Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta ja Pirkanmaan Piki-tietokannasta ei löytynyt eurooppalaisista kansallispuistoista suomeksi kuin yksi teos nimeltä Kauneimmat kansallispuistot 2: Eurooppa, vuodelta 1990. Mutta jos sinua kiinnostavat nimenomaan Viron tai jonkun muun tietyn eurooppalaisen maan kansallispuistot, niin kannattaa selailla ihan tavallisia näitä maita koskevia matkaoppaita, uskoisin että niissä voisi olla jotakin myös kansallispuistoista!
Olet näköjään tehnyt varauksen 15.1.
HelMet-verkkokirjastossa sillä näkyy edelleen eräpäivä 14.1.13. Aina, kun teoksen kohdalla on näkyvissä eräpäivä, se tarkoittaa, että teos on lainassa. Edellinen lainaaja ei siis ole palauttanut tätä teosta ajoissa. Koska kyseessä on HelMet-kirjastojen ainoa kappale, ei valitettavasti auta muu kuin odottaa, tai jos kirjalla on kiire, yrittää hankkia se jostakin muualta.
Hyviä lasten- ja nuorten kirjailijoita tarvitaan aina. He kirjoittavat nykyajan nuorille nykykielellä ja nuoria kiinnostavista aiheista.Hyvillä lasten- ja nuorenkirjoilla innostetaan kirjallisuuden ja kirjojen pariin. Opiskelukin sujuu paremmin, jos kirjat ovat kavereita.https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/kirsti-kurosen-pontto-nousi-ehdolle-topelius-ja-arvid-lydecken-palkintoehdokkaista-oli-jalleen-runsauden-pula-200579517http://annahallava.com/
Helmet-kirjastojen rekisteristä poistetaan asiakastiedot, jos kirjastokorttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen eikä kortilla ole selvittämättömiä lainoja ja maksuja.
Sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.
Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.
Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi...
Hain tietoa tenniksenpelaajien elämäkerroista Vaasan kaupunginkirjaston tietokannasta ja lisäksi myös haulla Finna.fi:stä. Niiden avulla löytyi neljä suomenkielistä elämäkertaa. Kaikki kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta.Borg, Björn: Elämäni ja otteluni (1980)Nieminen, Jarkko: Pelaamisen lumo (2009)Agassi, Andre: Andre Agassi (2010)Bowers, Chris: Federer: kaikkien aikojen paras (2016)
Lahjoitusten vastaanottamiseen on kirjastokohtaiset käytänteet. Kysy asiasta siitä kirjastosta, johon haluaisit lahjoittaa äänikirjoja ja musiikkiaineistoa. Yksi vaihtoehto on hyödyntää kirjastojen kierrätyshyllyjä, niihin voi jättää pienen määrän aineistoa.
Kouvolan kansalaisopiston (Salpausselänkatu 38) nuorisoteatteriryhmä 10-12 vuotiaille on jo alkanut tammikuussa, syksyllä alkaa mahdollisesti uusi kurssi. http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Kouvolan nuorisoseura vastaa Kouvolan kesäteatterista. Esityksestä riippuen myös lapsia otetaan mukaan. Sielläkin on varmaan jo harjoittelu kesää varten alkanut, mutta aina voi tietysti kysyä.
Haanojan Haalin nuorisotilojen kerhojen sisällöistä ei kaupungin nettisivuilta kerrota kovin tarkasti, joten niistäkin voi kysyä.
http://www.kouvola.fi/palvelut/nuoriso/perusnuorisotyo/p.html
Olet kyllä etsinyt ja "löytänyt" aivan oikein, HelMet-kirjastoissa ei ole (ainakaan enää) kyseistä albumia, vain tuolla nimellä liikkuva DVD-levy (jonka sisältö poikkeaa itse albumista).
Etsimääsi kappaletta ei ole myöskään millään muulla levyllä, eli tällä hetkellä sitä ei ole saatavana.
Syynä levyn puuttumiseen voi olla joko se, ettei sitä koskaan ole hankittu tai että se on viimeistä kappaletta myöten kadonnut. Maailmalla ilmestyvistä uusista CD-levyistä pystytään HelMet-kirjastojenkin isoon kokoelmaan ostamaan vain murto-osa, pääosa maailman levyistä jää aina hankkimatta. Ei ole rahaa kaikkeen. Jälkikäteen on aika vaikea tutkia, onko levyä meillä koskaan ollutkaan, mutta veikkaisin, että se on kokenut monen muun kaltaisensa kohtalon...
Aivan tarkkaa vastausta ei etsitystä kirjallisuudesta löydy.
Lapset piirtävät tärkeäksi koettuja asioita, jotka ovat oleellisia juuri piirtämishetkellä.
Kysymyksestä ei selviä myöskään lapsen ikä
Tutkittu on kirjat: Kowalski: Luova lapsi, Kauppinen: Kuvaamataidon didaktiikka ja Heikkinen: Nyt minä piirrän.
Niihin kannattaa tustustua: sisältävät paljon erilaista tietoa lasten luovuudesta ja piirtämisestä
Kun olet kirjautunut HelMet-sivulla (www.helmet.fi)omiin tiedoihin (Omat tietoni -toimintoon kirjautuessasi tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta),
hae esiin haluamasi teos kohdasta hae luettelosta.
Nyt näytön yläreunaan ilmestyy painike varaus.
Napsauta painiketta.
Valitse kirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston.
Lopuksi napsauta vahvista painiketta.
Asiaa on pohdittu ainakin evoluution kannalta. Skottilainen geologi ja kirjalija Dougal Dixon visioi 1980-luvulla, miltä ihminen saattaisi näyttää 50 miljoonan vuoden kuluttua. Katso kuvat:
http://www.geekologie.com/2012/02/fugly-what-humans-will-look-like-in-5…
http://www.findance.com/uutiset/17512/taltako-ihminen-nayttaa-50-miljoo…
Dixon on kirjoittanut useita kirjoja mm. dinosauruksista ja evoluutiosta. Kirjassaan "Ihmisen jälkeen : tulevaisuuden eläinkunta" (Kirjayhtymä 1983) hän pohtii tieteelliseltä pohjalta millaisen suunnan evoluutio voisi saada sitten kun nykyiset valtalajit, myös ihminen, ovat tuhoutuneet ja aikaisemmin vähäpätoiset lajit ovat saanneet kehittyä esteettä. Kirjaa on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso...
Katrinan synnyttämät hyökyaallot yhdessä poikkeuksellisen syvän matalapaineen kanssa synnyttivät muurinmurtajamaisen nousuveden, jota kova aallokko pahensi. Tämä hengenvaarallinen vesiseinä teki suurimman osan tuhosta. Kun se osui matalaan rantaan, se nousi maalle ja murskasi kaiken tieltään. Koska rannikko on niin tasainen ja jokien ja kanavien halkoma, aalto työntyi syvälle sisämaahan.
Jopa 7,6 metriä korkea hyökyaalto nousi rantavallien yli, jotka on rakennettu suojelemaan matalalla sijaitsevaa kaupunkia. Samaan aikaan 4,6 metriä korkea hyöky eteni laivaliikenteen käyttämää rannikon sisävesireittiä pitkin. Sieltä se eteni suoraan New Orleansin sydämeen kaupunkia halkovia juoksutuskanavia myöten. Vyöryessään pengerrysten yli vesi alkoi...
Jos tarvitset tietoa silkin historiasta ja/tai valmistuksesta, kannattaa hyödyntää tietosanakirjoja. Internetin hakupalveluista löytyy sanalla silkki esim. seuraavat suomenkieliset silkkiä käsittelevät osoitteet:
http://www.edu.vlk.fi/koulut/tyry/rile/silkki1.htm ja http://www.silkki.com/sivut/Infosta/infosivu.html
Asiasanalla silkki löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista lähinnä silkkimaalaukseen liittyviä kirjoja, mm. seuraava teos: Scheele, Anita von: Silkinmaalausopas. Kirjassa käsitellään silkkimaalausta ja silkkikäsitöitä, ja se on tarkoitettu vasta-alkajille. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi).
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että myyrä on ikivanha sana, jolle löytyy vastineita monista sukukielistä. Siten sitä on pidettävä omaperäisenä. Kirjakielessä sana on esiintynyt jo Agricolan ajoista asti.
Tarkemmista lajimääreistä maamyyrä ja peltomyyrä etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti kerro mitään, eikä tämän vastauksen puitteissa asiasta ole mahdollista tehdä laajaa selvitystyötä esimerkiksi eläintieteellisiä kirjoja tutkimalla. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot antavat kuitenkin peltomyyrän vanhemmaksi hakutulokseksi Tähti-lehden 5.1.1866. Vastaavasti maamyyrä esiintyy Ilmarinen-lehdessä 1.4.1870. On toki mahdollista, että sanat ovat esiintyneet jo aikaisemmin eikä tekstintunnistus ole...
Näyttäisi siltä, että Tabermannin runoa Sielun värit ei löydy internetistä. Syynä voi olla tekijänoikeudelliset kysymykset eli runoa ei saa julkaista ilman lupaa.
Steve Ray Vaughanista löytyy kyllä englanninkielisiä elämäkertoja, esimerkiksi seuraavat:
Patoski, Joe
Stevie Ray Vaughan: Caught in the crossfire (1993)
Leigh, Keri
Stevie Ray: soul to soul (1993)
Guitar world presents Stevie Ray Vaughan: Stevie Ray in his own words (1997)
Edellämainittuja kirjoja voi kaukolainata pääkaupunkiseudulta, esim. Sipoon kirjaston kautta.
Suomeksi löytyy tietoa hänestä esimerkiksi Soundi-lehden numerosta 5/1999, Rumba-lehdestä numerosta 4/2000 sekä Blues news-lehden numerosta 2/1998.
Porvoon kaupunginkirjastosta löytyy em. Soundi-lehti.
Tietoa Stevie Ray Vaughanista löytyy myös Wikipediasta seuraavasta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stevie_Ray_Vaughan
Kysymääsi elokuvaa ei ole ilmeisestikään julkaistu DVD-versiona, mutta vanhana VHS-videona se on saatavilla HelMet-kirjastoista. Elokuvan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä elokuvan nimellä ”Virtaset ja Lahtiset”. Tällä vastaushetkellä sitä näyttäisi olevan yksi kappale hyllyssäkin. Sen verran täytyy varoittaa, että vanhat videokasetit saattavat olla jo käytössä sen verran kuluneita, ettei niiden kuva yllä huippulaatuun ja niissä saattaa olla häiriöitäkin. Sitä kautta elokuva on kuitenkin mahdollista katsoa, jos sinulla on videonauhuri tai pääset käyttämään sellaista jossakin.
Toinen vaihtoehto olisi esittää Ylelle toive, että elokuva esitettäisiin televisiossa. Se on tullut viimeksi kesällä 2009. Ylelle...
