Robin on Robertin muunnos. Robert, alkuaan muinaissaksassa
(Hrodebert)kunniakas, loistava, maankuulu. Robertista on muunnoksia suomalaisena mm. Ruupert, Roope, englannissa Robby, Robin, Bob, Bobby, Robinson, italialaisena Roberto Kristillisenä nimi ollut käytössä 600-luvulla, pyhä Rupert kuoli Salzburgisa v. 718, Englannin Robert oli pyhimys, apotti, joka kuoli 1159. Nimi on vaeltanut normannien mukana Englantiin, jossa siitä tuli ruhtinaiden ja kuninkaiden nimi.
Nämä tiedot löytyvät kirjasta Uusi suomalainen nimikirja (1988) ja Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (1992)sekä Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Varmaa tietoa ei ole, mutta eri tutkimusten mukaan on saatu tällaisia tuloksia, mitkä mainitaan jääkarhua käsittelevässä wikipedia-artikkelissa.
Jääkarhu polveutuu ruskeakarhusta. Geenitutkimuksissa jääkarhun syntymisestä on annettu erilaisia ajoituksia. Vuonna 2010 julkaistun mitokondrio-DNA:sta tehdyn tutkimuksen mukaan jääkarhu erosi ruskeakarhusta noin 150 000 vuotta sitten ja sopeutui nopeasti elämään arktisella merijäällä.[3] Vuonna 2012 Science-lehdessä julkaistun nDNA-tutkimuksen mukaan ero tapahtui 600 000 vuotta sitten. Samana vuonna Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan ero tapahtui 4–5 miljoonaa vuotta sitten, mutta senkin jälkeen lajien...
Etsitty kirja lienee Margaret Mahyn Suuri valkoinen ihmissyöjähai : varoittava kertomus (Kustannus-Mäkelä, 1989).
"Oli kerran Paavo-niminen poika, joka muistutti aika tavalla haita. Hänellä oli pienet hainsilmät, suippo hainpää ja terävät hainhampaat. Paavo oli myös hyvä näyttelijä ja niinpä hän päätti esittää haita karkottaakseen muut uimarit rannalta. Paavo nimittäin tarvitsi tilaa kyetäkseen kiitämään halki veden kuin nuoli. No, aluksi kaikki meni aivan hyvin..."
Kyseisistä Eino Leinon runoista ei löytynyt saksannosta.
"Terve, Ukrainasta" löytyy Robert Moretonin tuore englanninnos: https://linguafennica.wordpress.com/2022/02/26/hail-to-ukraine-terve-uk…
Ukrainalainen lehtimies ja historiantutkija Bohdan Kentrschynskyj on kääntänyt "Terve, Ukrainan" ukrainaksi. Käännös löytyy ainakin tästä lehdestä, sivulta 5: https://vydavnytstvo.plastscouting.org/yunak/arkhiv/1981_2.pdf
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%95%D0%B9%D0%BD%D0%BE_%D0%9B%D0%B5%D0%…
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%B5%D0%BD%D1%82%D1%80%D0%B6%D0%B…
Aikaisempaa, nyttemmin kumottua nimilakia (694/1985) täydennettiin lakimuutoksella (253/1991), jolla sukunimisuojaa laajennettiin koskemaan tiettyjen määrättyjen sukujen sijaan kaikkia suomalaiseen väestörekisteriin merkittyjä sukunimiä. Muutos tuli voimaan 1.11.1991. Tämä kaikkia sukunimiä koskeva suojaussäännös on myös nykyisin voimassa olevassa etu- ja sukunimilaissa (946/2017).
Aikaisempi nimilaki (694/1985), jossa on mukana 1991 tulleet muutokset:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1985/19850694#L1
1.1.2019 voimaan tullut nykyinen etu- ja sukunimilaki (946/2017):
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Hallituksen esitys eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun...
Joihinkin kirjastoihin riittää alempi korkeakoulututkinto ja 25 op. informaatiotutkimuksen opintoja, mutta yleensä vaaditaan korkeakoulututkinto ja 60 op. informaatiotutkimuksen opintoja. Liiketalouden tradenomin tutkinnon lisäksi suoritettu 60 op informaatiotutkimuksen opintoja pätevöittää kirjastonhoitajan työhön. Kannattaa lisäksi katsoa Tampereen yliopiston koulutusmahdollisuuksia avoimen yliopiston osalta. Tampereella järjestetään ajoittain avoimessa yliopistossa informaatiotutkimuksen aineopintoja.
Laulu on nimeltään "Uudisraivaajan työlle". Laulu alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat" tai "Jätit valmiiksi raivatut rintamamaat". Laulun viidennessä säkeistössä lauletaan: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää ja koskessa sähköä jyrrää". Säkeistöjä on seitsemän.
Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanat on kirjoittanut Paavo Meriläinen. Nuotissa "Sekaäänisiä lauluja. 156. vihko" (Otava, 1952) ovat kaikki säkeistöt. Nuotinnos on sekakuorolle. Laulun alanimenä on "Ylä-Savon laulu". Laulu sisältyy myös nuotteihin "Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten" (useita painoksia; esim. 4. painos; Otava, 1962) ja "Laulan ja soitan : säestykset" (Otava, 1959). Ahti Sonninen on yksi näiden musiikin oppikirjojen...
Saman elokuvan voi tosiaan nähdä vuosikymmenten mittaan monilla eri suomenkielisillä ruututeksteillä. Se, onko taso yleisesti heikentynyt johonkin toiseen aikakauteen nähden, on kiistanalaista, mutta joitain yleisiä syitä "huonoihin" käännöksiin tulee mieleen.
Käännöksiä on tehty ja tehdään elokuvateattereihin, tallenteille, eri televisiokanaville ja suoratoistopalveluihin hyvin kirjavilla työehdoilla ja monenlaisten toimijoiden kautta. AV-alan työehtosopimuksen piirissä oleva kääntäjä tekee työtään erilaisilla ehdoilla kuin villin toimiston kautta freelancerina kääntävä. Suoratoistoalustoilla käännös ei välttämättä ole lainkaan ammattikääntäjän tekemä. Palkkauksen ohella myös työtahdin vaatimukset vaikuttavat...
Veden valtakunta -sarjan musiikin ovat tehneet Perttu Hietanen, Veera Voima ja Roope Aarnio. Sarjan musiikkia ei ole julkaistu nuottina.
https://www.vedenvaltakunta.fi/
Nurmeksen nimen arvellaan olevan lähtöisin järvennimestä Nurmesjärvi, jossa 'nurmes' on johdos karjalankielisestä nurmi-sanasta. Toisin kuin suomessa, karjalan kielessä 'nurmi' tarkoittaa luonnonniittyä, esimerkiksi rantaniittyä.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja
HelMet-chatin ikkuna aukeaa HelMet-palvelusivuston oikeaan alalaitaan automaattisesti silloin, kun päivystävä vastaaja on paikalla ja voi ottaa uusia keskusteluja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Monissa suuremmissa kirjastoissa on lasten kuvakirjoissa otettu erikseen tunteita käsittelevät kuvakirjat. Kannattaa kysyä kirjastostasi, onko heillä ne erillisessä paikassa, jolloin paikallaolevat löytyvät helposti.
Tässä joitain tunteita käsitteleviä kuvakirjoja:
-Kaapo Kanin känkkäränkkä / kirjoittanut M. Christina Butler (kiukku, kiukuttelu)
-Onni-poika tahtoo kaiken / Sanna Pelliccioni (kiukku, kiukuttelu)
-Jakke ja Simo / Anneli Kanto (pettymys)
-Tuleeko vaari vielä takaisin? / Timo Parvela (suru, kuolema)
-Ville Vilkastuksen tunneseikkailu / Tiina Holmberg (empatia)
-Tänään olen aurinkoinen / Gillian Shields, Georgie Birkett (ilo, suru, vihaisuus)
-Paavo on reilu kaveri / Thierry Robberecht (ilkeys, ystävällisyys)
Lisää löytyy...
Kyseinen lause on poimittu merkittävän roomalaisen runoilijan Lucretiuksen (n. 99–55 eKr.) teoksesta Maailmankaikkeudesta (lat. De rerum natura). Teoksen tarkoituksena oli selittää epikurolaisen filosofian ydin roomalaiselle yleisölle.
Maailmankaikkeudesta koostuu kuudesta kirjasta. Kysymyksesi sitaatti on teoksen kolmannesta kirjasta (III, 966-967), joka käsittelee muun muassa kuolemanpelkoa ja siitä vapautumista. Epikurolaisuuden mukaan kuolemanpelko on järjetöntä, sillä ei ole olemassa kuoleman jälkeistä elämää. Ihminen, kuten kaikki maailmassa olevat oliot, koostuvat atomeista. Kun ihminen kuolee, tämä atomikimppu hajoaa lopullisesti.
Tähän teemaan liittyy myös kysymyksesi sitaatti. Paavo Numminen on...
Sukunimet kehittyivät aikoinaan lisänimistä, joita alettiin käyttää ihmisten erottelemikseksi toisistaan silloin, kun pelkkä etunimi ei siihen riittänyt. Aluksi lisänimet olivat henkilökohtaisia (esim. käsityöläisnimi, talonnimi tai isännimi). Ajan myötä nämä muuttuivat periytyviksi sukunimiksi. Manni-nimen taustalla voi olla alkujaan lisänimenä ollut man- tai mann-aineksen sisältävä sotilasnimi. Sotilasnimien anto vakiintui ruotujakolaitoksen myötä 1700-luvulla. Man-päätteen lisäksi yleisiä jälkiosia näissä nimissä olivat esim. -berg, -ström ja -qvist. Manni-nimiä on voinut kulkeutua meille myös suoraan saksalaiselta taholta tai se on voinut muotoutua Herman-, Magnus- tai Emanuel-nimen pohjalta.
Nen-pääte on suomalaiselle sukunimistölle...
Samuel Beckettin näytelmässä nimeltä Huomenna hän tulee (Love Kirjat, Helsinki, 1990) sivulla 117 Pozzo-niminen henkilö sanoo: "Etkö ole tarpeeksi kiusannut minua kirotulla ajallasi? Tämä on sietämätöntä! Milloin! Milloin! Päivä kuin päivä, eikö se riitä sinulle, eräänä päivänä hänestä tuli mykkä, eräänä päivänä minusta tuli sokea, eräänä päivänä meistä tulee kuuroja, eräänä päivänä me synnyimme, eräänä päivänä me kuolemme, samana päivänä, samalla sekunnilla, eikö tämä riitä sinulle? He synnyttävät hajareisin haudan yllä, valo välähtää hetken, sitten on jälleen yö."
Beckettin näytelmä on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta.
Internetissä Rafael Revon Loppiaissaarnassa viitataan myös tähän näytelmään http://www.teolinst.fi/saarnat/sa98_07...
Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa...
Tapion tuomio -näytelmän on kirjoittanut Joni Rautio. Se löytyy Raution kirjasta Lasten näytelmiä lasten- ja koulujuhliin (Karisto, 1948). Kuuro lausuntaoppilas : leikillinen esitys on Eero Läntisen kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Elina Nevalaisen ja Läntisen kirjassa Nuoren väen näytelmiä (WSOY, 1938).
Olette aivan oikeassa: PIKI-verkkokirjaston haku ei toimi Googlen tapaan, ja toki mekin olemme siitä tietoisia.
Googlen ominaisuuksiin kuuluu, että se hakee annettujen hakusanojen lisäksi automaattisesti myös tietyllä valikoimalla sanan synonyymejä ja erilaisia muotoja (esim. palauttamalla monikolliset sanat yksikkömuotoon). Tällainen hakutapa yksinään laajentaisi hakutulosten määrää valtavasti ja tuottaisi paljon asiaankuulumattomia tuloksia käyttäjän selattavaksi. Googlessa se kuitenkin toimii, koska hakutulokseen vaikuttavat samaan aikaan myös muut Googlen ominaisuudet, erityisesti periaate, jolla se pyrkii järjestämään tuloksen niin, että hyödyllisimmät ja keskeisimmät sivut nousevat listan kärkeen. Nämä ns. hakualgoritmit eli haussa...
Kysymys "alkuperäisestä kadenssista" on aina vaikea vastattavaksi. Kadenssi voi olla säveltäjän käsialaa, jolloin sitä voi pitää mahdollisimman alkuperäisenä. Joissakin tapauksissa säveltäjä ei ole kadenssia itse kirjoittanut, jolloin "alkuperäiseksi" voidaan tulkita vanhin tai yleisin.
Gaetano Donizettin aarian "Una furtiva lagrima" kohdalla puhutaan usein ns. standardikadenssista, jota ovat käyttäneet jokseenkin kaikki aarian levyttäneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän linkin takaa aukeava lienee juuri tämä yleisin: http://211.116.138.23/tulip/dl_image1/IMG/06//000000027290/SERVICE/0000…. En löytänyt lähteistä varmaa tietoa siitä, kuka laulaja juuri tämän kadenssin on tehnyt, mutta todennäköisesti se on Enrico Caruson...
