Olet oikeassa. Kirjastot järjestävät etälukupiirejä, mutta tietoja ei ole keskitetysti kerätty yhteen paikkaan. Lukupiirejä on tänä keväänäkin monessa paikassa, esimerkiksi:
Espoossa,
Kuopiossa,
Oulussa,
Jyväskylässä
Mikkelissä
Kouvolassa.
Kirjastohakemistossa on merkitty kirjastojen yhteyteen palvelu lukupiiiri, mutta ei etälukupiirejä. Ehkä hakemistoon voisi ehdottaa, että kirjastot merkitsisivät myös etälukupiirinsä sinne, Kirjastohakemiston palautelomake.
Kirjaston tarjoamien nettipalveluiden takkuaminen saattaa johtua väärin näpsytellystä tunnusluvusta, mutta tavallisempaa on, että henkilötiedoissa oleva nimen muoto on erilainen kuin puhuttelunimi. Internetpalvelun tarjoajan suojaukset saattavat toisinaan estää varausten teon.
Tunnusluvun voi vaihtaa, mutta edellyttää tässä tapauksessa kirjastokäyntiä.
Lumia-nimi voisi olla perua latinakielen sanasta lumen, joka tarkoittaa valoa, mutta Suomessa voi helposti liittää myös lumi-sanaan. (Lähde: Nummelin & Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina,2003.)
Janette on englantilainen muoto Johannasta. Johanna on sisarnimi Johannekselle, joka tarkoittaa hepreankielisenä "Jahve on armollinen". Nimi on tuttu Raamatusta.
Aurora tarkoittaa kreikankielellä aamuruskoa. (Lähde:Vilkuna: Etunimet, 2005)
Kaukolainapyyntö täytyy tehdä oman kotikirjaston kautta. Eli kannattaa kysellä omasta lähikirjastosta (joko opiskelukirjastosta tai kaupunginkirjastosta) Tukholmasta kaukolainamahdollisuutta! Kaukolainojen hinnat ovat kirjastokohtaisia, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston taksa on 4 euroa Suomesta ja Pohjoismaista tilattaessa. Tukholman kirjaston kaukolainan hinta kannattaa tarkistaa omasta kotikirjastosta!
Seuraavassa linkissä Tukholman kaupunginkirjaston yhteystiedot: http://www.biblioteket.stockholm.se/default.asp?id=2984
Kysymyksesi osoittautui sen verran hankalaksi, että suosittelisin sinua ottamaan yhteyttä Suomen Urheilukirjastoon. Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu hankkii ja välittää urheilutietoa kaikille sitä tarvitseville.
Aukioloajat:
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Osoite:
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteisellä tietopalvelun sähköpostilistalla, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Runo voisi olla aapisesta tai kansakoulun lukukirjasta. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on paljon myös näin vanhoja aapisia ja lukukirjoja. Jos haluat tulla selaamaan kirjoja, löydät tiedon aukioloajoista alta:
Kirjavarastossa avoimet ovet 16.1.-15.5.2013
keskiviikkoisin klo 13-18
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Wikipedia-internettietosanakirjan mukaan parhaiten englantia puhutaan Virossa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli
Ks. kuva "Englannin kielen osaaminen EU-maissa". Sen mukaan 50-79% Viron kansalaisista osaa englantia.
Ensimmäisen kohdan löysin jälkimmäistä en, mutta kirjaa on hyvin saatavilla kirjastoista, joten voitte helposti hakea kohdan itse. Ensimmäinen menee näin " sillä he olivat eläneet yhdessä riittävän kauan todetakseen että rakkaus oli rakkautta aina ja kaikkialla mutta sitä kestävämpää mitä lähempänä kuolema."
Ainoa mikä minusta viittasi kahtia jakamiseen oli kohta " kansan vaisto jakoi heidät heidät kahteen ryhmään: pahoihin kiinalaisiin ja hyviin kiinalaisiin.
Mikkelin Rantakylän kirjasto lakkautetaan ja on viimeistä päivää auki 9.7. klo 10-16. Tällä hetkellä myynnissä ei ole Reino Lehväslaihon kirjoja, mutta kannattaa käydä tutkimassa tilannetta ennen sulkemista. Poistokirjat maksetaan kirjastossa. Syksyllä kirjaston kirjojen poistomyynti jatkuu, ja siitä ilmoitetaan mm. lehdissä.
https://kirjasto.mikkeli.fi/aukioloajatjayhteystiedot/
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy ainakin kirja Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset, mutta uusimmasta painoksesta (2020) on 12 varausta jonossa ja vain 10 kirjaa, joten sitä ei saa kovin nopeasti. Hieman vanhemmasta painoksesta (2016) ei ole varauksia ja yksi vapaa kappale hyllyssä Vantaalla, joten sen saisi huomattavasti nopeammin.
Toinen vaihtoehto olisi Matti Norrin kirja Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (2017). Siitä on 3 varausta jonossa tällä hetkellä, joten sen saisi pienellä jonottamisella, kun kirjoja on yhteensä 14 kappaletta.
Tuula Kallioniemen Reuhurinne-sarjan kirjoissa Aaveita ja avaruusolentoja sekä Faneja ja fossiileja on kysymyksiä kirjojen sisällöistä sekä myös oikeat vastaukset. Lisäksi tehtäviä löytyy myös Kirjoja ja kummituksia-, Hässäkkää ja hätähousuja- sekä Räppiä ja rettelöitä-kirjoista. Tehtäviin vastaamiseen voidaan tarvita myös kirjan ulkopuolista tietämystä.
Kirjan sisältöön liittyviä salapoliisitehtäviä löytyy Johanna Hulkon Geoetsivät-sarjan kirjasta Geoetsivät ja kadonnut muinaispurkka sekä Kallioniemen Reuhurinne-sarjan kirjasta Pusuja ja pulmia.
Häntä jäässä ja muita juttuja -kirjassa on lyhyitä kertomuksia, jotka on suunnattu 3-4-luokkalaisille. Lisäksi tarinoihin kuuluu kattava tehtäväpaketti opetushallituksen sivuilta...
Mainitsemasi kirjoitus on ollut Helsingin Sanomien numerossa 16.4.2008. Se on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Carlos+Ruiz+Zaf%C3%B3nin+uutuudest… .
Jutussa kerrottiin, että Carlos Ruizin uuden kirjan suomennoksen ilmestymisajankohta ei ollut vielä tiedossa. Tarkistus kustantajan sivuilta (http://www.otava.fi ) ei antanut lisävalaistusta asiaan. Uuden kirjan ilmestymisajankohtaa ei ole vielä julkistettu.
Nämä on julkaistu tänä vuonna ja löytyvät HelMet-kirjastoista:
Hong Kong & Macau: city guide (Lonely Planet), tekijät: Andrew Stone, Piera Chen, Chung Wah Chow
Shanghai & Southern China : including Hong Kong (Thomas Cook traveller guides), tekijä: George McDonald
Viime vuonna on Lonely Planetilta ilmestynyt Hong Kong encounter (tekijä Andrew Stone). Sarjasta Globetrotter travel guide ilmestyi viime vuonna Hong Kong (tekijä Helen Oon). Myös nämä löytyvät HelMet-kirjastoista.
Uusimmat suomenkieliset kirjat Hongkongista ovat molemmat vuodelta 2008:
Liam Fitzpatrick, Jason Gagliardi ja Andrew Stone: Hongkong (Kymmenen kärjessä -matkaoppaat)
Maria Schmandt, Nina Ruuttu, Michaela Hakkila: Lentoemäntien ostosopas Aasiaan
Kyllä, Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla saa ladata kuvia Internetistä tai Internetiin. Kovin isojen kuvien latautuminen saattaa kestää, koska yhteys ei ole aina kovin nopea. Asiakastietokoneella on myös vain rajallinen määrä tallennustilaa, joten aivan valtavaa määrää kuvia ei itse koneelle mahdu. Muistitikku on silloin hyvä apuväline.
Kuvien kanssa kannattaa toki muistaa sitten tekijänoikeudet. Toisten ottamien kuvien lataaminen julkisesti Internetiin vaatii luvan, jollei kuvan tekijänoikeussuoja ole rauennut.
Hei!
Kirjassa Tiikerinloikka - kirjastot tiedon viidakossa. (toim. Timo Keronen, Pieksämäki 1995) on Eeeva-Maija Tammekannin artikkeli "Neljätuhatvuotisen kirjaston vaiheet". Siinä kerrotaan muun muassa seuraavaa:
"Kirjastojen tyyppisiä instituutioita on ollut vähintään neljäntuhannen vuoden ajan. Ne syntyivät tarpeesta säilyttää oikeudellista, hallinnollista ja uskonnollista aineistoa, joka oli sijoitettu alkuaikoina temppeleihin, palatseihin ja luostareihin. Kansalaisten lukuharrastuksen herättämiseksi ja kansan sivistämiseksi tarkoitettuja kirjastoja ryhdyttiin eri muodoissa perustamaan 1700-luvun lopulta lähtien.
Tieteellisten kirjastojen kirjastonhoitajat olivat aikaisemmin yleensä oppineita, jotka saivat vuosisatojen ajan...
Yleisten kirjastojen tilastotietoja löydät Internetistä Kirjastolehden sivuilta (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/faktat/tilastva.html) ja osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/
Esimerkiksi kirjastotilaston 1998 mukaan Suomessa oli asukkaita 5120859 henkilöä ja lainaajia 2465543 henkilöä. Viralliset kirjastotilastot löydät Opetusministeriön sivulta (http://minedu.fi/kupo/kirjatil.htm).
Kirjastolehden tilaston mukaan Helsingin asukasluku vuonna 1998 oli 539363 henkilöä, lainaajien määrä oli samana vuonna 234068 henkilöä. Tilastoista voit tutkia myös vuosittaisten kirjastokäyntien määrää. Kaikilla kirjastonkäyttäjillä (esim. lehtien lukijoilla) ei ole kirjastokorttia, joten he eivät tilastoidu...
Nuottijulkaisuista en tätä sanoitusta löytänyt, mutta tällainenkin säkeistö, jossa Mannerheim mainitaan, lauluun on julkaistu, tosin ei sanasta sanaan muistamallasi tavalla. Sanoituksia löytyy Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Voit hakea esimerkiksi fraasilla ”ompi ukko Mannerheimi”. Alla muutama esimerkki: Digi.kansalliskirjasto.fi, Ampiainen, 08.06.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1002961?page=10 Digi.kansalliskirjasto.fi, Länsi-Suomi, 23.04.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1263733?page=2 Digi.kansalliskirjasto.fi, Sarkatakki, 01.05.1938....
Vastaus kysymykseesi selviää Tilastokeskuksen Oppilaitostilastoista, koulutuksen keskeyttämistilastot löytyvät sivulta: http://tilastokeskus.fi/til/kkesk/index.html
Ammatillisen koulutuksen keskeytti kokonaan 10.7 % opiskelijoista (noin 12 500 opiskelijaa) lukuvuonna 2003-2004.
Kymenlaakson alueelta löytyvät seuraavat Dream Theaterin nuotit:
- Six degrees of inner turbulence (Anjalankosken kirjasto)
- Keyboard anthology (Kouvolan maakuntakirjasto)
Molempia voi varata joko itse Kyyti-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) tai käydä lähimmässä kirjastossa tekemässä varauksen. Nettivarauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin lisäksi 4-nmeroinen tunnusluku.
Muista Suomen maakuntakirjastoista löytyy mm. seuraavia Dream Theaterin nuottikirjoja:
- Awake
- Falling into infinity
- Full score anthology
- Images and words
- Octavarium
- Scenes from a memory
- Train of thought
- Ultimate minus one
Lisäksi löytyy nuottikokoelmia, joissa on yksittäisiä Dream Theaterin kappaleita. Kaikkia näitä on mahdollista tilata...
Lävistyksistä löytyy suomeksi varsin vähän informaatiota, englanniksi sitäkin enemmän. Aleksi-artikkelitietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla, löytyi 7 viitettä suomalaisiin lehtiartikkeleihin (hakusanana "piercing").
Hakupalvelusta http://www.askjeeves.com löytyy hakusanalla "tatuoinnit ja lävistykset" Riina Rytiojan tekemä suomalaisnuorten haastattelu aiheesta.
Yahoosta (http://www.yahoo.com/) löydät todella paljon tietoa hakusanoilla "piercing" tai "body piercing", samoin Ebsco-artikkelitietokannasta, joka sekin on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Ebscosta löytyvistä artikkeleista suuri osa on luettavissa kokonaisuudessaan, englanniksi.
Suomenkielistä kirjallisuutta en aiheesta löytänyt. Englanniksi on...
