Suomeksi aiheesta on julkaistu lähinnä televisiosarjan oheistuotteena syntynyt Downton Abbey : ohjeet palvelusväelle (Readme.fi, 2015). Kirjan teksti mukailee sarjan kuvitteellisen kartanon toimia ja henkilöhahmoja, mutta perustuu tosiasioille. Kirjan lopussa on lähdeluettelo.
Englanniksi kirjallisuutta on luonnollisesti saatavilla enemmän. Lucy Lethbridgen Servants : a downstairs view of twentieth-century Britain (Bloomsbury, 2013) on saatavissa kaukolainana Suomen yleisistä kirjastoista. Muita aiheesta kertovia kirjoja ovat esim. Alison Maloneyn Life Below Stairs: True Lives of Edwardian Servants ja Pamela Hornin Life Below Stairs: The Real Lives of Servants, the Edwardian Era to 1939. Emily Postin Etiquette in...
Kysymääsi teosta ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Iso-Britannian Amazon-verkkokaupasta http://www.amazon.co.uk se on tilattavissa. Suomalaisen kustantajan Alfamerin verkkokaupasta http://www.alfamer.fi löytyvät seuraavat Original-kirjasarjaan kuuluvat teokset:
- Falconeer, Tom: Corvette 1968-72 Original (tuotenumero M1897, hinta 57,02 EUR: "entisöintiopas, sis. tarkkoja kuvia yksityiskohdista")
- Corvette Original 1953-62 the restorer's guide (tuotenumero BV7990, 58,36 EUR: "erittäin tarkat värivalokuvat pienimmistäkin yksityiskohdista, mm. moottoritilasta")
- Falconeer, Tom & James Mann: Corvette 1968-72 Original (tuotenumero M1897, 52,02 EUR)
Teosten tiedot saa esiin Alfamerin tuotehausta em. tuotenumeroilla tai hakusanalla...
Suomalaisesta almanakasta ei löydy nimeä Anceliga, joten virallista nimipäivää ei sen vuoksi ole. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Anceliga on otettu käyttöön Suomessa 1960-70 -luvuilla ja nimen on saanut kaiken kaikkiaan 89 henkilöä.
Anceliga on muunnos nimestä Angelika, jonka taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline ja Angelita.
Leif on pohjoismainen ja varsinkin norjalainen nimi, jonka merkitys on perijä, perillinen. Se on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1929.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki:...
Nimestä Huxley tulee ensimmäisenä mieleen brittikirjailija Aldous Huxley, Uljas uusi maailma -kirjan kirjoittaja. Islantilaiskirjailijoiden joukosta ei aivan tämännimistä löydy. Tavallaan lähimmäs mennee - tuon nimen keskellä olevan x-kirjaimen vuoksi - Halldór Kiljan Laxness, jonka tunnetuin suomennettu teos lienee Salka Valka. H-kirjaimella alkavista islantilaiskirjailijanimistä suomalaislukijakunnalle tutuksi on tullut ainakin Hallgrímur Helgason, elokuvaksikin tehdyn Reykjavik 101 -romaanin kirjoittaja.
Jouko Heinosen toimittamassa teoksessa Lahden historia (1980) on Oiva Turpeisen artikkeli Lahden alue ja väestö. Sen yhteydessä on sivulla 14 kartta Lahden alueen kehityksestä v. 1978-1978.
Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisussa 7/1981, Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938, on sivulla 87 (liite 25) kartta, jossa esitetään alueliitokset vuoteen 1956 asti.
Tässä joitakin klassikkoehdotuksia:
Louisa M. Alcott: Pikku naisia
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Edward Bellamy: Vuonna 2000
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Emily Brontë: Humiseva harju
Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus
Charles Dickens: David Copperfield
Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira
Alexandre Dumas: Monte-Criston kreivi
Gustave Flaubert: Rouva Bovary
Dashiell Hammett: Maltan haukka
Walter Scott: Ivanhoe
Mary Shelley: Frankenstein
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Robert Louis Stevenson: Tohtori Jekyll ja herra Hyde
August Strindberg: Neiti Julie
H. G. Wells: Maailmojen sota
Kaikista edellä mainituista on olemassa vähintään yksi elokuvaversio, jota pitäisi olla ainakin kirjastosta saatavilla. Luullakseni...
Hei, kokosin sinulle nämä kirjat Lionel Shriver: Poikani Kevin, Karin Mäkelä: Valkea voima, Waris Dirie: Aavikon kukka, Eunsun Kim: Pohjois-Korea, Sandra Kalniete: Tanssikengissä Siperiaan, Riikka Tanner: Käheä-ääninen tyttö, Ruben Gallego: Valkoista mustalla, Nojoud Ali: Nojoud. Toivottavasti näiden joukosta löytyy sopivia kirjoja. Kirjat odottavat sinua Kuopion pääkirjaston tietopalvelussa.
Lisää lukuvinkkejä on kirjalistana "Riipaisevia tositarinoita - tai melkein tosia" nettiosoitteessa https://kuopio.finna.fi/List/499536
Jotkut lukevat matkalla e-kirjoja eli sähköisiä kirjoja. Esimerkiksi Karin Mäkelän Valkea voima kuuluu tällä hetkellä Kuopion kaupunginkirjaston e-kirjakokoelmaan.
Matilda Roslin-Kalliolan arkisto löytyy Tampereen yliopiston käsikirjoitusarkistosta eli Linna-kirjastosta.
https://libguides.uta.fi/c.php?g=486408&p=3364799
Arkiston ohjeissa kerrotaan: "Käsikirjoitusarkiston kokoelmat ovat suljetussa varastossa. Asiakkaan tilaama aineisto noudetaan sieltä käytettäväksi lukusaliin.
Käsikirjoitusarkiston kokoelmien käyttöön tarvitaan lupa.
Osassa aineistoa on lahjoittajien asettamia käyttörajoituksia.
Käyttöluvan myöntämisestä asiakas saa ilmoituksen puhelimitse tai sähköpostiin.
Useimmat käsikirjoitusarkiston kokoelmat löytyvät kohdehenkilön nimellä luetteloista Kohdehenkilöt A-L ja Kohdehenkilöt M-Y. Näihin kuulumaton muu aineisto on järjestetty sisällön...
Kansainvälisestä elokuvatietokannasta IMDb:stä ei löydy tietoja siitä, että Alistair MacLeanin esikoisteos HMS Ulysses olisi filmatisoitu. Elokuvan filmatisointia kyllä suunniteltiin pariinkin kertaan. Teos on muokattu radiokuunnelmaksi BBC:lle ja esitettiin vuonna 1997.
https://richardedwards.info/2015/01/18/alistair-macleans-hms-ulysses-an-improbable-debut-novel-60-years-ago-for-the-worlds-greatest-thriller-writer/
https://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Ulysses_(novel)#Film,_TV_and_theatrical_adaptations
https://www.imdb.com/
Tauskin "Haavemaa" kappaleessa on tuota muistuttava säe: "Mielestä häivy se ei kuinka kiirehdin toisen luo".
Laulu löytyy usealta Tauskin levyltä ja kokoelmalta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stauski%20haavemaa__Orightr…
Laulu löytyy myös monista verkon striimauspalveluista.
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä lausetta mihinkään runoon. Ajatuksessa sinänsä on jotain sellaista hienovaraisen ja ilkikurisen kapinallista, jonka yhdistän muun muassa Tove Janssoniin tai Astrid Lindgreniin (mikäli kyse on suomennoksesta). Lauseen alku ei kuitenkaan ole niin uniikki, että sen voisi helposti jäljittää tietyn henkilön kirjoittamaksi. Esimerkiksi googlamalla löytyy muun muassa Mielen ihmeet -sivustolta lause "Pidätän itselleni oikeuden kohdata omat demonini."
Kenties joku palstan lukijoista tunnistaa lauseen?
Tästä sävellyksestä en löytänyt levytystä.Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Omalta laitteelta tulostaminen on tosiaan aluksi harmillisen monimutkaista, sillä toimintatapa riippuu siitä, onko sinulla kirjastokortti vai ei. Ongelma voi olla myös sähköpostiosoitteessa.
Oletan, että olet rekisteröitynyt print.lib.hel.fi-sivulla ja luonut omat tunnukset? Jos on näin, niin tulostaaksesi sinun tarvitsee vain lähettää sähköpostiviesti, johon olet liittänyt tulostettavan dokumentin, osoitteeseen print.helkir@gmail.com. Vahvistusviestin jälkeen voit noutaa tulosteen mistä Helsingin kirjaston monitoimilaitteesta kirjautumalla siihen omilla tunnuksillasi. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, kannattaa kysyä asiaa suoraan lähimmästä kirjastostasi, jossa voidaan tarkistaa järjestelmässä olevat sähköpostiosoitteet....
Tarkoittamanne kirja saattaa olla Efraim Briem- nimisen kirkonmiehen kirja "Jehovas vittnen". Lahden kaupunginkirjastossa se on suomennoksena nimellä "Totuus jehovan todistajista". Julkaistu suomeksi 1945.
Briem eli 1890-1945 ja hänestä sanotaan mm.: kyrkoherde i Stävie, professor i religionshistoria. Hän on julkaissut myös muita kirjoja ja kirjoituksia kuin käsillä oleva.
Internet-haku Googleen kirjoittamalla "Efraim Briem", tuli muutamia viitteitä.
Aiheesta on (myös Lahdessa) lukuisia Suomessa myöhemmin julkaistuja kirjoja.
Nappi ja neppari -kirjan on kirjoittanut Oili Tanninen, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kirjaa löytyy useista yleisistä kirjastoista. Kannattaa siis kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Sellaisia puulelujen teko-ohjeita, jotka on julkaistu 1930-luvulla, löytyy kovin niukalti. Pasilan kirjaston kirjavarastossa on Lauri Kaislan ”Kansankoulun veistopiirustuksia osat I ja II” (WSOY, v.1936). Niissä on ohjeet potkulaudan, ohjattavan kelkan, junan, kilpa-, linja- ja kuorma-auton tekoon. Vilho Setälän ”Taitokirjassa” (Otava, v. 1952; aiemmalta nimeltä Kodin taitosanakirja, v. 1935) on ohjeet esim. sahuriukon, hyrrän ja tikapuuvoimistelijan tekoon. Pasilan kirjavarastossa on myös v. 1912 painettu Jaakko Laurilan "Leikkikalupiirustuksia etupäässä kansakoulujen käsityöopetusta varten” (WSOY). Setälän kirjat löytyvät HelMet-kirjastojen aineistohausta, muut yllämainitut eivät näy siinä vielä toistaiseksi.
Uudempia kirjoja vanhojen,...
Jos kysyjä tarkoittaa Tuomas Kantelisen tämännimistä sävellystä, on valitettavasti kerrottava, että nuottia ei tästä ole julkaistu. Ainoa keino on yrittää ottaa suoraan yhteyttä säveltäjä Kanteliseen ja kysyä häneltä.
Heikki Poroila
