Seuraavissa nettiosoitteissa on jonkin verran tietoa itse kirjailijoista. Tarkistamani lehtiartikkelit sisälsivät pääasiassa kirja-arvosteluja ja kirjailijoiden haastatteluja, joissa he kertovat kirjoistaan ja kirjoittamisesta. Esimerkiksi artikkeli: Seita Parkkola ja Niina Repo purkavat kirjailijamyytiä: Miten romaani todella syntyy. (Lukufiilis 2001, nro 4, s.4-5)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=231&lastname=Repo&…
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=545&lastname=Parkk…
http://www.kaapeli.fi/nvl/arvostelupalvelu/nuortenkriitikot/parkkola_s…
Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilta löytyy tietoa virhelyönneistä https://tietopankki.snynumis.fi/yleista/virhelyonnit/
Heiltä voi tiedustella mahdollista arvoa https://snynumis.fi/huutokauppa/arviointipalvelu/ (maksullinen)
Runo on Aaro Hellaakosken Huojuva keula. Se alkaa: "Missä on kompassineula, joka ei värise?" Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat : runoja (1946). Teos on luettavissa kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoiduissa kokoelmissa. Hellaakoski: Huojuvat keulat: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?page=1Suora linkki runoon (Huojuvat keulat, s. 114): https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?term=HUOJUVAT%20…
Kirja kyllä löytyy Metson varastosta. Sen tarkka nimi on Rupeaman raadettua: Jyväskylän seminaarin 50-vuotisen toiminnan muistoksi/Seminaarin oppilaat. Piirteitä Jyväskylän seminaarin Kiestoverikunnan vaiheista 1863-1913.
Kannattaa siis poiketa pääkirjaston aikuisten osaston neuvontaan ja pyytää kirjaa varastosta.
Löytämämme termospullojen puhdistusohjeet koskevat vanhemman, jo kahvista pinttyneen termoksen pesemistä. Näissä ohjeissa termospullo neuvotaan tehostetun puhdistuksen jälkeen huuhtelemaan normaalisti. Kuivaamaan ei neuvottu. Mainintaa veteen upottamisen vahingollisuudesta ei löytynyt. Alla linkit Marttojen ja siivous.info-sivujen ohjeisiin:
Isoäidin siivousvinkit | Martat
Termospullo puhdistus | Miten termoskannun saa puhtaaksi (siivous.info)
Olisiko kyseessä jokin erityistermos?
Ainoa lähde, josta onnistuin löytämään tietoja Ylinamman alueen metsätöiden historiasta, on Eino Dannbergin toimittama Nammankylien historiikki, julkaistu v. 1994. Kirjassa on Dannbergin kirjoittama n. 50 sivun jakso alueen savotoista, metsätöistä ja uitosta vanhempina aikoina. Ahvenjärven kämppäkartano nähdäkseni vain mainitaan tekstissä, Ahvenlammen (Pienen Ahvenjärven) pääpirtistä (rakennettu 1954) on kuva ja muitakin tietoja. Liekö Stora Enson Veitsiluodon arkistoissa säilynyt tarkempia tietoja?
Eero Väänäsen teos Tukkikämpät : metsien miesten arkkitehtuuria (Sarmala Oy, 2002) on hyvä johdatus tukkikämppien historiaan. Siinä on esitelty myös tärkeimmät tahot (Museovirastoa ja Metsähallitusta myöten), jotka ovat asiaa selvitelleet".
Kuukausiaiheisia runoja ja loruja löytyy esimerkiksi teoksista
Koulun juhlat (1982) sekä Pieni aarreaitta III: Runoaitta (1994), mutta valitettavasti ei kyselemääsi versiota.
Ikävä kyllä pidennettyjä kesälaina-aikoja ei HelMet-kirjastoissa ole ollut käytössä enää vuosikausiin. Tiesithän kuitenkin, että voit uusia lainasi viisi kertaa peräjälkeen, ellei niistä ole varauksia, joten toivottavasti saat laina-ajan riittämään lomasi loppuun asti. Mukavaa lomaa!
Kirjoista tätä tietoa ei ole löytynyt.
Lahden kaupunginmuseolla on Askon kalusteisiin liittyvä tietopalvelusivu, josta kannattaa kysyä tätä asiaa:
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/historiallinen-museo/kokoelmat/kys…
Facebookissa olevan kyseistä kalustoa koskevan joulukalenterikilpailun https://www.facebook.com/askohuonekalut/photos/a.554678084543564.133727…
vastauksissa puhutaan varsin yksimielisesti 80-luvusta. Oikea vastaus julkistetaan lähipäivinä. Suunnittelijaa ei ole kukaan maininnut.
Turun pääkirjastossa viimeaikaisia Turun Sanomia pääsee lukemaan katutason Uutistorilla. Vanhemmat lehdet, alkaen vuodesta 2000, löytyvät mikrofilmattuina pääkirjaston tieto-osastolta, uudisrakennuksen toisesta kerroksesta. Tällä hetkellä viimeisin mikrofilmillä oleva Turun Sanomien numero on ilmestynyt 30.4.2017. Turun Sanomien viimeaikaisia numeroita pääsee lukemaan myös monissa lähikirjastoissa. Lehteä tilaavat kirjastot pääset tarkistamaan Vaskin verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3609562
Lisätietoa lehtikokoelmista ja niiden käytöstä Turun kaupunginkirjastossa löytyy kirjaston verkkosivuilta: http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lue-lehtia-kirjast…
Etsimäsi runo on Anna-Mari Kaskisen runo Mikä mies!, jonka voit lukea Anna-Mari Kaskisen kootuista runoista Minä en sinua unohda (2001 ja 2007, Kirjapaja).
Runokokoelma löytyy oman verkkokirjastosi kokoelmista.
Voit tutustua Suomen sukututkimusseuran julkaisuihen heidän kotisivuillaan: http://www.genealogia.fi/litt/.
Voit myöskin tutustua niihin käymällä www.helmet.fi sivulla. Ehdotan että teet sanahakua niin saat esille sukututkimusseuran kustanteet
Sampio: Sukututkimusken avaimet sekä Kankaanpää: Sukututkimus askel askeleelta ovat mm heidän kustantamia.
Laulun on säveltänyt Toivo Kärki, joka myös sovitti sen Kauko Käyhkölle. Sanoituksen ovat kirjoittaneet Reino Helismaa ja Veli-Juhani, joka on Bror Hugo Johan Wiikin salanimi. Muutkin ovat sovittaneet kappaletta eri esittäjille.Kappale Fono-tietokannassa. Salanimitieto löytyy Fenno-tietokannan salanimihaulla.
Elokuvasta on tehty suomenkielisiä musikaalisovituksia. Näistä lauluversioista löytyy sanat ja nuotit useammassakin nuottijulkaisuissa, joita löytyy kirjastoista.Useimmat elokuvan laulut ovat perinnelauluja, jotka lauletaan romanikielellä. Ainakin osa niistä löytyy nuottikokoelmasta Russian Gypsy Folk Songs (Mel Bay 2005), jossa on sekä alkuperäiset sanat että englanninnokset. Useimpien laulujen sanat voi löytää myös verkosta etsimällä nimellä. Nämä löytyvät esimerkiksi tämän levyjulkaisun tiedoista. Joistakin löytyy englanninoksia, esimerkkinä "Sare Patrja". Tekstejä voi yrittää translitteroida käännöstyökaluilla. Esimerkiksi Googlen kääntäjä antaa käännöksen ohella jonkinlaisen version alkutekstistä latinalaisella kirjaimistolla.
Tämä PS-Kustannuksen vuonna 2012 julkaisema kirja löytyy viidestä Karpalo-kimpan kirjastosta: Pudasjärvi, Taivalkoski, Simo, Tervola ja Utajärvi. Simon ja Tervolan kappaleet näyttävät juuri nyt olevan hyllyssäkin, muut ovat lainassa. Joten kannattaa oman kirjaston kautta tai verkon kautta varata kirja (http://karpalo.kirjas.to/).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tämä kirja löytyy Pirkkalan kunnankirjastosta ja Kuopion Varastokirjastosta:
Evinrude service : repair handbook. 4. ed., 1982
Kirja on oikea, mutta vuosiluku ja ISBN eivät täsmää. Nettikaupassa on kuitenkin myynnissä tällä samalla ISBN:llä kirja, joka on julkaistu vuonna 1983, ja joka kattaa vuodet 1965-1982:
http://www.abebooks.co.uk/9780892872183/Evinrude-Service-Repair-Handboo…
Jos tuo vuonna 1983 julkaistu kirja on etsimäsi, voit kaukolainata sen lähikirjastosi kautta. Vuoden 1965 painosta en onnistunut Suomen kirjastoista löytämään. Kotikuntasi kaukopalvelun kautta voit kysyä myös kaukolainauksesta ulkomaisista kirjastoista.
Suomessa syntyi vuonna 1969 yhteensä 12 lasta, joilla todettiin Downin oireyhtymä.
Lähde: Lääkintöhallitus, Yleinen terveyden- ja sairaanhoito 1969–1970 : vuosien 1971–73 ennakkotietoja (http://www.doria.fi/handle/10024/155191), taulukko 2.1.11 Vuosina 1969–71 syntyneillä lapsilla todetut synnynnäiset epämuodostumat (sivulla 61).
