Valitettavasti lukolliset vessat ovat olleet välttämättömiä ilkivallan estämiseksi.
Kun uusi pääkirjasto avattiin vuonna 2001, olivat vessat maksuttomia. Jo vuoden kuluttua wc-tiloissa alkoi kuitenkin ilmaantua pahoja ongelmia. Vessoissa tehtiin päivittäin erilaista ilkivaltaa, käytettiin roskiksia wc-istuimina, työnnettiin paperit pyttyihin jne. Ainoa ratkaisu oli muuttaa vessat maksulliseksi. Maksu on 50 senttiä, koska kirjaston tarjouspyyntöihin tuli tuolloin ainoastaan kyseisellä maksulla toimivia lukitusjärjestelmiä. Ilkivalta loppui maksullisuuteen.
Kolikoita vessakäyntiä varten voi vaihtaa pääkirjaston vastaanotossa. Lapsille on maksuton wc lasten- ja nuortenosastolla toisessa kerroksessa.
Kyseisistä sukunimistä ei löydy mainintoja teoksista:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Uusi suomalainen nimikirja
Sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta löytyy tietoa Tillaeus –nimestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tillaeus.html
Sukunimi Gynther esiintyy myös Sukunimi-info -sivustolla http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/gynther.html
Painettuja City-lehtiä ei kirjastoista näy löytyvän, joitakin paikallisia versioita lukuunottamatta - esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa on varastoituna osa City Tampere -lehden numeroista.
City-lehden verkkoversiosta - https://www.city.fi/ - voi etsiä myös vanhoja juttuja. Hakuehdolla "Rosa Meriläinen" löytyy 39 viitettä. Kysymyksessä mainitulta aikaväliltä löytyy ainakin yksi haastattelu, Liisa Huhdan ja Meriläisen kirjaan Kilttien kapina liittyvä "Rosa Meriläinen - tapakasvatusta naisille" (17.10.2008).
https://www.city.fi/kulttuuri/rosa+merilainen+tapakasvatusta+naisille/2836
Facebookin on tosiaan huhuttu vaihtavan taustayhtiönsä nimen, jolla yritys ilmeisesti haluaisi korostaa olevansa laajempi monialayritys pelkän somealustan sijaan. Vastaavan nimenvaihdon on tehnyt Google, jonka taustayhtiön nimi on Alphabet.
Jos yritys vaihtaa nimeä, ja se jotenkin palvelunkäyttäjiin vaikuttaa, yritys varmasti tiedottaa asiasta.
Lähde
Iltalehti.fi. 20.10.2021. Media: Facebook suunnittelee nimensä vaihtamista.
Hei,
Näytelmä alkaa Theseuksen repliikillä. Alkusanat riippuvat käännöksestä:
Paavo Cajanderin klassinen käännös Kesäyön unelma (1885):
"Hippolyta, jo rientäin lähestyypi
Hääiltaamme; viel uuteen kuuhun neljä
Ilonpäivää on; mut voi, kuin vitkaan kuluu
Tuo vanha kuu! Se halujani ehkää
Kuin leski emintimä, joka syöpi
Ikänsä poikapuolen perinnöitä!"
Yrjö Jylhän käännös Kesäyön unelma (1955) alkaa:
"Pian, armain Hippolyta, jo joutuu
häähetkemme : vain neljä onnen päivää
on uuteen kuuhun. Mut niin vitkaan kuluu
kuu vanha, pyyteitäni viivyttäen
kuin äitipuoli, joka leskenvuosin
syö kauan perintöjä nuoren miehen!"
Lauri Siparin Kesäyön uni -käännös (1989):
"Kaunis Hippolyta,
häämme lähestyvät nopeasti;
enää...
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Paikka tosiaan löytyy Lieksasta Kivivaaran suunnilta, tosin nimi on monikkomuodossa Pitkän-Partasen selkoset. Koordinaatit ovat: N=7052323.579, E=663921.121. Tässä karttalinkki: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7052323.579&e=663921.121&title=Pitk%C3%A4n-Partasen%20selkoset&desc=&zoom=5&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-zValitettavasti en onnistunut löytämään tietoa nimen alkuperästä, vaikka kyselin asiasta myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Kyseinen laulu on nimeltään Raastuvan penkillä ja laulu on suosittu teekkareiden lauluilloissa.Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Helsingin kirjastoista Sellon musiikkiosasto ja tikkurilan musiikkivarasto, joten tätä kautta voit tarkistaa laulun sanat.Netistä kun etsin tietoa laulusta, niin useammassa lähteessä kappale mainittiin lauluna, jossa vaihtuu kieli kesken kappaleen.Löysin tallaiset sanat:"Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa.Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa-ra-ra-ra,Veera se vapisi ja penkki se natisija orkar du inte mera-ra-ra-ra.Veera se vapisi ja penkki sen natisija orkar du inte mera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera-...
Marianne Curleyn kotisivu, http://www.mariannecurley.com/ , on tällä hetkellä poissa käytöstä, eikä kustantajan sivuilla ollut tietoa, joten tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta. Sinun kannattaa käydä kirjailijan kotisivuilla katsomassa myöhemmin, löytyisikö sieltä tietoa asiasta tai mahdollisesti kirjailijan yhteystiedot. Voisit etsiä seuraavasta fanisivusta vaikka keskustelupalstaa, jos vaikka joku olisi asiaa jo selvittänyt, http://www.artisticchardon.com/om/ .
Olisikohan kyseessä itävaltalainen body art –taiteilija Rudolf Schwarzkogler (1940-1969), jonka huhutaan kuolleen leikatessaan peniksensä irti esityksessä. Todellisuudessa hän sai surmansa hypätessään ”taiteen nimissä” ikkunasta. Oulun kaupunginkirjastossa olevista kehotaidekirjoista ei Schwarzkoglerista löytynyt tietoa, mutta googlettamalla voi hakea netistä. Osoitteesta http://www.galerie-krinzinger.at/kuenstler/schwarzkogler/schwarzkogler_… löytyy myös joitakin kuvia hänen esityksistään.
Espoosta asunnon ostaminen sujuu aivan samoin kuin muillakin paikkakunnilla. Paljon tietoa mm. asuntokaupasta löytyy Asuminen.fi-sivustolta:
http://www.asuminen.fi/?action=browse&path=7,14
Aurinkotekniikan käsikirja -nimistä kirjaa en löytänyt, mutta Aurinkoteknillinen yhdistys Ry on julkaissut kuluvana vuonna kirjan nimeltä Aurinko-opas : aurinkoenergiaa rakennuksiin. Tämä kirja on lainattavissa mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on myös Aurinkokerääjän rakentaminen -niminen kirja, jonka tekijä on Folke Peterson. Kirja kuuluu Tietoa rakentajille -nimiseen sarjaan, ja se on ilmnestynyt vuonna 1980.
Lisäksi Haminan kaupunginkirjastossa on Timo Kaleman Aurinkokerääjien laatuvaatimukset, ja lähikirjastossasi voit tehdä kaukopalvelupyynnön tähän kirjaan.
Tietoa aurinkokeräimistä löytyy myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http://www.avenet.fi/aty/
Suomen etymologinen sanakirja pitää termin lähtökohtana englanninkielistä sanaa "brutalism", jolla on juurensa latinan kielessä.Ruotsissa termiä "nybrutalism" käytti arkkitehti Hans Asplund jo vuonna 1950. Näyttäisi, että tätä kautta käsite levisi myös englanninkieliseen arkkitehtuurisanastoon (new brutalism).Tässä kontekstissa sana "brutalismi" saattaa olla myös johdos, viimeistelemätöntä betonia tarkoittavasta, ranskankielisestä ilmauksesta "béton brut", jota ilmeisesti arkkitehti Le Corbusier käytti ensikerran vuonna 1952.Lähteet ja lisää tietoa:Suomen etymologinen sanakirja - (betoni)brutalismiA Brief Introduction to Brutalism Loved and loathed, revered and reviled: Brutalism remains one of the most controversial and misunderstood...
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä Millennium-kirjastojärjestelmä, jonka osa HelMet-aineistohaku on.
Millenniumin ja HelMetin toimittaja on amerikkalainen Innovative Interfaces (www.iii.com). HelMet-aineistohaun ulkoasun suunnitteluun on osallistunut graafikko Sampo Mäkelä.
Millennium-järjestelmä ei ole käytössä muissa Suomen kirjastoissa, mutta esim. Ruotsista ja Virosta löytyy järjestelmän käyttäjiä.
Robert Jordanin Ajan pyörä -kirjasarjan 24. osa Unten veitsi ilmestyi huhtikuussa suomeksi Karistolta. Tilauksessa ollutta teosta on hankintajärjestelmämme tietojen mukaan saapunut 31. toukokuuta Helsingin kaupunginkirjastoihin. Kirjojen vastaanottoon ja käsittelyyn menee jonkin aikaa, mutta heti kun teoksen nide- ja tilaustietueet on syötetty järjestelmään ja niteet on selvitetty KÄSITTELYSSÄ-tilasta, voit tehdä opuksesta varauksen.
Franklin W. Dixon oli salanimi, jota Edward L. Stratemeyer käytti kirjoittaessaan Hardy-poikia. Internetin osoitteesta http://www.hardyboy.com/~bayport/author.html löytyy enemmän tietoa aiheesta, englanninkielisenä.
Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kouluruokailua käsittelevät kirjat:
Urho, Ulla-Marja & Hasunen, Kaija: Yläasteen kouluruokailu 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 1999:5, ISBN:952-00-0598-6) ;
Kouluruokailu : terveyttä ja tapoja / Seija Lintukangas et al. (julkaisija Opetushallitus, 1999, ISBN: 952-13-0363-8) ; Kouluruokailuopas ammatillisia oppilaitoksia varten (julkaisija: Ammattikasvatushallitus, 1991, ISBN: 951-37-0313-4). Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät mm. seuraavat teokset:
Leppänen, Sirkka: Ammattioppilaitosten ruokapalvelujen logistiikan kehittäminen (pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, 1999) ;
Nuorten ruokailutottumukset Turussa : tutkimus peruskoulun, lukion...
Ana Martin-Larranagan Kuka kurkistelee -sarja ilmestyi vuonna 2007. Sarjaan kuulunutta Meressä-kirjaa on vain muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa, mm. Kuopion Varastokirjastossa.
Voit tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Mikäli haluaisit hankkia kirjan itsellesi, sitä kannattaa etsiä nettiantikvariaateista. Nettiantikvariaattien sivuille voi jättää myös ilmoituksen etsitystä kirjasta.
https://www.finna.fi/Record/fennica.867854
Hakupalvelu Finnan mukaan kappaleen sanoittajiksi on merkitty Jurek, Sonny Kylä-Liuhala ja H. Vähäkainu ja säveltäjiksi Jurek ja Ilta Fuchs:
https://www.finna.fi/Record/fikka.5393662
Salon kirjaston kokoelmista ei löydy Jean Plaidyn kirjoja, mutta voit pyytää niitä kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Niitä ei ole suomennettu, joten kirjoja löytyy vain englanninkielisinä. Jean Plaidy on yksi Eleanor Alice Burford Hibbertin käyttämistä kirjailijanimistä. Hänen muita kirjailijanimiään ovat Victoria Holt ja Philippa Carr.