Sakari Hinnerin teos Maarianheinä, mesimarja ja timotei (Otava 1986) antaa perustietoa aiheesta. Myös Yrttitarha-infon kirjallisuuslähteistä voisi löytyä hyödyllisiä teoksia. Ruokaviraston sivuilla opastetaan luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä. Suosittelen kysymään lisätietoa tosiaan myös Saamelaismuseo Siidasta: https://siida.fi/saamelaismuseo/saamelaismuseon-yhteystiedot/ sekä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta: kirjasto.lappi-osasto@rovaniemi.fi, p. 050 315 1487.
Emme ehtineet vielä saada Kingin muiden kirjojen suomennuttajalta vastausta kysymykseemme aiotaanko tämä kirja käännättää suomeksi. Espoon kaupunginkirjasto ei ole tilannut englanninkielistä Vampireslayer-kirjaa tilannut - ainakaan vielä. Oletko kiinnostunut juuri englanninkielisestä laitoksesta? Hankintaehdotuksen voi käydä jättämässä kirjaston nettisivuilta .
Kirjastot vastaanottavat lahjoituksia. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu. Voisitte käydä näyttämässä lähikirjastossanne materiaalia, jonka haluaisitte lahjoittaa. Kirjojenne ikä ja aihepiiri ovat sellaiset, että ne ehkä kiinnostaisivat Kansalliskirjastoa, http://www.kansalliskirjasto.fi taikka Helsingin yliopiston laitoskirjastoja http://www.helsinki.fi/kirjastot/ . Lainopillista aineistoa voisi tarjota ehkä myös Eduskunnan kirjastoon, http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx .
Hei,
Tule käymään Kemin kaupunginkirjastossa. Valikoimissamme on useita lainattavia kirjoja, joissa opetetaan kysyymääsi ns. kymmensormijärjestelmää. Esimerkiksi "Mäkinen, Anja Näppäilytaito ja tekstinkäsittely ISBN 951-97968-6-X (2003) ja Mäkinen, Anja Konekirjoitus ja tekstinkäsittely 1 ISBN 951-95954-5-7 (1992) käsittelevät asiaa. Muitakin oppaita löytyy.
Hei,
hirveän paljon aiheesta ei todellakaan löydy kirjallisuutta, mutta muutama muukin kun mainitsemasi Mikluhan kirja.
Yliopiston kirjastojen tietokannasta Lindasta löytyy jokunen viite: kirjaston Internet-päätteiltä pääset selaamaan sitä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm
Linnea-tietokantoihin voi nyt avata yhteyden kätevästi myös matkapuhelimen tekstiviestillä, lisää tietoa tästä palvelusta sivulla
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ajankohtaista.htm#mobiili
Artikkeleita aiheesta löytyy runsaastikin, ja niitä voit myös etsiä kirjaston päätteiltä sekä artikkelitietokanta Aleksista http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html sekä Artosta (joka siis myös kuuluu...
Laanti on kymenlaaksolainen sukunimi. Lähtökohtana saattaa olla muinaisruotsalainen henkilönimi Lande tai jokin muu -land-loppuinen nimi. LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Tietoa krokotiileista löytyy varmasti parhaiten omasta lähikirjastostasi. Kysy kirjaston henkilökunnalta, missä tämän aiheen kirjat sijaitsevat. Jos kuitenkin haluat tietoa ja kuvia Internetin kautta, kokeile seuraavia linkkejä:
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dundernews.com/vaarallinen/luonto_saltwater.shtml
http://crocodilian.com/
Olen yrittänyt etsiä The long goodbye -kappaleeseen nuotteja, mutta kovin helposti ne eivät ole löydettävissä. Olen nyt käynyt läpi oman kirjastomme lisäksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannan sekä lukuisia muita suomalaisia kirjastoja. Yritän vielä selvittää, josko nuotteja löytyisi ja laitan sinulle viestiä vielä tällä viikolla.
Kyseessä on Anna-Mari Kaskisen runo, joka on mm. kirjassa Hehkuvin värein : Sanoja vuosien kauneudesta. Kirjan on kustantanut Kirjapaja 2012. Runo löytyy myös internetistä Googlella monista blogeista.
Suomen kirjallisuusterapiayhdistys ry:n lehden Kirjallisuusterapia toimituksen osoite on Kaarnapolku 3 C 30 04440 Järvenpää. Lehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa ja on jäsenille ilmainen. Yhdistys järjestää kursseja eri puolilla Suomea. Tampereella järjestetään 2000-2001 kaksivuotinen kirjallisuusterapiakoulutus yhteistyössä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Siitä ja muista kursseista saa tietoja Kirjallisuusterapia-lehdestä, joka on tilattu mm. Tampereen kaupunginkirjastoon.
Helsingin kaupungilla on yhteinen työhönotto, https://www.hel.fi/rekry/fi . Hakemisesta kaupungille on erikseen ohjeet https://www.hel.fi/rekry/fi/hakeminen_kaupungille/ ja myös avoimen hakemuksen voi jättää, https://www.erekryhelsinki.fi/frmCVP1.asp?IS_NEW=2&L=1&IE=2&SUMMER=&Z=H&TITLE= .
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,
Onosato Daiki on sumopainissa suhteellisen uusi tulokas. Sumopainissa hiusten asettelulla on pitkät perinteet. Sumopainijoiden hiusten pituus ja kampaus liittyvät heidän arvoonsa ja asemaansa sumopainihierarkiassa. Alempiarvoisilla painijoilla ei välttämättä ole vielä tarpeeksi pitkiä hiuksia tai heidän ei odoteta käyttävän monimutkaisempia kampauksia. Korkeampiarvoisilla painijoilla on yleensä pidemmät hiukset ja he voivat kunnioittaa perinteitä käyttämällä monimutkaisempia hiustyylejä.
Onosaton hiukset ovat erilaiset, sillä ne eivät ole vielä tarpeeksi pitkät sumopaininutturaan eli topknotiin.
Lähteet:
Ōnosato Daiki - Wikipedia
Chonmage | Sumowrestling Wiki | Fandom
Runo on Paavo Haavikon ja alkaa "Minä olen nähnyt silmät jotka ovat nähneet miehen jonka silmät ovat nähneet silmät." Stalin ja krokotiili esiintyvät myös runossa.
Runo löytyy Haavikon kokoelmista Runot 1949-1974 (1975) ja Tyrannin ylistys: runot 1970-1981 (1994). Molemmat kokoelmat voi lainata Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi/
Kirjan suomalainen kustantaja päättää julkaisemisjärjestyksen. Kirjailija ja hänen alkuperäinen kustantajansa voivat tietenkin myös vaikuttaa siihen, mitkä kirjailijan teokset käännetään.
Kirjailija Lee Childin suomennokset on julkaissut kustannusliike Karisto. Heille voi antaa palautetta aiheesta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Tietoa Lee Childin suomennetuista teoksista löytyy Kariston sivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Päivämäärät kirjoitetaan mandariinikiinaksi hiukan eri tavalla kui suomeksi sillä ne ovat muodossa vuosi.kuukausi.päivä.
Alla numerot 1-10 kiinaksi:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Numerot 11-19 muodostetaan lisäämällä 十 numeron eteen esim. 13 = 十三 ja 20, 30, 40 jne. lisäämällä numeron jälkeen 十 esim. 20 = 二十.
Päivämääriä kirjoitettaessa numeroiden välissä käytetään vielä lisäksi merkkejä 年 (vuosi), 月 (kuukausi) ja 日 (päivä).
Päivämäärä 17.5.1978 kirjoitetaan 一九七八年五月十七日.
Lähteet:
http://www.chinese4.eu/fi/kiina-sinulle/komponentti/7/131/numerot_kiinan/selitykset
https://chinese4kids.net/...
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyse suomalaisista vai ulkomaisista urheilijoista. Helmet-tietokannassa on ainakin seuraavat suomalaisia urheilijoita esittelevät matrikkelit:
Urheilumme kasvot (Sacandia-kirjat 1978-1985) Se on 1970- ja 1980-luvuilla ilmestynyt 14-osainen teossarja, joka esittelee suomalaisia urheilijoita lajeittain.
Myös sarja Kiveenhakatut esittelee suomalaisia urheilijoita kautta aikojen (Kirjapaja 2010-2019)
Suuri olympiateos -sarja (Graface 1978-2012) esittelee olympiaurheilijoita
Antti Arposen kirja He antoivat kaikkensa (Auditorium, 2014) -kirja esittelee viime sodissa menehtyneitä urheilijoita
