HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla saa olla enintään 40 teosta samanaikaisesti lainassa. Valitettavasti ainoa mahdollisuus lainata lisää materiaalia on palauttaa aikaisemmin lainattua materiaalia kirjastoon. Ylärajaan ei ole mahdollista anoa korotusta
Kyseessä saattaisi olla Calvin Millerin runo "Kuolematon laulaja". Runo alkaa säkeellä:
"Kadulla hän näki naisen.
Tämä seisoi ovella ja lauloi
huulet puoliavoimina
laulun, jonka tuskin saattoi kuulla.
Hän tiesi, että tämän naisen
ystävyys on vuokrattavana."
Tämän Leena Huiman suomentaman runon voi lukea kokonaan Juha Virkkusen ja Satu Koskimiehen toimittamasta teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (Tammi, 2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
Seuraavassa lähdeviitteitä lähinnä Internet-markkinointiin.
Kuopion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen markkinointisivut: http://www.aedu.kuopio.fi/markkinointi Sivulta http://www.aedu.kuopio.fi/markkinointi/1mviestin.htm löytyy useita mainintoja kohderyhmän määrittelystä, nämä löytää nopeasti selaimen ’etsi tältä sivulta’ –toiminnolla (esim. ylävalikosta Muokkaa > Etsi tältä sivulta).
Internet-sisältöjä ja resursseja myyvä Aniway on sivustossaan (http://www.aniway.fi/internet_markkinointi.htm) käsitellyt sähköistä markkinointia.
Aniwayn valikossa on hakutoiminto, josta löytyy hakusanalla kohderyhm useita linkkejä yrityksen omille sivuille.
Vaasan yliopistossa kursseja vetävän Anna Fergusonin artikkelissa Verkkostrategian määrittely...
Kirjasampo.fi -sivuston Sivupiiri-osiosta löytyy lasten- ja nuortenkirjallisuuden sisältöjä. Sieltä löytyy mm. erilaisia kirjahyllyjä, joihin on listattu vinkkejä esimerkiksi luokka-asteittain tai aihealueittain. Kannattaa tutustua myös oman kirjaston verkkokirjaston Vinkit-välilehteen, jos sieltä löytyisi kiinnostavia kirjoja.Itse vinkkaisin tässä kohtaa Kristina Ohlssonin Lasilapset-trilogiaa, johon kuuluu kirjat Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit. Kirjat ovat jännittäviä ja liikkuvat hieman maagisuuden rajoilla, mutta eivät ole fantasiaa. Tuula Kallioniemeltä vinkkaan ohuita mutta sitäkin jännittävämpiä kirjoja Pako ja Villi Viikko. Myös Salla Simukka, Eva Frantz ja Mikko With saavat suositukseni. Jorn Lier Horstin CLUE-...
Tämä vastaus sattuu tulemaan Pasilan kirjastosta, jonka osoite on Rautatieläisenkatu 8. Sijainnin kartalta pystyt katsomaan osoitteesta http://kartta.helsinginseutu.fi. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tervetuloa mihin tahansa niistä!
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski). Lisätietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löydät Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Ainakaan osassa ammatillisen koulutuksen koulutuspaikoista ei vaadita ylioppilastutkintoa, mutta ei siitä haittaakaan ole. Lukion käyminen ei siis ole pakollinen kirjastovirkailijaksi aikovalle, ammatillisen tutkinnon voi suorittaa peruskoulun käytyäänkin.
Kirjastoalan koulutuspaikoista ja pääsyvaatimuksista...
Vuonna 2007 ilmestyneessä "Suomalainen paikannimikirja" (julkaissut Korimaisten kielten tutkimuskeskus) kerrotaan ett "Levi" on lainattu saamenkielestä mutta että tarkempaa alkuperää ei ole tiedossa. Norjassa ja Ruotsissa on mahdollisesti samankantaisia paikannimiä, mutta varmaa tietoa ei ole kantasanasta.
Yllämainittu kirja löytyy kirkkonummen kirjastosta.
Lapsi voi olla allerginen melkein mille tahansa ruoka-aineelle. Aikuisten ruoka-aineallergioista osa on peräisin lapsuudesta ja osa on syntynyt vasta aikuisena. Allergia- ja astmaliiton sivuilla on perusteellinen tietopaketti niin lasten kuin aikuistenkin ruoka-aineallergioista ja linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille, sekä linkit Ruokayliherkkyys- ja Lasten ruoka-allergiaoppaisiin:
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/ruokayliherkkyys/
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/lasten-ruoka-allergia/
Käpylän kirjastossa on 3.2.2015 klo 18 kirjallisuusilta, jonka aiheena on Sergei Dovlatovin tuotanto. Tilaisuuden järjestävät Suomi-Venäjä-seura, Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys. Tilaisuudessa vierailevat Dovlatovin teosten suomentaja Pauli Tapio ja kirjailija Marja-Leena Mikkola.
Lisää kirjallisuusillasta voitte lukea alla olevasta linkistä. Tilaisuudesta tiedotetaan piakkoin myös HelMet-sivustolla.
Eduard Limonovin tuotantoa esittelevää kirjallisuusiltaa Käpylän kirjastossa ei ole tulossa.
http://www.venajaseura.com/node/4022
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
Suomeksi ilmestyneet assosiaatiota käsittelevät teokset saa helposti kartoitettua esimerkiksi Kirjastot.fi:n Frank-monihaun avulla koko Suomen alueelta. Hakua voi rajata asettamalla avainsanaksi termin assosiaatio ja aineistolajiksi kirja. Avainsanaksi voi kokeilla myös termiä kognitiiviset prosessit, jolloin hakutulos on laajempi.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy muutamia suomenkielisiä tietokirjallisuuden teoksia, joissa käsitellään assosiaatiota mielenterveyden näkökulmasta:
Hiltunen, Sinikka; NLP : Perusteet (2003)
Torsti, Marita; Vapaan assosiaation paluu (2001)
Hämeenaho, Pauli; NLP mielenterveystyössä : kokemuksen rakenne muutoksen avaimena (2000).
Helsingin yliopiston kirjastosta kannattaa tiedustella assosiaatioon...
Kokeile pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistohakua osoitteessa http://www.libplussa.fi. Valitse asiasanaksi "rakkausrunot", aineistolajiksi kirja ja kieleksi suomi. Saat 30 teosta uutuusjärjestyksessä. Saatavuustiedoista näet missä kirjastoissa teokset ovat paikalla ja voitpuhelimitse tilata ne haluamaasi kirjastoon.
Viimeisten viiden vuoden aikana on ilmestynyt mm. seuraavat kokoelmat:
Viiniä suloisempi on rakkaus--runoja intohimosta ja rakkaudesta,
Häävene vesiä käypi--runoja ja riimejä hääparille,
Tämä hetki on meidän--runoja rakastuneille,
Tuuli paiskii rakkauden ovea,
Runoni rakkaudesta,
Pieniä sanoja sinulle, jota rakastan.
Kontulan kirjastossa on muovitusklinikka ma 20.8. klo 15-17. Alla linkki tapahtumaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Muovitusklinikka(169678)
Perustiedot Pietarista lähtevän rautatieverkoston rakentamisesta 1800-luvulla löytyy suomeksi nopeimmin Wikipediasta. Tällä sivulla on koottu kattava lista eri Pietarista lähteviä ratoja koskevia sivuja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4n_rataverkko
Näillä yksittäisillä sivuilla (esimerkiksi täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari%E2%80%93Varsova-rata) kerrotaan muun muassa milloin eri ratoja rakennettiin. Jos vain perustiedot kiinnostavat, kannattaa katsoa näitä. On myös vastaavia englanninkielisiä sivuja, joilla on enemmän tietoa ja parempia lähteitä.
Englanniksi löytyy myös tämä kattava katsaus: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_rail_transport_in_Russia
Kansalliskirjastossa on aihetta...
Sivustolta https://www.canada411.ca/search/reverse.html voi etsiä kanadalaisen puhelinnumeron omistajaa.Lahde:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voi-loytaa-kanadassa-asuvan?language_content_entity=fi
Outi Pakkasesta löydät tietoa esim. seuraavilta sivuilta.
Dekkarinetti http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Otava-kustannus http://www.otava.fi -> yleinen kirjallisuus -> kirjailijat -> kotimaiset kirjailijat sekä Sanojen aika-kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi josta valitset alasvetovalikosta a-ö Pakkanen, Outi.
Rebekka-nimi on lähtöisin heprean kielestä, mahdollisesti hiehoa merkitsevästä sanasta. Raamatussa Rebekka on patriarkka Isakin vaimo. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1999)
Hannu Mäkelän kuunnelma Surma (1980) sisältyy teokseen Suomalaisia kuunnelmia 1978-1981 (toim. Solja Kievari, Gummerus, 1982). Mirjam Polkusen dramatisoima kuunnelma esitettiin Ylellä vuonna 1980.
Teos Suomalaisia kuunnelmia 1978-1981 on lainattavissa useissa Suomen kirjastoissa, myös oman alueenne verkkokirjastossa.
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317596360440#.V…
https://www.finna.fi/Record/jykdok.3369
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
