Lähteestä Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, URL http://www.elka.fi/kyselyt/haku.html löytyi tekstihaku luettelosta-toiminnolla Suomen Rullatehdasyhdistyksen luettelosta mm. tieto Pallas Oy:n historiikista 1905-1955. Julkaisua ei kuitenkaan löytynyt kirjastojen luetteloista.
Ilmeisesti kysyjä tarkoittaa numerosarjoja, joiden avulla saadaan yhdistettyä vuosi ja mainittu arvo. Esimerkiksi osoitteessa https://www.setelit.com/markat/5mk noita numerosarjoja löytyy hyvin.
"Home" on kansanomainen nimitys hyvin monenlaisille sienille. Homesienten itiöt liikkuvat sekä ilman kautta että syövien eläinten mukana paikasta toiseen. Kun olosuhteet ovat itiön kasvulle sopivat, se pysähtyy ja alkaa kasvaa. Osa homeista on ihmiselle haitallisia, osaa taas käytetään mm. lääkkeiden (penisilliini) tai elintarvikkeiden (juustot) valmistamisessa. Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Nordkappin kunnan koordinaatit ovat Norjan Wikipedian mukaan 70°58′41″N 25°58′30″, eli noin 70 astetta pohjoista leveyttä ja 25,2 astetta itäistä pituutta. Matkailusivusto Visit Nordkappin mukaan sijainti leveysasteilla on 71°10′21′′. Ero johtuu siitä, ettei tarkka koordinaatti kata koko Nordkappin aluetta.
https://no.wikipedia.org/wiki/Nordkapp
http://www.visitnordkapp.net/en/
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: ma-pe 12-18; 5,80 mk/min + ppm; numero 0600-060504. Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä. Tarkemmat ohjeet uusimisesta Helsingin kaupunginkirjastossa löytyvät osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h16/q32.htm
(Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä vaihtuu noin parin vuoden sisällä, jolloin nykyinen puute korjaantuu...)
Erilaisista oppijoista ja oppimisympäristöistä on kirjoitettu niin paljon teoksia, että on vaikea arvioida mitkä niistä ovat kannaltasi relevantteja, varsinkin kun et sen tarkemmin määrittele minkä ikäisistä oppijoista tai millaisesta oppimisympäristöstä on kysymys. Listan erilaisia oppimisympäristöjä käsittelevistä kirjallisuusviitteistä saat kirjaston kokoelmatietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla pudotusvalikosta hakuehdoksi "asiasana" ja kirjoittamalla hakusanaksi "oppimisympäristö". Haun tuloksena saat 64 viitettä. Erilaisia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä kannattaa myös kokeilla. Esim. asiasana "opettaja-oppilassuhde" tuottaa tulokseksi 11 viitettä ja sanojen "opetus" ja "vuorovaikutus" yhdistelmä 25...
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja...
Treffeillä yleensä jutellaan ja tutustutaan toiseen ihmiseen. Useimmiten treffipaikkana ovat erilaiset ravintolat ja kahvilat.
Henkilökohtaisesti suosin ruokaravintoloita tapaamispaikkoina, koska kaunis ympäristö ja hyvä ruoka virittävät tunnelmaa. Viimeksi
kiinalainen ravintola Empire Plaza Kampin keskuksessa osoittautui varsin miellyttäväksi ja tunnelmalliseksihttp://www.empireplaza.fi/
Tutustu myös ravintolamaailmaan:
http://www.02.fi/ravintola-opas/?listType=all&locality=Helsinki
http://www.baarihaku.fi/?gclid=COTPrML08JwCFVWF3godHWwakg
http://omakaupunki.hs.fi/haku/Kahvila+Helsinki
Työajan käytöstä joillakin ammattialoilla on tehty tutkimuksia:
- Aikamme koulussa : tutkimus opettajien ajankäytöstä oppituntien alussa / Jukka Seitvuo (Pro gradu -työ; jyväskylän yliopisto, 2013, luettavissa myös verkossa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301131035
- Kiire ja työn muutos : tapaustutkimus kotipalvelutyöstä / Anna-Liisa Niemelä (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2006, luettavissa myös verkkojulkaisuna:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/niemela/kiirejat.pdf
- Minkintuotannon työt tarkastelussa / Markku Lätti, Mia Maasola ja Leila Warén (Työtehoseura, 2006)
Ajankäytöstä yleensä, ja työajankäytöstä sen osana on esimerkiksi seuraava teos, joka löytyy Helmet-kirjastoista ja on luettavissa myös verkossa:...
Kysymäsi asia on hieman kinkkinen. Vastausta siihen ei saa suoraan lakikirjoista vaan pitää olla perehtynyt lakiasioihin. Kysymältäni asianajajalta sain yleisenä vastauksena, että asiassa voidaan lähteä siitä näkemyksestä, että kauppakirjassa on sitouduttu/sovittu siitä, että kiinteistö on sisarten yhteiskäytössä eli annettu käyttöoikeus. Jos kauppakirjassa ei ole sanottu, että isännän kuolema muuttaisi tilannetta, niin hänen mielestään perikunnalla ei olisi oikeutta kieltää käyttöoikeutta. Hänen mukaansa vainajan perikunta ei yleensäkään saa parempaa oikeutta kuin vainajalla oli elinaikanaan.
Suosittelen Sinulle kuitenkin, että menet kauppakirjan ym. asiaan liittyvien paperien kanssa käymään asianajajan luona, jolloin saatte varmasti...
Kaikkien kirjastojen puolesta on mahdotonta asiaan vastata varmasti, koska jokaisessa kunnassa tehdään päätös hankintapaikasta. Pienimmät kunnat, joita EU:n kilpailutussäännöt eivät välttämättä ostomäärien pienuuden takia koske, voivat käyttää vaikka suoraan paikkakunnan omaa kirjakauppaa. Useimmat kuitenkin tilaavat kirjansa isompien välittäjien eli tukkuauppojen kautta.
Valtakunnallisesti toimii kaksi isoa välittäjää, joitten kautta pääosa tilauksista todennäköisesti tehdään. Toinen on kustantajien ja kirjakauppojen omistama Kirjavälitys, toinen Booky.fi, joka omistaa myös perinteisen kirjastojen tilauksiin erikoistuneen yrityksen eli Kirjastopalvelun.
Heikki Poroila
Rigveda, intialaisen kirjallisuuden ja Veda-uskonnon klassikko on kokonaisuus, joka koostuu 10 kirjasta ja 1028 hymnistä. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan on ilmestynyt kaksi suomennosta: Rigveda: valikoima muinaisintialaisia hymnejä (suom. Klaus Karttunen) ja Seitsemän Upanisadia (suom. Marja-Leena Teivonen). Klaus Karttunen on suomentanut 78 hymniä tai niiden osaa, joten suurin osa Rigvedaa on suomentamatta. Kumpikin teos on tällä hetkellä lainassa, mutta niistä voit varmistaa, sattuuko kyseinen säe löytymään suomennoksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&...
Explore.org-sivustolta löytyy viisi lunni-livekameraa ja paljon muutakin mielenkiintoista luontoaiheista sisältöä.
Linkki lunneihin (engl. puffin): https://explore.org/livecams/puffins/puffin-loafing-ledge-cam
Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Selvitys Hane från Kortfors löytyy Ätteläggen 2- teoksesta, joita Vaasan kaupunginkirjastossa on myös lainakappaleina eli teos voidaan kaukolainata Jämsänkosken kirjastoon.Mikäli haluatte lainata teoksen, teidän tulisi tehdä kaukolainapyyntö kyseisessä kirjastossa.
Henrik Janssonin Otteita kumouksellisista kokouksista käsittelee nuorten osallistumista taistolaisuuteen 1970-luvulla. Niinikään osittain 70-luvulle sijoittuu Matti Laitisen Liimanen: yhteiskunnallinen romaani. Siinä nuori Liimanen osallistuu kommunistiseen ja sosialistiseen toimintaan.
Muita nuorten yhteiskunnallista ja poliittista aktiivistuutta kuvaavia romaaneja ovat muun muassa:
Ilkka Kylävaara: Luokkatoverit, 2006.
Jani Saxell: Minä, Lotta ja Päivikki, 2003.
Tapani Suominen: Sarvikuonojen aika, 1992.
Tuulikki Alsta: En tiedä kenen joukoissa seison, 1972.
Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisää teoksia voi etsiä esimerkiksi Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi) tai Hämeenlinnan...
Tietoa löydät esimerkiksi teoksesta Nuortenkirjastotyön käsikirja (2007). Aiheesta on tehty opinnäytteitä ainakin Oulun ammattikorkeakoulussa: Miettunen, Maria: Oulun kaupungin nuorisoprojekti: nuoret ja kirjasto (2007). Tutkielma löytyy Oulun kaupunginkirjaston Oulu-kokoelmasta (ei kotilainaan).
