Kukaan kirjastokollega ei toistaiseksi ole tunnistanut kyseiseen kuvailuun sopivaa kirjaa. Tunnistaisikohan joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukija, mikä kirja on kyseessä?
Kyseessä on Hanns Eislerin säveltämä Rauhanlaulu Bertolt Brechtin sanoihin. Suomenkielisen sanat ovat Elvi Sinervon kynästä.Laulu sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Festivaalilauluja 85 ja Rauhanlauluja lapsille.
En löytänyt yhtä teosta yleistajuista teosta säätiöistä. Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi) löydät teoksia säätiölaista sekä säätiöiden taloudesta ja tilinpidosta hakemalla asiasanalla säätiöt. Suomen Kulttuurirahasto on julkaissut teokset Säätiöhakemisto (1977) ja Säätiöluettelo(1995). Ensin mainitussa kuvataan myös säätiöiden kehityshistoriaa. Verkosta löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta (www.prh.fi) perustietoa säätiöistä ja säätiörekisteristä ja sen lomakkeista. Suomen Kulttuurirahaston (www.skr.fi) Säätiöpalvelu-sivuilta löytyy myös tietoa säätiöistä ja apurahoista.
Selventäisiköhän tämä asiaa: flavonoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka syntyvät ikään kuin sivutuotteena kasvien aineenvaihdunnassa. Kasvien aineenvaihdunnan päätuotteita ovat sokerit ja muut yhdisteet, joita kasvi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen. Sekundaarituotteet, kuten flavonoidit, toimivat usein kasvinsyöjien karkotteena. Jotkut flavonoidit suojaavat kasvia esim. viruksilta ja sienitaudeilta. Toiset flavonoidit tekevät kasvin kitkerän makuiseksi, mikä karkottaa kasvinsyöjäeläimiä (tosin ihmisen mielestä ne voivat tehdä kasvin houkuttelevammaksi). Muita kasvien sekundaariaineita ovat mm. tanniinit ja terpeenit.
Pirjo Kainulaisen ja Jarmo Holopaisen artikkelissa Ilman epäpuhtauksien ja ilmaston muutoksen vaikutukset...
Runon tekijäksi on tosiaan toisissa lähteissä merkitty Gottfried August Bürger, mm. myös tässä Fono-tietokannan lauluksi sävelletyssä versiossa:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=f79c5e41-f381-4682-9f7f-8705…
Useissa lähteissä taas on kerrottu runon olevan Immi Hellenin kirjoittama. Alla linkki digitoituun versioon Immi Hellenin runokirjasta Lasten runokirja, jossa Lasten riemut -runo on sivulla 154:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144873/Lasten_runokirja_Suo…
Lausuntataiteilija ja opetusneuvos Anna-Liisa Alanko teki väitöskirjansa Immi Hellenin runoudesta (Kotiveräjältä maailman turuille : kansalliset kasvatusaatteet Immi Hellénin runoissa, Joensuun yliopisto, 1997). Alangon mukaan Immi...
Ilta-Sanomien vuosien 1932-1939 digitoidut numerot ovat vapaasti luettavissa verkossa. Vuosien 1940-1979, 2017-2021 digitoidut numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Lähimmät vapaakappalekirjastot ovat Kansalliskirjasto, Eduskunnan kirjasto ja Turun yliopiston kirjasto. Kansalliskirjastossa toimii jäljennepalvelu, jonka kautta voi tilata jäljenteitä kirjaston aineistosta. Tässä linkki palvelun sivulle, josta löytyvät tiedot tilaamisesta ja hinnastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu
”Joulupuu on rakennettu” -laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, johon on olemassa muitakin sanoituksia kuin Gustaf Oskar Schönemanin kirjoittamat viisi säkeistöä. Samalla sävelmällä on laulettu suosittua ”Lapsen laulua”, joka alkaa: ”Lapsi olen laulavainen, pieni vielä voimaton”. Tästä sanoituksesta on erilaisia versioita, joita löydät esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Tässä yksi esimerkki:Lapsen laulu kirjassa Uusi kuva-aapinen : lasten ensimäistä opetusta varten : laajempi painos / toimittanut Kustaa Kuusela (Isak Julin, 1904):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928238?term=Lapsi&term=laulawainen&term=Pieni&term=wiel%C3%A4&page=28Juteini,...
Meidän alamme keskustelulistoilla on taannoin käyty keskustelua tästä
aiheesta.
Osoite, josta nämä aihetta käsittelevät kirjoitukset löytyvät, on :
http://www.lib.hel.fi/cgi-bin/htdig-3.1.0b2/htsearch?config=syke-listat…
Pääset samaan paikkaan (jos linkki ei toimi)myös seuraavasti:
1. mene osoitteeseen :
http://www.lib.hel.fi/syke
2. valitse valikosta keskustelulistat
3. valitse näistä esim. tietopalvelulistan arkisto
4. sivun alareunassa on sanahaku-mahdollisuus
5. kirjoita tähän sana "kolme" ja valitse vaihtoehto "etsi kaikilta
listoilta"
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannan kautta löytyvät mm. seuraavat teokset tai artikkelit:
- Lähteinen, Yksinäisyyden lievittäminen interventioilla: pro gradu työ (2004)
- Sariola, Streng, Vertaistukea samassa veneessä (Suomen lääkärilehti 2002, n:o 57, s. 1626
- Vuorinen, Vertaistuki kuntouttaa (Liikunta ja tiede 1997, n:o 34, s. 44-45)
Aiheesta löytyy Medicin kautta myös toistakymmentä muuta lähdettä. Kaikki Medicin kautta löytyvä on luettavissa Terveystieteiden keskuskirjastossa (http://www.terkko.helsinki.fi/terkones/) ja monet lehdistä myös Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Mediciä voit tulla käyttämään johonkin Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista tai pyytää virkailijaa tekemään sinulle haun. Medic...
Kyseessä on ilmeisesti Ilmari Schepelin kirjoittama juttu Vanhalla Volgalla Venäjän vainioille. Tämä artikkeli on ilmestynyt Carelia-lehden numerossa 5/2007, (s.143-151).
Carelia-lehteä tulee Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä ainoastaan Itäkeskukseen. Kirjasto säilyttää lehden kuluvan vuoden numerot.
Tällä hetkellä numero 5/2007 on paikalla, joten artikkeli voidaan kopioida ja lähettää Kallion kirjastoon. Toimitusaika on 2-3 arkipäivää. Lähetetyistä valokopioista kirjasto perii palvelukopiomaksun, joka on 1 euro per sivu (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/palvelukopiot ).
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot teoksesta nimeltä "Tyttikirja". Kirjan on toimittanyt Mária Baloghy, joka nimestä päätellen on unkarilainen. Kirjan on unkarista suomentanut Helmi Helminen. Teoksen on julkaissut Gummerus vuonna 1938. Teoksessa on 175 sivua. - Olisikohan kyse siis tästä kirjasta?
"Tyttikirjaa" on yksi kappale sekä HelMet-kirjastojen varastossa Pasilassa että Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta kummastakaan teosta ei valitettavasti saa kotilainaan. Kirjan voi pyytää varastosta luettavaksi Pasilan kirjaston tiloihin ja siellä siitä voi ottaa esimerkiksi kopioita. Kirjavarastossa voi käydä itsekin; varasto on auki keskiviikkoisin klo. 13-18. Kirja on siis luettavissa myös Kansalliskirjastossa...
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Valitettavasti käyttämistämme lähteistä (Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, Mether Sukuhakemisto, Uusi suomalainen nimikirja) ei nimeäsi löytynyt. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 206 Virman-nimistä henkilöä.
Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa.
Akateemisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan myytävänä tämä: Suomi-persia ja persia-suomi sanakirja / H. Vazvan (ISBN 9789529025770). Mutta vaikuttaa tosiaan siltä, että muut kirjat eivät ole tällä hetkellä ostettavissa:
Yksi mahdollisuus olisi etsiä kirjoja divarien kautta:
http://www.antikka.net/
Näyttäisi siltä, että isomman kokoisilla Tab3-laitteilla tiedostonsiirron pitäisi onnistua. 7 tuuman mallissa se taas ei ole mahdollista. Tällä ohjelmalla asian voi kuitenkin halutessaan varmistaa https://play.google.com/store/apps/details?id=eu.chainfire.usbhostdiagn…. Liitä tikku kiinni tablettiin ja paina ohjelmassa kohtaa ”Start diagnostics”.
Jos laite tukee OTG:ta, tiedoston siirtäminen on mahdollista. Siirtoon tarvitsee tiedostonhallintaohjelman. Samsungin oma tiedostot-ohjelma kelpaa, mutta tässä tapauksessa ES-resurssinhallinta (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.estrongs.android.pop) voi olla selkeämpi. Paikanna siirrettävä tiedosto, paina pitkään tiedostosta ja esiin tulee valikko. Paina ”Kopioi”. Paikanna tämän...
Tämä kirja (Tasliya-bakhsh’hai falsafah / Alain De Botton) on hankittu joko Btj Finland Oy:n tai ruotsalaisen Ferdosi-kirjakaupan kautta. Se, kummasta paikasta kirja on hankittu, ei enää selvinnyt.
Kirjan voi edelleen ostaa Ferdosin nettikaupan kautta:
http://www.ferdosi.com/book/detail/20252
Kyseessä on V. A. Koskenniemen Kenttäpostia-sikermän kolmas runo kokoelmasta Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (1940). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot (1995, s. 209).
