Kaivattu kirja voisi olla Joyce Strangerin Paimenkoira Rex (Tammi, 1967). Skotlantiin sijoittuvassa tarinassa Johnny-poika saa haltuunsa villinä syntyneen bordercollien pennun.
Esimerkiksi: Dylan, Bob:
The lyrics 1961-2012, laitettu useimmissa kirjastoissa englanninkieliseen runouteen (luokka 4.2).
Helmetin tarkennetussa haussa kun valitsee hakusanat laululyriikka ja kaunokirjallisuus ja rajaa kirjoihin ja englanninkielisiin, saa seuraavan tuloksen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28laululyriikka%29%20%28kaunokirjallisuus%29%20f%3A1%20l%3Aeng__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Suomen numismaattisella yhdistyksellä on maksullinen arviointipalvelu.
Monet huutokauppakamarit arvioivat ilmaiseksi esim. Helander, Bukovski tai Hagelstam.
Kuvauksesi sopisi Caryl Hartin ja Nick Eastin kuvakirjaan Dinosaurukset kylässä (2017), tosin kirjan kansi ei ole vihreänsävyinen.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789518839012…
Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jesse laivakoira on hankittu Nivalan pääkirjastoon ja kirjastoautoon. Pääkirjastosta kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta kirjastoauton hyllystä se pitäisi löytyä.
Wikipedian mukaan elokuvasta julkaistiin remasteroitu DVD-versio vuonna 2006. Finnasta löytyy muutamasta kirjastosta vuonna 2002 julkaistu DVD, jonka voisi siis olettaa olevan alkuperäisversio. Sen saatavuustiedot voit tarkistaa täältä.
Hei,Valitettavasti kyseiseen kappaleeseen ei löydy nuottia Suomen yleisistä tai tieteellisistä kirjastoista. Todennäköisesti tämä tarkoittaa sitä, että kyseisestä kappaleesta ei ole julkaistu ollenkaan myyntiin tarkoitettua nuottiversiota.
Tämä laulu löytyy satukasetin Satuset: musiikillista sadunkerrontaa toisesta osasta "Juuso-hiiren soittoseikkailu".Laulu löytyy kokonaisuudessaan satukasetilta Jukka Kuoppamäen laulamana kohdasta 35:33 alkaen.Satuset / 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Youtube https://www.youtube.com/watch?v=zNu9iYR3w-gLähde:Satuset: musiikillista sadunkerrontaa 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Teksti: Raimo Berkan Ohjaus ja kerronta: Raiku Kemppi ja Seela Sella Musiikki: laulut ja sävel Jukka Kuoppamäki Musiikin tuottaja: JKC MUSIC Kustantaja: Audiomark Oy Helsinki 1972
Hanna Hienohelma ja Maija Miettiväinen esiintyvät Kerttu Juvan teoksessa Näin tehtiin tupa. WSOY 1953.
Reestä putoava "lappalaislapsi" esiintyy Zacharias Topeliuksen sadussa Tähtisilmä. Satu löytyy useastakin Topeliuksen satukokoelmasta mm. Lukemisia lapsille 1 ja Topeliuksen satuaarteet. Sadusta on myös kuvakirjaversio Tähtisilmä, jonka on kuvittanut Veronica Leo. Sadun loppu on sen verran mielenkiintoinen, että se kannattaa lukea ja tulkita aikuisiällä uudestaan.
Tällaista runoa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähes kysymyksessä mainitulla tavalla kyllä alkaa Pääskynen-lehdessä julkaistu nimimerkki Priskan (Salme Setälä) tarina Jänöläisten pesumatka.
"Ensi lumi oli satanut. Maa hohti ja kimmelsi valkeiden lumihiutaleiden peittämänä. Olipa se somaa." (Pääskynen nro 22, 15.11.1924, s. 5)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977266?page=5
Kirjoittaja on Tom Rachman. Ilmeisestikään kirja ei ole vielä ilmestynyt, koska sekä kansallisbibliografia Fennicassa että Akateemisen kirjakaupan sivuilla on siitä vasta ennakkotieto:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/Catalog…
https://finna.fi
Tilannetta kannattaa siis seurailla; kirja ilmestynee lähiaikoina ja tulee sitten varmaankin myös HelMet-kirjastoihin lainattavaksi.
Pääkaupunkiseudun HelMet tietokanta ilmoittaa Salmisen Lahti kirjan kirjallisuudenlajeiksi psykologiset romaanit ja yhteiskunnalliset romaanit. Samoin kirjallisuussivusto Kirjasampo ehdottaa samoja lajeja.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43538
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1840443__Ssalminen%20lahti…
Kirjoittaja on Timo Harakka. Kirjoitus on ilmestynyt teoksessa Viemärirotta.
Harakka, Timo, Viemärirotta : .. mutta miksei Erkko ole vieläkään adoptoinut minua? Helsingissä : Otava, 1998.
Näyttää siltä, ettei saksaa ole vielä kielikahviloiden valikoimissa.
Suomen-, viron-, englannin- ja espanjan-kielisiä kahviloita on jo olemassa.
Kielikahvilat löytyvät helposti Helmet tapahtumista, kun rajaat ajanjakson lisäksi tapahtuman muodoksi "kielikahvilat ja keskusteluryhmät". https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=24.6.2019&ee=31.12.2019&t=Kielikahvilat%20ja%20keskusteluryhm%C3%A4t
Voit toivoa saksankielistä kielikahvilaa antamalla palautetta Helmet kirjastoille. https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Voit myös ottaa yhteyttä haluamaasi kirjastoon ja kertoa halustasi perustaa syksyllä saksankielinen kielikahvila. (jos haluat itse vetää kielikahvilaa)
Syksyllä alkaa taas monia...
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja,...
Anssi Kelan säveltämä ja sanoittama kappale "Miten sydämet toimii" sisältyy nuottiin "Pop tänään. Vol. 3" (F-Kustannus, 2014). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Siellä soitettiin Kirkaa".
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1881. Aluksi sen nimi oli Helsingin käsityökoulu. Vuonna 1933 oppilaitos vaihtoi nimensä Helsingin käsityöopistoksi ja vuonna 1949 edelleen Helsingin käsityönopettajaopistoksi. Historiansa aikana oppilaitos toimi monessa eri paikassa.
1881 - 1884 Fabianinkatu 31
1884 Bulevardi 8 (suomalaisen tyttökoulun talo), Kaivokatu 12 (Säätyjen talo)
1885 Bulevardi 8
1886 Unioninkatu 32
1887 Fabianinkatu 22
1900 - 1903 Maneesikatu 3
1903 - 1905 ...
Anni Swanista on kirjoitettu ainakin seuraavissa kirjoista:
-Kotimaisia nuortenklassikoita 2000
-Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta 1999
-Suomalaisia vaikuttajanaisia 1977
-Lehtonen, Maija: Anni Swan 1958
Näihen kirjojen saatavuutta voit tarkistaa Oulun aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html
Näillä nettisivuilla on lisäksi tietoa Anna Swanista, teosluettelo ym, käypä tarkistamassa:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html
