Verohallinnon verkkosivuilla kuittien ja tositteiden säilyttämisestä kerrotaan seuraavaa:Kuitit ja tositteet pitää säilyttää 3 vuotta verovuoden päättymisestä alkaen. Joissain poikkeustilanteissa kuitteja pitää säilyttää tätä kauemmin.Tositteet omaisuuden hankintakuluista tai asunnon perusparannusmenoista kannattaa säilyttää pidempäänkin. Voit tarvita tositteita tulevaisuudessa, kun lasket omaisuuden myymisestä syntyvää luovutusvoittoa tai -tappiota.Kuitit ja tositteet - vero.fi
Jos olet valinnut varaukselle Ei tarvita jälkeen -päivämäärän, et voi muuttaa sitä itse. Kirjaston henkilökunta voi tarvittaessa muuttaa sen puolestasi. Varauksille ei ole pakko valita Ei tarvita jälkeen päivämäärää.
HelMet-verkkokirjaston ohjeet löytyvät
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kyseiset teokset ovat toki tulossa HelMet-kirjastoihin lainattaviksi, mutta kirjastot saavat tilaamansa aineiston lainauskuntoon vasta luetteloinnin ja muun käsittelyn jälkeen. Yleensä uutuusaineisto saadaan lainattavaksi suurinpiirtein 1-2 kuukauden kuluttua julkaisupäivästä, mutta suosittu aineisto pyritään saada lainattavaksi aiemminkin, niin pian kuin suinkin ehtii.
Henkivartija ja Muistivirhe ovat molemmat kirjoja, jotka pyritään saamaan julkaisun jälkeen hyvin pian lainattaviksi, mutta käsittely vie kuitenkin joitain viikkoja. Mitään tarkkaa aikaa ei voi luvata. Henkivartija julkaistaan elokuussa ja Muistivirhe syyskuussa, joten kannattaa vain välillä hakea HelMetistä syy-lokakuussa näitä kirjoja - tietueet tulevat HelMet-...
Hei,
Yleisten kirjastojen asiakaskoneiden käyttösäännöt vaihtelevat kirjastoittain ja oman kirjaston käytänteistä kannattaa kysyä suoraan kirjaston henkilökunnalta. Esim. Tampereen kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden käyttösäännöissä mainintaan, että asiakas on itse vastuussa asioinnistaan internetissä ja alaikäisen asiakastyöasemien käytöstä ovat vastuussa heidän huoltajansa.
Kysyin myös yhdestä suuremman kaupungin kirjastosta heidän käytänteistään. Kirjaston henkilökunta puuttuu huomatessaan epäasiallista käyttöä tai esim. alaikäisen väkivaltaisten pelien pelaamista tai aikuisviihteen katselua. Lasten ja nuorten kanssa myös käydään läpi turvallisen käytön periaatteita ja keskustellaan netin käytöstä. Usein...
Vaasan kaupunginkirjastossa on olemassa useampia kirjoja, jotka käsittelevät 1990-luvun muotia tai musiikkia. Suurin osa kirjoista on englanninkielisiä, muutama suomenkielinenkin löytyy. Muotikirjoista voisin mainita teoksen Fashions of a decade: the 1990s ja musiikkipuolelta The Virgin encyclopedia of nineties music ja Nikula: Rauta-aika: Suomimetallin historia 1988-2002. Suurin osa aiheeseen liittyvistä kirjoista näkyi olevan lainassa tai käsikirjastokappaleena (ei kotilainaan). Jos asut Vaasassa voisit tulla käymään pääkirjaston musiikki- ja taideosastolla, jolloin voit lainata paikalla olevaa aineistoa, tehdä aiheesta kattavampaa hakua tai tutustua käsikirjastokappaleisiin. Muussa tapauksessa kannattaisi kääntyä kotikuntasi kirjaston...
Kapteeni Nemo ja hänen sukellusveneensä Nautilus esiintyvät Jules Vernen (1828-1905) kirjoittamissa kirjoissa. Uusin painos on Sukelluslaivalla maapallon ympäri (WSOY 2000). Kaikki Nemo-seikkailut on koottu yksiin kansiin nimellä Kapteeni Nemo ja Nautilus (Karisto). Lisätietoa voi löytyä seuraavilta nettisivuilta:
http://www.kepa.fi/kumppani/kirjat/kaptnemo.htm
http://www.kolumbus.fi/tulehti/tlverne.html
Jos kirja on paikalla kirjastossa, voidaan se pyynnöstäsi laittaa nimelläsi odottamaan noutoa. Sen sijaan kirjavarauksia, jotka tehdään tietokantaan, ei voi tehdä ilman kirjastokorttia. Kirjastokortin saat kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Samalla voit pyytää omat tunnukset kirjaston tietokantaan, jolloin voit tehdä varauksia myös kotikoneelta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Forssan sekakuorosta ei ole kukaan kirjoittanut ainakaan itsenäistä teosta. Myöskään artikkelitietokanta Artosta ei löytynyt kuoroon yhtään viitettä.
Tuomo Väkevä on kirjoittanut 1983 julkaistun kirjan "Tanssien soittajista ja tanssipaikoista Lounais-Hämeessä 1917-1970 ; Forssan seudun muusikot 1958-1983", mutta tässä on tuskin yksittäisen kuoron vaiheista mitään tarkempaa, vaikka joitain viitteitä voikin olla.
Voisi olla hyödyllistä ottaa yhteyttä Forssassa mahdollisesti vielä toimiviin kuoroihmisiin ja kysellä, löytyisikö jostain talletettuna kuoron vanhoja dokumentteja. Jos niitä on säilynyt, on ne voitu siirtää kaupunginarkistoon tai mahdollisesti jopa maakunta-arkistoon Hämeenlinnaan....
Maija Myllykankaan artikkeli "Vallankumousrunoilija Virtanen, Kälviän asema" on julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä 1.5.1999 sivulla 15. Lehden mikrofilmikopion voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Helmet kirjastoista löytyy lastenlaulu ja -lorukirjoja eri kielillä.
Millaista tietoa tarvitsisit?
Lauluja ja Loruja eri kielillä, vaiko tutkimustietoa aiemmasta?
Jos tutkimus kiinnostaa, löydät sopivaa materiaalia varmaan Yliopiston kirjastoista.
Tarkempi kirjasto riippuu siitä, mikä on tutkielmasi näkökulma.
Lorujen ja laulujen kehitys, vertailu, perinteet vaiko jokin muu...
Kovin paljon tietoa Maailman seitsemästä ihmeestä ei internetistä tunnu löytyvän suomeksi. Tässä muutama osoite: Ari's Homepage (http://www.mantta.fi/~artele/sivu3.htm), Helsingin Sanomien lehtiartikkeli "Vain pyramidit pystyssä antiikin ajan ihmeistä" (http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000106/ulko/20000106ul30…); Jokioisten keskustan ala-asteella näyttäisi olevan linkki Maailman seitsemän ihmettä (se ei toiminut kun yritin http://www.jokioinen.fi/keskusta/linkki.htm).
Löysin myös melko vanhan projektisuunnitelman osoitteesta http://users.evitech.fi/~heidiak/soke/a6b1prsu.htm, jossa mainitaan että projektiin osallistujat ovat kiinnostuneita seitsemästä ihmeestä ja haluavat tuottaa suomenkielistä tietoa niistä, koska sitä on...
Joensuun koulujen lomat löytyvät kunnan sivulta. Opetushallituksen sivulta löytyvät koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2022-2023. Sinne on koottu maakuntien pääkaupunkien loma-ajat. Kukin kunta kertoo sivuillaan koulujen loma-ajoista. Jos siis etsit jonkun tietyn muun kunnan ruotsinkielisen koulun lomia, tarkista asia kunnan sivulta.
Maria on alkuperältään heprealais-aramealainen etunimi. Sen merkitys on epäselvä, mutta tutkijat ovat esittäneet sen tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Maria on kristikunnan yleisin naisen etunimi eri muunnoksineen. Näin pitkälti siksi, että se on Jeesuksen äidin etunimi.
Nimen alkuperä on siis kansainvälinen, mutta se on suomalaiseen almanakkaan kuuluva ja Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa yleinen etunimi. Täysin alkuperältään suomalaisiksi etunimiksi voidaan katsoa suomalaisen kansanperinteen nimet, joita löytyy esimerkiksi Suomen kansalliseepos Kalevalasta.
Sanna nimi on kutsumamuoto nimestä Susanna. Susanna tarkoittaa hepreaksi liljaa. Vanhan testamentin apokryfikirjoissa Susanna on...
Katso pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi valitsemalla kohta "asiasana" ja kirjoita asiasanaksi "NLP". Hakutuloksena saat 40 teosta, jotka tosin kaikki eivät ole suomenkielisiä, mutta kyllä niitäkin siellä on. Tässä muutama esimerkki:
Toivonen, Veli-Matti: Aika muovailuvahana NLP ja henkilökohtaisen ajan rakenne, 1999; Grönfors, Terttu: Mitä on NLP, 1997 ja NLP mielikirja. Osa: 2, Monessa mielessä, 1997.
Tässä kaksi hyväksi havaittua suomenkielistä kalligrafiaa käsittelevää kirjaa
Heiskanen, Topi; Kalligrafia : historiallisia kirjainmalleja ja työmenetelmiä / Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Helsinki : WSOY, 2001. ISBN: 951-0-25799-0
Airas, Annukka; Kalligrafia : tekstausopas / Annukka Airas, Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Porvoo : WSOY, 1996. ISBN:951-0-21236-9
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi. Ne kirjastot, joissa kirjaa on saatavana, saat esille klikkaamalla kirjan nimeä.
Lisää teoksia löydät, kun valitset etusivulta vaihtoehdon sanahaku ja kirjoitat laatikkoon kalligrafia ja rajaat alasvetovalikosta kieleksi suomi.
Katso myös
Suomen Kalligrafiayhdistys
http://www.kalligrafia.org/
http://www....
Voisiko kyseessä olla Irja Salla. Hän lähti Helvi Hämäläisen kanssa Saksaan vuonna 1943. Hämäläinen palasi Suomeen, mutta Irja Salla jäi Saksaan. Hän kirjasi matkakokemuksensa päiväkirjamuodossa kahteen teokseen Rakkautta raunioilla (1944) ja Hävityksen keskellä (1947). Salla matkusti vähin varoin, välillä nälkää kärsien ja yöpyi lähinnä asemilla, puistoissa tai junien käytävillä. Rakkautta rajoilla nimi viittaa rakkausromaaniin ja kirjassa Salla kuvaakin rakkauksiaan, joita hänen matkalleen osuu tuhka tiheään. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lähde: Kirjallisia elämyksiä: alkukivistä toiseen elämään, toimittaneet Yrjö Hosiaisluoma, Maria Laakso, Hanna Suutela ja Pekka Tammi (Suomalaisen...
1970-luvulta kumpaakin lehteä on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Lehdet ovat mikrofilmeinä. Uutisia ja uutisotsikoita voi löytää selaamalla mikrofilmejä. Molemmat löytyvät ainakin Kansalliskirjastosta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Kirjastokorttia saa ilman henkilötunnusta, siihen riittää syntymäaika ja osoite. Asiakasrekisterin lisätietoihin voi laittaa väliaikaisen todistusnumeron, jonka olen ymmärtänyt että jokaisella vastaanottokeskuksen asukkailla on.
