Valitettavasti näyttää siltä, että Perl tehokäyttäjän opas on varastettu. Meillä on toinenkin kappale, jonka eräpäivä oli 7.8., siihen on kuitenkin yksi varaus. Viimeisen puolen vuoden aikana joku pitkäkyntinen on iskenyt nimenomaan Perl - kirjoihin. Osan niistä olemme jo poistaneet rekisteristä. Kirjastossamme on suojausjärjestelmä ja kameravalvonta, mutta silti tällaista pääsee tapahtumaan.
Sonkajärven kirjasto vastasi Facebook kyselyyni näin: "Kyllä on ollut. Autosta on luovuttu 90-luvun puolivälin tienoilla. Auton sijaan on päätetty säilyttää Sukevan lähikirjasto, joka toimii vieläkin."
Kysymääsi elokuvaa ei löydy Piki-kirjastojen eikä muidenkaan yleisten kirjastojen kokoelmista. Tietoja itse elokuvasta (The sailor who fell from grace with the sea) löydät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta, kun haet sanoilla "merimies jonka aallot hylkäsivät".
Seuraavissa kirjoissa on joitakin tietoja 1940- ja 1950-lukujen sisustuksesta. Kirjan nimen perässä on linkki pääkaupunkiseudun HelMet –aineistotietokantaan, josta näet kirjan asiasanat.
Lindroos, Katja : Momo: koti elementissään (Siltala, 2013)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2081213~S12*fin
Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 / [toimitus: Jukka Savolainen, Aila Svenskberg](Designmuseo, 2012)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2052291~S12*fin
Weaving, Andrew : Kauneimmat klassikot : sisusta kotisi ajattomasti (Gummerus, 2009)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1895624~S9*fin
Suomalaisen arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al.] (WSOY, 2010)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1972323~S9*fin...
Kallion kaupunginosa näyttäisi olevan osin Harjun tilan mailla.
http://www.vihreatsylit.fi/?p=5087
Heikki Wariksen kirjassa Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle kerrotaan tilanteesta vuonna 1900: "entiset huvila-alueet olivat laajentuneet kaupunginosiksi, joista suurin oli Kallio... Sen takana olivat Kaiku, Surutoin, Harju ja satamaradan toisella puolella Vallila. (s. 53)
Alppiharjun (ja Harjun historiasta) löytyy tietoa mm. Alppila-seuran sivuilta:
http://www.alppila.net/alppiharju
Georgia Byngin Molly Moon -sarjaa löytyy Vaski-kirjastoista useilla kielillä, myös Salon seudulta.
Suomeksi on saatavissa neljä osaa.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=molly+moon&type=AllFields&sort=main_date_str+asc
Mikäli haluamaasi kirjaa ei ole lähikirjastossasi, voit varata sen. Varaukset ovat maksuttomia, mutta noutamatta jääneestä varauksesta peritään 2 €.
Senja Penttisen pro gradun mukaan vuodesta 1947 Rajajääkärikoulun nimellä kulkeneen koulun arkisto on tallennettu Kansallisarkistoon, joten myös vanhemman aineiston voisi olettaa olevan siellä. Aarre-arkistorekisteristä tai Astia-palvelusta en kuitenkaan paikantanut varhaisempia aineistoja, joten on mahdollista että ne ovat muualla tai eivät ole säilyneet. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde:
Penttinen, S. (2021). Lieksan rajajääkärikoulun koulutustoiminta 1947–1956. Itä-Suomen yliopisto.
Teatterikorkeakoulu on julkaissut verkossa hyvän esityksen Eurooppalaisen teatterin historiasta. Sen luvussa 1.2. analysoidaan teatterin alkuperää, kerrotaan varhaisten ihmisten kalliopiirrosten esittämistä ihmishahmoista ja nidien esittämisestä liikeessä. Jo näitä voitaisiin pitää esittämistaiteen kuvauksina. Joka tapauksessa luvussa todetaan, että varmaa, yksiselitteistä tietoa esittävien muotojen alkuperästä ei ole eikä täyttä varmuutta voida koskaan saadakaan. Ensimmäisten esitysten tulkinta liittyy yhteisöjen elämään, rituaaleihin, vuotuiskiertoon sekä tarinoiden kertomiseen. Esimerkiksi myyttien kertominen (tai laulaminen) oli selkeästi jo esittämistä ja sitä tuo teos pitääkin ratkaisevana askelena kohti teatteria....
Freelancer on kirjoittaja, valokuvaaja tms. (yleensä jonkin "luovan" ammatin harjoittaja), joka ei ole vakinaisessa työsuhteessa mihinkään työantajaan. Marjatta Peltoniemi on kirjoittanut aiheesta kirjan: Minustako free lance -toimittaja (1997), Mauri Saarinen puolestaan kirjan: Pätkätyöt: työnantajan ja palkansaajan opas (1998). Lisäksi aiheesta ovat ilmestyneet ainakin seuraavat teokset: Freelancerin opas (1995) ja Jokinen, Heikki: Sarjakuvantekijän selviytymisopas (1999). Useimmissa kirjastoissa voi käyttää lehtiartikkelitietokantoja, kuten suomenkieliset Arto ja Aleksi.Aleksista saa asiasanalla freelance-työntekijät 53 viitettä ja Artosta 63 ( esim. Mikael Brunilan artikkeli Freelancerit ovat välimaastossa Psykologi-lehdessä 6/2000).
Hain vastausta englannin-, ruotsi-, saksan- ja suomenkielisin termein. Tietoa ei löytynyt. Varteenotettavin sivu oli Glass Bottle Marks - collecting history of the glass manufacturing industry http://www.glassbottlemarks.com/
Kannattaa jättää kysymys, sivun lopussa tähän on mahdollisuus.
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Aiheet kuulostavat johdatukselta yliopiston matematiikkaan. Kaikkia aiheita ei kenties löydy suoraan yhdestä kirjasta. Finna.fi haku löytää varmimmin kaikentasoista materiaalia aiheista.
Jyväskylän yliopistolla on verkossa luentomateriaalia aiheesta. https://www.jyu.fi/science/fi/maths/opiskelu/yleista-opiskelusta/luentomonisteita/matp100_ak vuosilta 2003-2004
sekä Mikko Salon luento 3, 2017 Johdatus matematiikkaan https://koppa.jyu.fi/kurssit/214890/materiaalikansio/Luento3_handout.pdf
Perusteellinen suomenkielinen kirja matematiikasta on Juhani Pitkärannan Calculus Fennicus. Finna.fi
Kaukolainauksen voi tehdä lähimmästä Vantaan kaupunginkirjastosta. Kirjaston kaukopalvelusivuille pääsee Vantaan sivuilta http://www.vantaa.fi/ , sieltä kirjastot, josta valitaan kirjastopalvelut, mistä klikataan kaukopalvelu. Kaukopalvelu henkilöasiakkaille kohdasta kannattaa tutustua myös kaukopalvelun maksuihin.
Päivälehden arkisto auttaa tutkijoita Sanoman ja median historiakysymyksissä http://www.paivalehdenarkisto.fi/, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.paivalehdenarkisto.fi/yhteystiedot/ . Kysyin asiaa arkistosta ja he kertoivat, että sitä on siellä selvitetty useaan kertaan, mutta eivät halunneet vastata tätä kautta, vaan pyysivät kysyjää ottamaan yhteyttä sinne suoraan. Selailin teosta Kadonneet kirjaintyypit : suomalainen kirjainmuotoilu 1920-1985 / Markus Itkonen , mutta sieltä ei löytynyt tietoa Helsingin Sanomien logosta. Lähetin myös kyselin Helsingin Sanomien toimitukseen, mutta sieltä ei vastattu lainkaan.
Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy joitakin kirjoja Vietnamin venepakolaisista, joista voisi olla hyötyä näyttelyä tehdessä.
- Vietnamilaisia, suomalaisia vai suomenvietnamilaisia?: pääkaupunkiseudun vietnamilaisten etnisyys ja identiteetti 1990-luvulla / Liisa Oinonen (1999)
- Pakolaiset Suomen työelämässä : Suomeen vuosina 1979-86 saapuneiden Kaakkois-Aasian pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille / Hannele Pylvänäinen (1989)
Tässä kaksi dokumenttielokuvaa, jotka ovat Kavissa eli Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa. Kavin yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot
-Tietämättömyys on pelon äiti (dokumentti, ohjaaja Satu...
Aleksis Kivi julkaisi vain yhden runokokoelman, Kanervala (1866), eikä se sisällä tämännimistä runoa. Silmäilin runot läpi, eikä tätä ilmaisua "Himmerrys otsalla" näyttäisi olevan myöskään minkään runon sisällä. En myöskään onnistunut löytämään googlaamalla mitään mahdollista muutakaan runoilijavaihtoehtoa, tällaista sanaparia (tai "himerrys otsalla") ei yksinkertaisesti näytä löytyvän. Jos asiakas on varma runon nimestä, se ei liene erityisen tunnettu runo ainakaan.
Heikki Poroila
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjaan on tosiaan ilmestynyt 5. osa, Luolien suojatit (2002). Kyllä kyse on samasta, Luolakarhun klaanin kasvattaman Aylan tarinasta. Koko sarja sijoittuu jääkauteen, n. 35000-25000 vuotta ekr.
