Aivan uutta ja laajaa kirjastopalvelujen laatukäsikirjaa ei löydy.
Suomen tieteellisen kirjastoseuran laatutyöryhmä on tuottanut oppaan edistämään ja tukemaan korkeakoulukirjastojen laatutyötä.
Teos LAATU ratkaisee : laatutyön opas korkeakoulukirjastoille / Ari Rouvari ... [et al.]. - [Helsinki] : Suomen tieteellinen kirjastoseura, 2007.
Kirjastotyötä ja kirjastonhoitajien ammattitaitoa ja osaamista kuvailee teos KIRJASTO 2010 : lukijat, tekstit ja verkko / toim. Kaisa Hypén. - Helsinki : BTJ, 2009. Teoksessa etsitään vastauksia mm. kysymyksiin mitä kirjastonhoitajan pitäisi tietää? Teos on kirjastoammattilaisen käsikirja uuden vuosikymmenen haasteisiin.
Muita uusia kirjastoalan kirjoja:
OPAS informaatiolukutaidon opetukseen / Jessica...
Aale Tynnin runo Järvi kuoli löytyy runoilijan vuonna 1974 julkaistusta kokoelmasta Tarinain lähde sekä hänen Koottujen runojensa tämän jälkeen ilmestyneistä laitoksista (3.-4. p. 1977).
Aili Siniluodon kirjassa Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä (1948) seikkailee Jänö Pupula. Kun Jänö aivasti -sadussa Jänö sairastaa nuhaa, mutta muuta yhteistä muistamaasi satuun ei ollut. Eli ikävä kyllä tämä ei taida olla etsimäsi kirja.
Kuulokkeita tai muitakaan esineitä ei lähetetä kirjastosta toiseen. Näitä kysymiäsi kuulokkeita ei myöskään valitettavasti lainata kotiin, vaan ne ovat vain kirjastossa käytettäviä.
Kirjaston lähteistä ei vastausta valitettavasti löytynyt. Salon kotiseutuyhdistyksestä Salo-Uskelan seurasta luvattiin selvittää asiaa ja pyydettiin ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Sähköpostiosoite on salouskelanseura@gmail.com ja seuran kotisivut löytyvät alla olevasta linkistä:
https://salo-uskelanseura.fi/
Singerin ompelukoneesi näyttäisi olevan seuraavien lähteiden mukaan vuodelta 1908. V-sarjaa valmistettiin Kilbowien tehtaalla Clydebankissa, Skotlannissa.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
http://naehmaschinenwerk.de/singer_serialnumber/images/singer_v.pdf
Jos nyt tarkoitetaan sitä, milloin kirjastoissa on poistolevyjä myytävänä, niin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet päättävät itsenäisesti miten ja milloin järjestävät poistomyyntejä. Asiaa kannattaa siten tiedustella toimipistekohtaisesti. Toki poistomyynneistä - niin cd-levyjen kuin muunkin aineiston kohdalla - pyritään tiedottamaan asiakkaita. Joissain toimipisteissä poistomyyntikärry on aina esillä.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan yksinomaan Scorpionsia käsitteleviä kirjoja. Alan hakuteoksista varmasti löytyy artikkeleita yhtyeestä ; esim. The Rough Guide to Heavy Metal / by Essi Berelian ; [editor: Michelle Bhatia]. 2005, The Virgin encyclopedia of heavy rock / Editor in chief: Colin Larkin. 1999. Lisää hakuteoksia löytyy HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi hakusanoilla heavy rock, hakuteokset. Todennäköisesti tiedonlähteenä mainitsemasi Scorpionsin kotisivut http://www.the-scorpions.com sisältävät kuitenkin enemmän tietoa kuin hakuteosten artikkelit.
Suomalaisista lehtitietokannoista löytyy muutama Scorpions-viite :
Juntunen, Juho : Tuttu ja turvallinen Scorpions : matkalla täydellisyyteen. Soundi...
Kyllä löytyy. Näe ja koe -sarjan Italia-matkaopas on hankittu Raumalla pääkirjastoon ja Kourujärven, Pyynpään ja Uotilan kirjastoihin. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan paikalla Kourujärven kirjastossa. Rauman kirjaston Ankkuri-verkkokirjastosta voi tehdä hakuja täältä:
http://ankkuri.rauma.fi/
Vuosittain ilmestyvästä Henrik Lundströmin Tieliikennekirjasta löytyy jonkin verran tietoa jarrutusmatkoista. Hyvä tietolähde on myös seuraava Internet-sivu: http://www.liikenneturva.fi/ (Turvatieto, sieltä klikkaamalla ensin linkkiä autoilija ja sitten pysähtymismatkat ).
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, että nimen taustalla voisi olla Syvä-alkuinen asuinpaikan nimi. Nimeä esiintyy kirjan mukaan lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa.
Netissä on myös sivustoja, joiden avulla voit etsiä nimen esiintymistä. ( Esim. http://fi.geneanet.org )
Lahden kaupunginkirjastosta kerrottiin, että sinun täytyy ilmoittautua ja rekisteröityä Orimattilan kirjastoon voidaksesi lainata Orimattilan kirjastosta.
http://www.lastukirjastot.fi/Orimattila
Kirjautumalla Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla voit omissa tiedoissasi tallentaa lainaushistorian. Voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Lainaushistoriastasi näet mitä olet lainannut ja voit myös lähettää listan sähköpostiisi. Muut lainaajat tai kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Ohjeet löytyvät täältä:
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Suomenkielinen wikipedia kertoo porkkanaa viljellyn ensiksi Keski-Aasiassa, mahdollisesti Afganistanin tienoilla. Englanninkielinen wikipedia ilmoittaa viljelyn alkaneen Persian alueella, Iranissa ja Afganistanissa. Moni muukin verkkolähde mainitsee nämä seudut porkkanan varhaisen viljelyn paikkoina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkana
https://en.wikipedia.org/wiki/Carrot
https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-scienc…
https://www.tastesofhistory.co.uk/post/a-brief-history-of-food
https://www.researchgate.net/publication/304622888_Carrot_History_and_i…
Neilikat ovat myrkyllisiä kasveja, joita ei pidä antaa kissalle. Vaikka kasvi olisi vain lievästi myrkyllinen, eikä se aiheuttaisi heti näkyviä oireita kissassa, voi sen syöminen kuitenkin pidemmällä aikavälillä aiheuttaa tuhoja kissan elimistössä. Oireet voivat tulla viiveellä, tai myrkyt voivat kerääntyä myös kissan munuaisiin, jolloin ne saattavat pahimmassa tapauksessa lopettaa toimintansa.Jos kissalle haluaa antaa jotain kasvia syötäväksi voi sille kasvattaa esimerkiksi ohran-, vehnän- tai kauranoraita. Ne ovat kaikki kissalle turvallisia kotona kasvatettavia kasveja.Suuri osa koristeeksi tarkoitetuista kasveista on myrkyllisiä, eikä niitä tulee antaa kissan syötäväksi. On myös hyvä huomioida, että koristekasvien ja ruoaksi...
Johanna Kurkela esittämästä Valoihminen-kappaleesta (säv. Jonatan Kurkela ja Simo Reunamäki, san. Edu Kettunen) ei ole ilmeisesti vielä julkaistu nuottia. Ainakaan sellaisesta ei löytynyt tietoa valtakunnalliselta Finna-sivustolta.
Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
