Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Meillä on meneillään kirjastojärjestlmän vaihdos ja verkkokirjasto on suljettu kuten koko kirjastojärjestelmä ensi maanantaihin saakka. Pystyin kuitenkin tarkistamaan vielä vanhasta kirjastojärjestelmästä sen, että lainojenne eräpäivä on 02.05.2016.
Nämä tänä vuonna ilmestyneet voisivat olla mukavia keskivertokaksivuotiaalle:
Kristiina Louhi: Tomppa ja tohtori Korva
Cousins: Maisa tutkii ja touhuaa
Hill: Puppe käy paloasemalla
Teoksesta Kodin satuaarteet 3: Kissa Viirusilmä: slaavilaisia satuja (1987) löytyy kroatialainen kansansatu Susiveljekset. Samoin kirjasta Slaavilaisia satuja (1974) löytyy Susiveljekset.
Tämä tapahtuu 26. kauden jaksossa S26E154, joka on alun perin esitetty elokuun 8. päivänä 2013.
Soapcentral.com-sivusto: https://www.soapcentral.com/bb/recaps/2013/130805.php
Tvdb.com-sivusto: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/seasons/official/…
Detroit Red Wings selvisi vuosina 1967-72 vain kerran pudotuspeleihin, 1969-70, ja putosi silloinkin jo neljännesfinaaleissa, joten voidaan sanoa, että seura ei ollut NHL:n aatelia. Vielä kaudella 1965-66 Detroit pelasi Stanley Cupista häviten kuitenkin Montreal Canadiensille. 1967–68 Detroit Red Wings season - Wikipedia1968–69 Detroit Red Wings season - Wikipedia1969–70 Detroit Red Wings season - Wikipedia1970–71 Detroit Red Wings season - Wikipedia1971–72 Detroit Red Wings season - Wikipedia1966 Stanley Cup Final - Wikipedia
Kirjasto ei saa tietoa nimenmuutoksesta suoraan, joten sinun on käytävä lähimmässä kirjastossa tekemässä nimenmuutos. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti, mukaan
Wikipedia löytää vain parikymmentä suomalaista feministiä. Wikipedia
Adelaïde Ehrnrooth (1826-1905)
Minna Canth (1844–1897)
Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (1847–1924)
Alexandra Gripenberg (1857-1913)
Kaari Utrio (s. 1942)
Margherita Zilliacus (s. 1949)
Mariella Lindén (s. 1950)
Kaarina Kailo (s. 1951)
Anja Snellman (s. 1954)
Sunniva Drake (s. 1955)
Kevät Nousiainen
Tuija Pulkkinen (s. 1956)
Tuula Haatainen (s. 1960)
Leena Lehtolainen (s. 1964)
Kaarina Hazard (s. 1966)
Heidi Liehu (s. 1967)
Rosa Meriläinen (s. 1975)
Anne Moilanen (s. 1976)
Sofi Oksanen (s. 1977)
Helmet-haku löytää tarkennetulla haulla ja hakusanoilla...
Kyseisestä genrestä löytyy yllättävän vähän teoksia suomeksi, varsinkaan viime vuosina julkaistuja. Useimmat teokset ovat sekoituksia kauhua, fantasiaa ja/tai romantiikkaa. Tällä hetkellä mitään megasuosiota nauttivaa kirjailmiötä ei näyttäisi olevan, kuten aikanaan oli Stephenie Meyerin Twilight-vampyyrisaaga. Sinänsä sarja kannattaa muistaa tässä kohtaa, sillä kirjat ovat edelleen hyvin lainattuja. Ikiklassikot Mary Shelleyn Frankenstein (1818) ja Bram Stokerin Dracula (1897) lienevät edelleen ajankohtaisia ja suosittuja, samoin Edgar Allan Poen teokset. Helmet-kirjastoista löytyvistä uudemmista kauhu-fantasia-romantiikka -genreen luettavista mainittakoon Sini Helmisen Väkiveriset-sarja ja Lujaverinen-trilogia,...
Jos haluat tietää, onko Lappeenrannan kirjastoissa kirjoja puolan kielellä, vastaus on ei. Puolankielisiä kirjoja voi tilata Lappeenrantaan muista kirjastoista. Tule käymään maakuntakirjaston neuvonnassa, Valtakatu 47, p. 05-6162341, niin voimme etsiä sinulle Suomesta löytyviä kirjoja. Jos haluat etsiä kirjoja itse Internetin avulla, tee haku Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmaan osoitteessa www.helmet.fi. Valitse tarkennettu haku. Valitse hakukentistä seuraavat vaihtoehdot: Aineisto "KIRJA" ja Kieli " puola" ja Kirjasto "Pasila". Kirjoita hakulomakkeen yläriville ensimmäiseen ruutuun ** ja valitse aineistoksi Kaunokirjat. Hakutulos antaa sinulle 214 puolankielistä kirjaa, joita voit tilata Lappeenrantaan tulemalla käymään kirjastossa....
Vammaislakia en lakikirjasta löytänyt, mutta sen sijaan vammaistukilaki 5.2.1988/124 löytyi.
Useita muutoksia lakiin on vuosen aikana tullut ja tuorein muutos tulee voimaan 1.6.2004 (7.5.2004/367).
Lisäksi löytyi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, jonka tuorein muutos on tullut voimaan1.4.2002. On olemassa laki myös kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Tarkoitatteko jotain näistä laeista?
Internetissä on kaikkien käytettävissä finlex-tietokanta osoitteessa http://www.finlex.fi . Siellä on haettavissa
Suomen voimassaoleva lainsäädäntö.
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on asiakastietokoneita, joita voi käyttää kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä pin-koodilla. Pin-koodin saa tarvittaessa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Tietokoneen voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi. Mahdollista on myös mennä suoraan kirjastoon ja kysyä tietokonetta, jos niitä on siellä vapaina. Tietokoneiden varausajat vaihtelevat enimmäkseen tunnista kahteen tuntiin; pikakoneet, joihin ei tarvita erikseen varausta, ovat yleensä 15–30 minuutiksi.
Kirjaston tietokoneilla voi tulostaa A4-kokoisia tulosteita. Ne maksavat 40 senttiä kappaleelta.
Helsingin kirjastoista voit digitoida äänitallenteita Myllypuron mediakirjastossa sekä Kirjasto 10:ssä. Molemmissa paikoissa saa opastusta laitteiden käyttöön.
HelMet-kirjastojen palveluhakemisto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
HelMet-haussa ei ole toimintoa, jolla voisi hakea aineistoa alkukielen mukaan.
Espanjaksi käännettyä suomalaista kaunokirjallisuutta löytyy helposti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (ks. linkki alla). Tietokannasta voi tehdä listan siis esimerkiksi etsimällä alkukielen ja käännöskielen mukaan.
Myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy espanjaksi käännetty suomalainen kaunokirjallisuus, mutta haku on hiukan monimutkaisempi. Listan saa tarkennetulla haulla. Tällöin pitää kuitenkin tietää suomalaisen kaunokirjallisuuden luokka (894.541) UDK-luokituksessa. Haussa valitaan hakurajoittimeksi UDK-luokka ja kielivalinnaksi valitaan espanja. Jos hakurajoittimeksi valitaan...
Lapin kirjaston aineistohaulla löytyy lukuisia ötökkäkirjoja. Useimmat niistä ovat eläintiedettä ja melko monet kuuluvat lasten kokoelmaan, joten niissä on hyvä kuvitus ja mielenkiintoinen teksti.
Tässä hieman rajattu hakutulosa: https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=~major_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=first_indexed%3A%22%5BNOW-1YEAR%2FDAY+TO+%2A%5D%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLapinkirjasto%2Fto%2F%22&lookfor=%C3%B6t%C3%B6k%C3%A4t&type=AllFields&limit=50
Aikuisten aineistosta voisin suositelle esim. Leena ja Heikki Luodon: Oman pihan ötökät tai Sally...
Tarkistin Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjaston lehtivaraston. Valitettavasti tieto pitää paikkansa eli kesäkuun lehdet on jo poistettu. Oletko jo kysellyt lehteä yliopistojen kirjastoista? Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA -tietokannan mukaan lehti tulee Helsingin Yliopiston pääkirjastoon.
Suomenkielistä tiivistelmää tai juoniselostusta ei Internetistä löytynyt, mutta auttaisiko asiaa englanninkielinen tiivistelmä, joka sisältää mm. juoniselostuksen, henkilöt, teemat ja historiallista taustatietoa. Se löytyy osoitteesta
http://www.pinkmonkey.com/booknotes/monkeynotes/pmWarPeace01.asp
Karonkasta eli tohtorinväitöstilaisuuden jälkeen järjestettävästä akateemisesta juhlasta on tietoa käytös- ja tapaoppaissa, esimerkiksi seuraavissa:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Väittelijälle tarkoitettuja ohjeita löydät yliopistojen nettisivuilta, esim. Oulun yliopisto:
http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
ja Helsingin yliopisto:
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Et kertonut tarkemmin mikä sijaintisi Euroopassa on. Vastaajissamme ei ollut ketään Eurooppaa viime aikoina busseilla tai junilla kiertänyttä, jolla olisi ollut omakohtaisia vinkkejä aiheesta. Eräs Tukholmasta Kööpenhaminaan pari kesää sitten junalla matkustanut kollega tosin kertoi, että Euroopassa junalippujen hinnat toimivat vastaavasti kuin lentolippujen hinnatkin, joinakin päivinä saattaa olla todella edullisia tarjouksia joillekin reiteille, jos hyvä tuuri käy, voi päästä vaikka puoleen hintaan! Näin ollen junalippujen hinnat eivät ole samalla lailla vakioita kuin Suomessa. Käytännöt siis voivat vaihdella maakohtaisesti. Kannattaa siis kysellä suoraan sijaintimaasi rautatieasemalta.
Helsingin Sanomissa oli taannoin juttu bussilla...
