Ruid on muun muassa
Tietotekniikassa Unix-prosessin todellinen (real) käyttäjänumero (user identification number) käynnistäneen käyttäjän numero
tai vadelma Rubus idaeus L. American red raspberry
(http://plants.usda.gov/cgi_bin/plant_profile.cgi?symbol=RUID)
Salasanan Lahden kaupunginkirjastoon saat käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/uusinta.htm
Jos lähdette hakemaan kyseistä teosta, on suositeltavaa, että soitatte ensin Pasilan kirjaston yhteydessä olemaan kirjavarastoon (puh. 09 3108 5230) ja pyydätte tarkistamaan, että kyseinen teos on paikalla. Samalla voitte pyytää varamaan teoksen nimellänne. Teos toimitetaan saman tien Pasilan kirjaston lainaustoimistoon, josta voitte noutaa sen.
Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Suomennostekstiä ei ikävä kyllä löydy kirjastoista, luultavasti sitä ei ole koskaan julkaistukaan.
Kappale löytyy Markku Taipaleen esittämänä LP-äänilevyltä Auringonlaskun tuolla puolen, jonka voi tilata kaukolainaksi Haapajärven kirjastosta. Kaukolainatilauksen voit tehdä omasta kirjastostasi.
Tekstiä voisi kysyä myös suoraan suomentajalta.
Tämän kuubalaisen laulun kohdalla on niin paljon valinnanvaraa, että kun kysyjä ei ole täsmentänyt esimerkiksi esityskieltä, joudun tarjoamaan aika monia vaihtoehtoja. Ehdotukset ovat kokoelmissa, joita pitäisi olla suhteellisen helppo saada mm. Mikkelin kirjastosta.
Suomenkielisin sanoin pitäisi löytyä nuotit mm, seuraavista kokoelmista (useita muitakin on).
* Suuri komppikirja : laula ja säestä (Fkustannus 2013) * Suuri toivelaulukirja 5 (F-kustannus, useita painoksia) * Suomalaisten lempilauluja (WSOY 1993) * Keinu kanssani (Fazer 1987) * Kuuban rytmi (Love Kustannus 1978)
Espanjankielisin sanoin laulu löytyy kymmenistä latinalaisen Amerikan musiikkia esittelevistä kokoelmista, melkein on vaikeampaa löytää kokoelmaa, jossa se...
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt juuri muuta tietoa Barentsin meren legendoista tai taruista kuin että purjehtijat ovat kutsuneet merta 'paholaisen tanssilattiaksi' vaikeiden purjehdusolosuhteiden vuoksi. Kahlasimme suomen- ja englanninkielistä aineistoa, sekä internetlähteitä. Todennäköisesti venäjäksi tai norjaksi aiheesta varmastikin voisi löytyä paremmin tietoa.
Lähteet:
http://www.thejournal.co.uk/news/north-east-news/warming-to-cap-art-4559364
Norjassa kaikki tiemaksun perintäpisteet ovat automaattisia. Maksut rekisteröidään ja peritään kaikilta tienkäyttäjiltä jälkikäteen auton päästöluokan mukaisina. Ulkomainen autoilija voi solmia tienkäyttösopimuksen etukäteen ja saada postitse ajoneuvon tuulilasin sisäpuolelle kiinnitettävän tunnisteen. Toinen vaihtoehto on rekisteröidä ajoneuvo Epass24-sovelluksessa, jolloin erillistä tunnistetta ei tarvita.Foreign vehicles | AutoPASS
Kysymyksestäsi ei käy suoraan ilmi, haetko tietoa Suomen alueen vai jonkin muun Euroopan alueen taloudellisista olosuhteista keskiajalla. Tilanne on luonnollisesti vaihdellut myös yhteiskuntaluokittain. Keskiajan taloushistoriaa käsitteleviä teoksia on mm. Turun kaupunginkirjastossa useita. Tietoa taloushistoriasta löytyy myös yleisemmistä keskiajan historiaa käsittelevistä teoksista.Tässä muutama poiminta Turun kaupunginkirjaston kokoelmista:
Heikkilä, Tuomas: Euroopan synty: keskiajan historia (2004)
Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu: Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle (2000)
Kallioinen, Mika: Kirkon ja kruunun välissä: suomalaiset ja keskiaika (2001)
Pirenne, H.: Economic and social...
Teosta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.helmet.fi/ ja Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista http://www.helsinki.fi/helka/ . Kaupunginkirjaston aineistoluettelossa tekijän etunimeksi on kirjattu Pentti mutta kyseessä on sama Antti Aarnen teos. Teosta löytyy vain englannin kielisenä.
Kysymäsi kappale on varsinaiselta nimeltään "Suite del Sur, prelude in memory of my wife Olga". Tätä tietoa kokonaisuudessaan ei valitettavasti näy oikeastaan missään muualla kuin painettuna itse nuotissa, joten ei ihme ettet tietoa löytänyt. Kappale tunnetaan kuitenkin yleisesti myös hakemallasi nimellä "Prelude for Olga", mutta sitäkään ei ole missään luetteloissa. Ainoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa oleva nuotti on seuraava:
Tekijä: MOREL, JORGE
Nimeke: PRELUDIT,KITARA / MOREL
Aineistolaji: NUOTTI
Julkaisutiedot: CHORUS, 1987
Tunniste: 20525001
Kieli: UND
Espoon luokka: 78.65
Nuotti on saatavana Espoon pääkirjaston (Leppävaara, p.81657615) ja Tapiolan (p.81657302) kirjaston musiikkiosastoilta.
Alla mainituissa kirjoissa käsitellään suomen taloutta niin maailmansotien välisenä aikana kuin myös sitä ennen ja sen jälkeen. Saatavuus tiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Itsenäinen Suomi 80 vuotta / [toimittajat: Henna Karjalainen, Harri Westermarck]
[Helsinki] : Helsingin yliopisto, vapaan sivistystyön toimikunta, 1997
Hjerppe, Riitta: Suomen talous 1860-1985 : kasvu ja rakennemuutos / Riitta Hjerppe ; [julk.:] Suomen pankki
Hki : Valtion painatuskeskus, 1988
Vesikansa, Jyrki: Kehitysmaasta elintaso-Suomeen : itsenäisen Suomen talouden vaiheita ja niiden taustaa / Jyrki Vesikansa ; [piirrokset: Camilla Ekman-Suhonen]
Helsingissä : Otava, 1992
Tilastokeskuksessa ei ole tehty virallista analyysia eikä tutkimusta asiasta. Vuoden 2010 kuolleiden määrä oli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna. Lukuja katsoessa huomaa, että heinäkuussa ja elokuussa 2010 kuoli selvästi enemmän kuin muina kuukausina.
Silloin kuoli erityisesti vanhoja ihmisiä. Monien sairauksien kuolleisuus kasvoi, esim. kasvainten, sepelvaltimotaudin
ja dementian (dementia tarkoittaa hyvin usein keuhkokuumetta välittömänä syynä).
Hellejaksoilla ja korkeammalla vanhojen ihmisten kuolleisuudella noina
kuukausina voi olla yhteyttä, mutta toisaalta vuoden 2010 kuolleisuus kokonaisuudessaan ikävakioituna on samaa luokkaa kuin muinakin vuosina. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että hellejakson aikana kuoli hyvin...
HelMet-kirjastojen nykyjärjestelmässä varaus ei kiinnity tiettyyn kappaleeseen, vaan se on nimeketason varaus. Tämä tarkoittaa, että jos kyseinen kirja palautetaan jonnekin ennen kuin kirjastossa otetaan varauslista, niin varaus tarttuu tähän palautettuun kappaleeseen.
Tällä tavalla vältetään ne aikaisemmin hyvin tyypilliset tilanteeet, jolloin jollekulle varattu teos ehtikin mennä lainaan toiselle asiakkaalle ennen kuin henkilökunta ehti hakea sen hyllystä. Tämä taas aiheutti lisätyötä, kun varaus jouduttiin tekemään alkuperäiselle asiakkaalle uudelleen.
Nykyisessä järjestelmässä saattaa todellakin toisinaan käydä kuvailemallanne tavalla, että varaus lähteekin tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka se olisikin paikalla...
Eri kirjastojen tietokannoista ei sanalla ruokailijatyypit tai ruokailijat löytynyt yhtään viitettä. Lehtitietokanta Aleksista löytyi kolme viitettä, joista voisi olla sinulle hyötyä. Hallinto-lehdessä (vuosi 1991, n:o 4) on artikkeli nimeltä Kestävä kehitys ja ravitsemus: suomalaiset ruokailijatyypit. Kotitalous-lehdessä on kaksi artikkelia: Kotiruoka on yhä arvossaan: tutkimustietoa suomalaisista ruuanlaittajina ja ruokailijoina (1995, n:o 5-6) ja Ruokailijoiden roolit ja odotukset (1992, n:o 10).
Löysin tällaisen vähän epävirallisemman lähteen: https://hiki.pedia.ws/wiki/Kauppasaksavainolainen. Mitä luultavimmin on ovelta ovelle-kauppias.
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehe… Löysin Kilpailu- ja kuluttajavirastosta virallisempaa tietoa asiasta. Luultavasti sana on muunnos, koska se löytyi vain hikipediasta.
kyllä voi. Kannattaa laittaa kirjaston osoitteen lisäksi kuoreen maininta "lainojen palautus"
osoite on seuraava:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100
Jyväskylä.
Muistelemanne kohta kuuluu kaiketi tarkasti "...minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan". Laulun, nimeltään romanssi, sanat löytyvät mm. kirjasta "Suuri toivelaulukirjakirja 1", s. 32-33.
Sanat löytyvät myös Internetistä, esim. sivulta
http://www.saunalahti.fi/~rkuosa/karzu/musiikki/laulut/romanssi.html
Pennin sekä 5- ja 10 pennisen raaka-aineena käytetty kupari korvattiin vuosina 1969, 1977 ja 1983 alumiinilla. Oululainen Numismatics Coins arvioi sen hinnaksi 0,60 €, jos se on leimakiiltoinen, kuntoluokitukseltaan 9. Suomen rahat arviohintoineen 2008 ei anna tästä arviota.
J.K. Rowling on kirjoittanut uuden dekkarinsa The Silkworm salanimellä Robert Galbraith. Kirja on juuri ilmestynyt englanniksi. Suomeksi kirja ilmestyy nimellä Silkkiäistoukka. Suomenkielisen version arvioitu ilmestymisaika on 25.8.2014.
Norjalaisen Gard Sveenin kirjaa Den siste pilegrimen (Viimeinen pyhiinvaeltaja) ei ole ainakaan vielä suomennettu.
Eipä ole paljon muuta tehtävissä kuin palauttaa peli.
Olisi kiva, jos kerrot pelin huonosta kunnosta palauttaessasi sen (eli palauta palvelutiskillä)
Samalla voisi tehdä varauksen pelin toiseen kappaleeseen.
