Eläinaiheisia pelikortteja on ollut monia, joten on vaikea sanoa, minkänimiset sinun korttisi olivat. Tällä hetkellä myynnissä on esim. pelikorttiklassikoiksi nimetty sarja lasten pelikortteja, joissa on useita eläinaiheisia. Tietoa näiden korttipelien iästä ei löytynyt. Alla linkki yhdellä näitä pelejä myyvälle sivuille, josta näkyvät korttipakkojen kuvat:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/lasten-pelikortit-hullunkuriset-perheet-elain
Meillä ei ikävä kyllä ole riittävää asiantuntemusta vastata kysymykseesi. "Suomen rahat arviohintoineen" -kirjasarjan kautta sinun on mahdollista löytää tietoa kyseisestä rahasta. Kirjoja löytyy runsaasti Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20rahat%20arviohint…
Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa rahojen arviointipalvelua:
https://snynumis.fi/huutokauppa/huutokaupat/
Hinta-arvioita voit kysellä myös lähimmästä rahaliikkeestä.
Ulkoista kiintolevyä voit kyllä käyttää, kunhan se on USB-liitäntäinen. Kannettava irtonainen sisäinen kiintolevy sen sijaan on ongelmallinen, sitä emme suosittele.
Puolustusvoimien verkkosivuilta voi etsiä tietoa ylijäämäkaluston huutokaupoista. Panssarivaunuja on ollut myynnissä viimeksi heinäkuussa 2007, niistä löytyy kuvia ja tietoa osoitteesta http://www.mil.fi/laitokset/tiedotteet/3264.dsp. Vaunuja on myyty siviileille aikaisemminkin 90-luvulla. Ajoneuvojen ajokelpoisuutta, varustelua, käyttömahdollisuuksia ja myyntihintojakin käsitellään Ruotuväki-lehdessä osoitteessa http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?pid=3266.
Ulkomaisen raskaan kaluston hankintaa peltotöitä helpottamaan pohditaan osoitteessa http://www.hilavitkutin.com/2009/02/19/kaytosta-poistettua-venalaista-s….
Lumon kirjastoon ei ole vielä hankittu kysymääsi Karvinen-pokkaria numero 53.
Voit hakea HelMetistä (http://www.helmet.fi ) Karvinen-pokkareita ja mikäli löydät haluamasi, tilata sen Lumon kirjastoon.
1990-luvulla lama vaikutti suuresti erityisesti kuntien kirjastojen toimintaan. Kirjastopalvelujen kysyntä kasvoi lama-aikana, mutta kunnat joutuivat silti vähentämään kirjastojen resursseja tinkimällä aineistohankinnoissa ja lisähenkilöstön palkkaamisessa. Kirjastolaitos säilyi tästäkin huolimatta kansainvälisessä vertailussa korkeatasoisena, mutta yksittäisten kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Vuonna 1999 voimaan astunut uusi kirjastolaki takaa edelleenkin maksuttomat kirjastopalvelut joka kuntaan.
Toinen merkittävä tekijä 1990- ja 2000-luvuilla on ollut tietoyhteiskuntakehitys, jossa kirjastojen merkitys on ollut keskeinen. Kirjastot ovat siirtäneet tietokantojaan, aineistojaan ja palvelujaan verkkoon sekä tarjonneet asiakkailleen...
Musiikkistudio on Helsingissä Kirjasto 10:ssä sekä Espoossa Entressen kirjastossa ja Sellon kirjastossa.
Kirjastojen yhteystiedot (esimerkiksi tilan varaamista varten) ja lisätietoja musiikkistudioista löytyy kyseisten kirjastojen kohdalta HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Metsäalan kirjoissa: Metsäkoulu (ilmestynyt useana vuonna); Kärkkäinen, Matti: Puutieteen perusteet; Kärkkäinen, Matti: Metsieni kirja; Perälä, Rae: Meidän metsä, on kerrottu puun taimien kasvatuksesta ja hoidosta ja harvennyksesta yms. Siinä yhteydessä puhutaan myös puun lustosta eli vuosikasvusta. Olisiko taimi kasvanut puuksi, kun se on kasvattanut ensimmäisen lustonsa? Tarkkaa määritelmää, milloin taimi on kasvanut puuksi, en löytänyt. Eri puulajit kasvavat eri tavalla, myös kasvuolosuhteet vaikuttavat.
Kasvianatomian kirjoista voisi olla myös apua. Katso esim. Terävä, Eija: Kasvianatomia.
Tarkkaa vastausta en pysty antamaan.
Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa.
Novelli on julkaistu seuraavissa Huovisen teoksissa:
Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982)
Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986)
Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005)
Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992).
Pienen kuvan perusteella on oikeastaan mahdotonta varmasti päätellä minkä lajin hyönteinen on kyseessä.
Jos epäilet, että kyseessä on jokin kodin tuholaiseksi ajateltava otus, voit vertailla kuvia löydökseesi:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Turkiskuoriaisia: https://laji.fi/taxon/MX.192570
Verkon ötökkätieto tarjoaa jo kattavamman lajivalikoiman tunnistamiseen: https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Muutama kirjavinkki:
Rohmut ja riesat : tuhohyönteisten tunnistusopas
Olsen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Luoto: Oman pihan ötökät
Sandhall: Ötökät : tunnistusopas, 445 lajia
Kyseessä on varmaankin H. C. Andersenin Paimentyttö ja nokikolari. Nämä seisovat lelukaapin päällä ja rakastuvat toisiinsa., mitä ei hyväksy vanha kiinalainen posliininukke, joka väittää olevansa tytön isoisä. Paimentyttö ja nokikolari pakenevat tosiaan savupiipiun kautta, mutta maailma on tytön mielestä liian avara, ja hän haluaa takaisin.Satu löytyy monista Andersenin satukokoelmista esim. Andersenin suuri satukirja, isbn 95110164038.Satu löytyy kokonaisuudessaan myös täältä:https://www.tiedonportailla.fi/suuretklassikot/hanschristianandersen/paimentytto.htm
Löydät vuoden 1980 ja 1985 alimmat, ylimmät ja keskikurssit Suomen Pankin vuosikirjasta vuodelta 1985. Vuonna 1980 Yhdysvaltain dollarin keskikurssi oli 3.73 mk (vaihteluväli 3.604 – 3.941 mk) ja vuoden 1985 keskikurssi oli 6.21 mk (vaihteluväli 5.425 – 7.132 mk).Jos tarvitset tarkempaa ajankohtaa, löydät vuosikirjoista vastaavat kurssit myös kuukausittain. Vuoden 1980 kuukausittaiset valuuttakurssit ovat vuosikirjassa vuodelta 1980.
Bee Gees'n kappaleeseen "Don't forget to remember" löytyy nuotit mm. seuraavista julkaisuista: Bee Gees: The Anthology : Spanning over twenty years of hits, thirty-four of the Bee Gees greatest songs (ISBN: 0711921105)Bee Gees: Their greatest hits : the record : piano, vocal, guitar (ISBN: 0634044869)Bee Gees: Number ones : piano, vocal, guitar (ISBN: 0634096915)
Tervetuloa kirjastomme asiakkaaksi!
Varauksista ilmoitamme aina asiakkaalle postitse kirjeellä. Lisää verkkosivuillamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/varaus.htm
Jos kirjastokorttia hakiessanne otitte myös siihen erikseen liitettävän tunnusluvun http://www.tampere.fi/kirjasto/salanro.htm, voitte myös Internetin välityksellä seurata varauksienne saapumisia, uusia lainojanne tai muuttaa tietojanne.
PIKI-verkkokirjasto - http://kirjasto.tampere.fi:8000/ -Internetissä on avoinna 20 tuntia vuorokaudessa (suljettu 24-04). Palvelun vasemmasta alareunasta löytyy kohta varauksesi ja siitä pääsee sivulle, jonne voi kirjoittaa asiakastunnuksensa, erillisen tunnuslukunsa
ja josta sitten näkee, onko varattu aineisto mahdollisesti...
Viime vuonna on ilmestynyt kirja Funetista Facebookiin:Internetin kulttuurihistoria, toimittaneet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman( julkaisija Gaudeamus Helsinki University Press ). Verkkokauppaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markus Salmisen Tietosuoja sähköisessä liiketoiminnassa ( Talentum 2009), Ari Haasion Kaikki irti Internetistä ( Gummerus 2008), Sami Salmenkiven Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (Karisto 2007) ja Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla ( Edita 2002). Petteri Järvinen on kirjoittanut aiheesta mm. seuraavat kirjat: Yksityisyys: turvaa digitaalinen kotirauhasi(Docendo, 2010 ) Paranna tietoturvaasi (Docendo 2006) ja Tietoturva ja yksityisyys (Docendo 2002).
Kirjat löytyvät HelMet...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka...
Voit hakea aineistoa aiheesta antamalla asiasanaksi unihäiriöt tai etsimällä luokista 613.2 ja 121.91 unta käsitteleviä kirjoja. Mahdollisia asiaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Suuri unikirja, toim. Raisa Vuohelainen (kirja on tulossa lähiaikoina kaupunginkirjastoon), Lavery, Sheila: Hyvä uni - virkistävä, voimia antava uni luonnollisella tavalla , Hauri, Peter: Unettomuus: näin voitat sen itse (sisällysluettelossa sekä unissakävely että unissapuhuminen), Hyyppä, Markku: Uni- varjoko vain? (myös molemmat etsimäsi aiheet mainittu sisällysluettelossa). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi.
