Voisiko kyseessä olla Ritva Enäkosken Halu, hinku ja haba: miten bodaan kantin kestäväksi, joka ilmestyi 1993, ja jonka toinen painos julkaistiin 1996? (Kirjan kannet ovat voimakkaan aniliininpunaiset.) Myös Anna-Liisa Valtavaaran teoksella Kiltteydestä kipeät on punaiset kannet. Se julkaistiin vuonna 2003, ja siitä on sen jälkeen otettu useita painoksia.
L. Onervan runo Sa menet pois on kokoelmasta Iltakellot (1912). Runo on luettavissa myös teoksista L. Onerva: Valittuja runoja. 1 (Otava 1927) ja antologiaan Toisillemme : valikoima runoja (L. Onervan ja Eino Leinon runoja, toim. toim. Reetta Nieminen ja Jorma Rakkolainen, Otava 1986).
Teokset löytyvät kirjastoverkkonne kokoelmista.
Finna https://finna.fi/
Lastu-kirjasto https://lastu.finna.fi/
Viestistäsi oli ilmeisesti unohtunut kysymys kokonaan, tai ainakaan se ei jostain syystä näy täällä. Lähettäisitkö uuden viestin jossa myös kysymys näkyisi.
Yhtä köyttä -opetusohjelmaa voitte tilata osoitteesta
http://www.terveysry.fi/
Valitettavasti en löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (osoite http://fennica.csc.fi/ ) Ulla Rantalan kuvittamia teoksia lainkaan. Mikäli olette kiinnostunut samantyyppisistä teoksista, voitte hakea niitä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivuilta http://www.jkl.fi/kirjasto linkki Aineistohaku) esimerkiksi asiasanalla tapakasvatus.
Jo kirkkojemme keskiaikaisten seinämaalausten joukossa oli vaakunoita, niistä on olemassa tutkimus
Ahlström-Taavitsainen, Camilla
Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. - Helsingin yliopiston Taidehistorian laitos, 1884. - (Julkaisuja ; 8)
mutta varsinaiset vaakunasarjat ovat kai Ruotsin suurvalta-ajan eli 1600-luvun tyypillinen ilmiö. Valitettavasti en ole löytänyt mistään lähdeteoksesta kattavaa luetteloa kaikista tällaisista vaakunasarjoista. Näyttää siltä, että tutkimus on ollut enemmänkin kiinnostunut seinämaalauksista ja vanhoista veistoksista. Myöskin erinomainen keskiaikaisten kirkkojemme opas
Hiekkanen, Markus
Suomen keskiajan kivikirkot. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007
on enemmänkin kiinnostunut...
Hei!
Voisit välillä kokeilla naiskirjailijoita, esimerkiksi kanadalaiset Margaret Atwood ja Carol Shields ovat hyviä, samoin Alice Munro.
Näitä kaikkia kolmea on suomennettu runsaasti.
Kotimaisista suosittelisin Maarit Verrosta (kun sinulla oli tuo Huxley luettelossasi).
Suomen kirjasäätiön sivulla (kirjasaatio.fi/sivut/8/finlandia-palkinto) löytyy Finlandia-palkkinnon jako-ohjeet ja niissä kerrotaan, että "Kirjailijan tai kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa romaanin ehdolle Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain ".
Arrow Emblem: Hawk of the Grand Prix -sarjaa ei ole esitetty Suomen televisiossa.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan sarjasta on valmistunut viisi osaa videolevitykseen.
https://elonet.finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt2554054/
https://www.imdb.com/title/tt2554054/releaseinfo?ref_=tt_dt_dt
https://rtva.kavi.fi/
Pesidentin kanslian sivuilla kerrotaan kutsutuista, aveceista ja saattajista näin:Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisäänJos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaanKutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen, sillä myös avustaja tarvitsee kutsukortin Linkki sivulleIlmoitettu kutsuvierasluku saattaa siis hyvinkin olla koko kutsuttu henkilömäärä.Siihen on varmaankin laskettu mukaan saattaja jokaiselle veteraanille ja lotalle. Hehän ovat jo hyvin iäkkäitä.Valitettavasti poisjääneistä kutsutuista ei ole saatavilla tietoa.
Runo on Sara Teasdalen There Will Come Soft Rains. Englanniksi runo löytyy monilta runosivustoilta netistä.Suomeksi se löytyy Merta olen rakastanut -kokoelmasta nimellä Tulevat lempeät sateet (suom. Harri Huttunen) ja En ole sinun -kokoelmasta nimellä Saapuvat hellät sateet (suom. Tuomas Kilpi).
Olet ilmeisesti kirjautumassa Helmet.fi-sivulle. Viikolla Helmetiin tehtiin päivitys, joka valitettavasti hankaloittanut asiakkaiden omiin tietoihin kirjautumista. Kannattaa tyhjentää välimuisti, sulkea selain ja avata se uudelleen. Tämän jälkeen kirjautumisen pitäisi taas onnistua.
Voisikohan kyseessä olla Sándor Tarin Harmaa kyyhky (Like, 1997)? Kurkien sijaan siinä tosin on kyyhkysiä, joiden epäillään levittävän vaarallista sairautta.
Larin-Kyöstin Kirkkohiirien joulu on julkaistu vuonna 1916 kokoelmassa Sydänpäivän lauluja. Runo löytyy myös esim. teoksesta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot. Tammi. Sijaintitiedot Helmetissä, https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=Lapsuuden+joulu+%3A+rakk…
Euroopan koulutusjärjestelmistä löytyy tietoa Opetushallituksen julkaisemasta teoksesta OECD-maiden koulutusjärjestelmät (1996) sekä teoksesta Education in Western Europe: facts & figures (1997).
Voit myös katsoa EU:n Ploteus-portaalia, joka auttaa niitä, jotka ovat kiinnostuneita opiskelusta Euroopassa. Portaali tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä.
http://europa.eu.int/ploteus/portal/searchcustom.jsp?dim6=260
Andre Brinkiltä ovat ilmestyneet romaanit "Intohimon oikeudet" (2001) ja "Pirunlaakso" (2000), J M Coetzeelta
"Häpeäpaalu" (2000) ja "Poikavuodet" (-99).
Historiallista seikkailuviihdettä maan historiasta tarjoaa Wilbur Smithin "Siintävä horisontti" (2003).
Nadine Gordimerilta on 1990-luvulla suomennettu "Ei seu-
raa matkalleni" (-96) ja "Vieraat toisilleen" (-91).
Lisäksi mainittakoon S. Francisin sarjakuva-albumi "Ma-
dam & Eve" (2005)ja Niki Dalyn lastenkirjat "Jamelan leninki" ja "Jamelan ystävä" (2001)
Tarkoitatko drive in -kirjastolla automaatin tai kylmäaseman tyyppistä lainaus- ja palautuspistettä? Helsingin kaupunginkirjasto on asiasta kiinnostunut ja erilaisia toteuttamismahdollisuuksia selvitellään, mutta ainakaan lähivuosina tällainen ei ole toteutumassa.
Suomessa jonkinlainen drive in -kirjasto, Kirjamaatiksi nimetty, on toiminut Lempäälän Ideaparkissa vuodesta 2007. Tietoa Kirjamaatista täältä:
http://www.kirjamaatti.fi/suomeen.php
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin peruskoulun yläkoulun matematiikan kirjoja:
- Kuutio yksilölliseen opetukseen. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kuutio. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kolmio : matematiikan tietokirja / Olli Latva, Aulis Tolvanen, Tuulikki Tuomaala, Rita Järvinen, Jari-Pekka Makkonen
- Laskutaito. 8 / Teuvo Laurinolli, Raija Lindroos-Heinänen, Erkki Luoma-aho, Timo Sankilampi, Kirsi Talvitie, Outi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smatematiikka%20peruskoulu%2…
Tässä kemian kirjoja:
- Avain. Kemia. 1 / Jarmo Happonen, Martti Heinonen, Helena Muilu, Kimmo Nyrhinen, Hanna Saarinen
- Aine ja energia. Kemia. 2 : Yksilölliseen oppimiseen...
Christian Gröönroos on kirjoittanut ainakin seuraavat teokset:
Hyvään palveluun. 1987, Miten palveluja markkinoidaan. 4.p. 1987, Nyt kilpaillaan palveluilla. 4.uud.p. WS 1998, Palvelujen markkinointi. 1981, Strategic management and marketing. 1982, Tehosta yrityskuvaasi. Kiinteistöalan koulutussäätiö 1996 ja yhdessä Pirjo Ståhlen kanssa teoksen Knowledge management. WS 1999.
Elisa Juholin on puolestaan kirjoittanut teoksen Sisäinen viestintä. Infoviestintä 1999
Internetistä löytyy aiheesta ainakin seuraavaa:
osoitteessa http://staff.oamk.fi/~pesillan/tiedottaminen.html on Pertti Sillanpään lyhyt alustus, sen lopussa on lähdeluettelo.
Hakupalveluista http://www.evreka.fi ja http://www.google.com/ ja http://query.kolumbus.fi/ kannattaa myös...
Lukemasi kirja taitaa olla Tiku ja Taku : Helmeri Haisunäätä (Lasten oma kirjakerho, 1998). Siinä käytetään homejuuston hirveää löyhkää karhun karkottamiseen.
Tarinassa Tiku ja Taku tutustuvat Helmeriin, maailman ainoaan haisunäätään, joka ei haise. Kun oravat löytävät retkeilijöiden jälkeensä jättämien jätteiden joukosta pahanhajuisen juuston, he ehdottavat Helmerille, että tämä voisi hieroa sitä itseensä haistakseen yhtä pahalta kuin kaikki muutkin haisunäädät. Helmeri hylkää oravien idean, mutta tulee toisiin ajatuksiin, kun näkee karhun ahdistelevan uusia ystäviään. Se hieroo juustoa turkkiinsa ja kiiruhtaa apuun. Kun karhu haistaa homejuuston kammottavan lemun, se jättää oravat rauhaan ja pakenee.
