Toinen teoksista kuuluu varmaankin Camilla Mickwitzin Mimosa-trilogiaan, jossa päähenkilönä on noitatyttö Mimosa. Mämmi-kissa esiintyy ainakin kirjassa Mimosa ja täysikuufestivaali:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407980__Scamilla%20mickwitz%20mimosa__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__P0%2C1__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Trilogian muut teokset ovat:
Mimosa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407978__Scamilla%20mickwitz%20mimosa__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__P0%2C2__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Mimosan syntymäyö: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408006__Smimosan%20syntym%C3%A4y%C3%B6__Orightresult__U__X7?lang=fin...
Hyvä sote-uudistukseen ja hyvinvointialueisiin liittyvä tiedonlähde on Valtioneuvoston Soteuudistus-verkkosivusto. Hyvinvointialueet-osion interaktiivisen kartan kautta pääsee tarkastelemaan kunkin alueen omia verkkosivuja. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen Päätöksenteko-osiosta löytyvät kaikki aluevaltuuston ja aluehallituksen jäsenet yhteystietoineen. Aluevaltuutettujen yhteystietoja voi myös tiedustella suoraan hyvinvointialueilta.
Katsoin Pihlajamaan juhlakonsertin videolta, ja siinä kappale on nimetty "Tähden lentoja" (jenkalta kuulostaa). Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa on aiemmin (2021) kysytty nuottia Toivo Kärjen kappaleeseen "Tähdenlento" (esittäjinä mm. Henry Theel ja Rauli Padding-Somerjoki). Tämäkin on jenkka ja se löytyy nuotista Toivesävelmiä, osa 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Minun korviini Pihlajamaan juhlakonsertin jenkka ei ole sama sävelmä, eikä siihen löydy nuottia.
Pelimanni-lehden numeron 4/2009 liitteenä on julkaistu Pelimanni 3 -cd-levy, jolla on Lyyti kirjoittaa -niminen kappale Spooky Hamsters -yhtyeen esittämänä. Julkaistuja nuotteja tähän kappaleeseen ei valitettavasti ole saatavilla.
Kysymäsi kappale on tosiaankin englanniksi nimeltään Annie' s song ja sen tekijä on nyt jo edesmennyt John Denver. Taas aurinko nousee on laulun suomenkielinen nimi ja sanat siihen ovat Juha Tapanisen käsialaa. Suomeksi sen on levyttänyt Ressu Redford, joka on nimennyt myös levynsä samaisen kipaleen mukaan. Ressun Taas aurinko nousee-levyä löytyy niin kasetti-, cd- kuin nuottiversionakin.
En löytänyt kirjallisuudesta tietoa, että kirjastoilla olisi ollut mainitsemasi kaltainen karenssiaika, ennen kuin saivat hankkia kirjoja. Kirjojen hankintatavat ovat kuitenkin olleet aikaisemmin erilaiset kuin nykyään. Mikko Laakson kirjoittamassa Helsingin kaupunginkirjaston historiassa Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 (2010) kuvataan kirjastojen uusien kirjojen hankintaa 1950-luvulla: Kirjakaupoista saatiin uutuuskirjojen näytekappaleet määräajaksi kirjastoon esille. Kirjastonjohtaja oli kuitenkin jo ennen tätä tehnyt omaa karsintaansa. Suomenkielisten kirjojen kirjanäyttely vaihtui kahden viikon välein, ruotsinkielisten kerran kuussa. Henkilökunta kävi tutustumassa teoksiin ja...
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Uudet tuulet" en löytänyt nuottia.Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Jos menet opetushallituksen ylläpitämille uutis- ja tietopalvelusivuille http://www.edu.fi/ ja etenet siitä koulutusjärjestelmän kautta peruskouluun, pääset peruskoulun opetussuunnitelma -kohtaan, jossa todetaan, että "Viimeisimmät opetussuunnitelman perusteet opetushallitus on laatinut vuonna 1994. Paikalliset opetusviranomaiset ja koulut laativat opetussuunnitelmansa näiden perusteiden mukaisesti." Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet on saatavilla myös yleisissä kirjastoissa, joten kysy julkaisua lähikirjastostasi.
Hyvä lähde Helsingin kirjallisuuteen on Helsingin kaupunginkirjaston tekemä Tarinoiden Helsinki:
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/
Sieltä voi hakea mm. kirjallisuutta, elokuvia tai musiikkia, joka liittyy Helsinkiin tai tapahtuu Helsingissä. Haun voi rajata myös tiettyyn kaupunginosaan.
Tässä muutama ainakin pääosin Kallioon sijoittuva kaunokirja. Sivuston kautta löytyy monta muutakin.
- Tomi Kontio, Lukinkehrä
- Pirkko Saisio, Punainen erokirja
- Mikko Rimminen, Pussikaljaromaani
- Pirjo Tuominen, Hakaniemen kaunis Helena
- Ursula Sinervo, Polttaa ja palelee
Sarjan kirjoja ei löytynyt HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, mutta laitoin niistä hankintatoiveen. En voi luvata varmasti, että sarjaa hankittaisiin, mutta ainakin asiaa nyt harkitaan.
rekisterissä on vasta Kauniaisten ja Vantaan hankkimat niteet, Espoo ja Helsinki puuttuvat vielä. Jos teos kiinnostaa, laita ihmeessä varaus siihen! Varausjono kulkee nopeasti kunhan puuttuvat kappaleet saadaan rekisteriin. Tarkaa aikaa en osaa sanoa, mutta kauan ei tarvitse odottaa.
Jukka O. miettisen kirjassa Jumalia sankareita demoneja - johdatus aasialaiseen teatteriin (1987) on oma lukunsa japanilaisesta teatterista. Saman teoksen lähdeluetteloa kannattaa myös vilkaista.
Katso saatavuustiedot Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
Mitä suositeltavin tuoreehko kuvallinen tietokirja suomalaisista puista on Henry Väreen ja Heikki Kiurun Suomen puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2013), jossa esitellään perusteellisesti kaikki Suomen alkuperäiset puu- ja pensaslajit. Yleistajuisena se sopii kaikille kotimaisesta luonnosta ja puulajistosta kiinnostuneille lukijoille. Samoilta tekijöiltä on saatavilla myös suppeampi taskukokoinen Puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2018), joka esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit.
Suomenkieliset asukkaannimitykset muodostetaan johtimen -lainen/-läinen avulla. Jos kantasana on ulkomainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin, -lainen/-läinen liitetään suoraan nimeen (Moldova - moldovalainen). Jos ulkomainen paikannimi päättyy konsonanttiin, -lainen/-läinen liitetään nimeen vokaalin i avulla (Niger - nigeriläinen, Irak - irakilainen). Näin ollen Sansibarissa asuvat henkilö on sansibarilainen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171
Suomen ensimmäisen presidentin valitsi poikkeuksellisesti Eduskunta. Eduskunnan julkaisema Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari ja Tasavallan presidentti -sivusto (otsikon Poikkeukselliset valintatilanteet alla) kuvaavat ensimmäisen vaalin vaiheita. Vaalista ja ehdokkaiden äänimääristä on tietoa myös Kansallisbiografian artikkelissa Kaarlo Juho Ståhlbergistä.
Vastausta kysymykseesi voi miettiä korkeintaan teoreettisella tasolla. Kuinka monta kertaa olet nähnyt siamilaiset kaksoset bussissa - tai ylipäänsä missään? Yhteenkasvaneet kaksoset selviävät harvoin hengissä edes synnytyksestä, puhumattakaan, että he kasvaisivat aikuisiksi asti. Suosittelen, että tutustut vaikkapa seuraaviin linkkeihin:
http://zygote.swarthmore.edu/cleave4b.html
http://www.twinstuff.com/conjoined.htm
Googlella ( http://www.google.com/ ) löydät lisää linkkejä sanoillla "conjoined twins".
Kuntamaineen vetovoimatekijät: kuntamainetutkimus 2003-2004 / Jouni Heinonen, Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy. Esiteltiin kuntamarkkinoilla syksyllä 2004. Siitä löytyy 15-sivuinen yhteenveto Kunnat.net sivuilta, mutta julkaisua en ole löytänyt.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun vastaajaringin avulla löytyi vastaus. Kopioin sen tähän:
"Kyseessä on tosiaan Fröbelin palikat ja laulu "Viisi vauhtiveikkoa".
Löytyy mm. Fröbelin palikoiden "Fröbelin palikat" cd:ltä sekä heidän
"Parhaat leikkilaulut II" -videolta.
"Viisi vauhtiveikkoa lähti matkaamaan...."
Eli kyse oli veikoista, ei peikoista =)"
Rahahinnaston mukaan kyseisen setelin arvo vaihteli 0,50 € - 10 €. Setelin arvo on riippuvainen sen kunnosta.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas,Suomen numismaattinen yhdistys, 2004.
Tietoa seteleiden kuntoluokituksesta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/seteleiden_arvo.htm
