa hakutermiksi ISO9000 jolloin aiheesta
löyttyy lukuisia viitteitä. Toinen nettiosoite on: http://www.sfs.fi/
Hei,
kyseessä on OpenKake. Alkujaan Oulun yliopiston kirjaston käyttöön tarkoitettu ohjelma, joka nykyään on käytössä muuallakin.
Ohjelma on vapaasti käytettävissä ja ladattavissa.
Ks. osoite : http://www.kirjasto.oulu.fi/OpenKake/
Koko Suomen puhelinluettelot löytyvät seuraavien kirjastojen käsikirjastoista:
Herttoniemen kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Kallion kirjasto
Pasilan kirjasto, pääkirjasto
Rikhardinkadun kirjasto
Töölön kirjasto, lisäksi Tukholman luettelo
Tietoa kirjastojen osoitteista ja palveluista löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi
Tästä teoksesta voisi olla apua: Kirjojen kirja (toim. Juhani Salokannel. Otava 1995). Teoksessa kirjallisuudentuntijat esittelevät 73 maailmankirjallisuuden mestariteosta. Kirjastoissa on myös lukuisia sitaatti- ja aforismikirjoja, joita voi käyttää apuna puheiden laatimisessa. Puhetaidon oppaistakin saattaa löytää vinkkejä.
Suomalaisen merenkulun historiasta on ilmestynyt esim. seuraavat kirjat: Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittama kirja vuodelta 2008 Ulos maailmaan, kirjoittanut Yrjö Kaukiainen sekä Täkillä, koneessa ja byssassa: merenkulkijan elämää ennen ja nyt, toimittanut Sari Mäenpää ( Suomen merimuseo, 2008).
Vanhoja meriromaaneja ovat mm. C.S. Foresterin merisankari Horatio Hornblowerista kertova kirjasarja. Historiallisia meriseikkailuja on kirjoittanut Patrick O´Brian, klassikkoja ovat myös Kapina laivalla, kirjoittanut John Boyne sekä Pimeyden sydän, kirjoittanut Joseph Conrad. Nykypäivän merimiehen elämästä on kirjoittanut Kyösti Pietiläinen muistelmissaan Kotkanpoika ja albatrossi ( Tammi, 2006). Eino Koivistoiselta löytyy...
Vastaus riippuu sitä, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että paikallinen teatteriyhdistys tai kansalaisopiston kurssilaiset ovat "tehneet" näytelmän.
Lain näkökulmasta kysymys on ensinnäkin siitä, kuka on kirjoittanut näytelmätekstin. Julkaisemattoman näytelmän julkiseen esittämiseen tarvitaan kirjoittajan tai kirjoittajien lupa, ei muuta. Jos näytelmä on julkaistu tai kirjoittaja on tehnyt esitysten valvomisesta sopimuksen, esityslupia myöntää Suomen Näytelmäkirjailijaliitto (http://www.sunklo.fi).
Kun tässä tapauksessa kyseessä ei ole näytelmän vaan näytelmästä tehdyn tulkinnan eli esityksen julkinen esittäminen, tarvitaan erikseen vielä lupa joko kaikilta esiintyjiltä tai jos he ovat luovuttaneet oikeutensa ko. yhdistykselle tai...
