Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kyseinen lehden numero näyttäisi tällä hetkellä olevan luettavissa tai kopioitavissa vain Tikkurilan kirjastossa Vantaalla.
Helsingin yliopiston pääkirjaston lukusalissa, os. Unioninkatu 36, lehti on myös luettavissa tai kopioitavissa.
Seuraavat opinnäytetyöt liittyvät ravitsemustieteeseen ja hävikkiin: Pöntinen, Ritva:Henkilöstöravintoloiden hävikistä, 1987; Hammer, Karin: Tutkimus kouluruoan hävikistä ja hyväksyttävyydestä Helsingin kaupungissa, 1989; Forsblom, Susanna: Viipaloitavien leikkelemakkaroiden hävikkimääritys, 1999. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa LINDASTA, ( yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta ). LINDAa voi käyttää useimmissa yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa. Suurtalouksien jätehuoltoa ja talousjätteiden käsittelyä yleensä koskevat seuraavat teokset: Pinnioja-Saarinen, Tarja ja Knuutinen, Virpi : Sairaaloiden ruokajätteen käsittelyvaihtoehdot, 1995 ja samoilta tekijöiltä Suurkeittiöiden ruokajätteen käsittelymenetelmät, 1996...
Hevoshoitolan sisarukset on ilmestynyt aikanaan Pollux-hevoskerhokirjana ja ollut suunnattu n. 11-13-vuotiaille. Kirjasta voisivat olla kiinnostuneita myös tätä hiukan nuoremmat ja vanhemmat lukijat. Paras kohderyhmä löytynee 9-14-vuotiaista.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi sarjan/elokuvan. Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä sarjaa/elokuvaa?
"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut...
Valitettavasti en löytänyt kuvaukseesi sopivaa teosta. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku kollega tunnistaa kirjan, niin palaan asiaan.
Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Tätä kirjaa ei kirjastostamme löytynyt, mutta ilmeisesti oikean mietelmän käännös löytyy kirjasta Riku Rukan almanakka. Se kuuluu näin: Vaatii suurta luottamusta kertoa ystävälle omista vioistaan, vielä suurempaa kertoa hänelle hänen vioistaan (s. 58).
Riku Rukan almanakkaan on koottu Franklinin mietteitä, ja ne ovat Eila T. Öhrmarkin ja Pirkko Lahden kääntämiä. Kirjan on julkaissut Tiennäyttäjä Oy vuonna 1996. Kirjan takakannessa kerrotaan, että alkuperäistä almanakkaa julkaistiin vuosina 1732-58 nimellä Poor Richard's Almanack. Käännöksessä on siis kaiketi vain osa alkuperäisistä mietelmistä.
Kyseessä on todennäköisesti Pyhäkoululauluja-kirjan laulu numero 159.
Kirjassa ei mainita suomentajan tietoja.
"Jeesus mua rakastaa, Raamattu sen ilmoittaa
Vaikka olen heikkokin, Hän mua hoitaa hellimmin.
Mua Jeesus rakastaa, mua Jeesus rakastaa
mua Jeesus rakastaa - niin Sana opettaa."
Kaksi jälkimmäistä säkeistöä löytyy k.o. kirjasta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=pyh%C3%A4koululauluja&searchsc…
Kirjaa Pipa päässä olisi nyt paikalla esim. Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ym. Muut kirjastot näet aineistohaulla osoitteesta: http://www.lib.hel.fi/plussa
Soittamalla voit varata kirjan itsellesi.
Tämän palvelun vastausten arkistossa on paljon tietoa aiheesta, katso http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
ja kirjoita hakukenttään marilyn kaye. Kirjastoista saa esim. Mervi Kosken kirjan Ulkomaisia nuortenkertojia 1, siinä on myös tietoa tästä kirjailijasta. Niklas Bengtssonin kirja klooneja ja muukalaisia on Replica-kirjoista.
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Minna Canthin teoksiin perustuvia elokuvia, mutta niitä voi kaukolainata kauttamme. Elokuvia löytyi muista kirjastoista kaksi kappaletta eli näytelmiin Murtovarkaus ja Anna-Liisa perustuvat vhs- elokuvat.
Valitettavasti Mary Elisabeth Coleridgen runosta We never said farewell ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Hei,
Kyseinen astia kuuluu Kupittaan saven 1960-luvun Karjala-sarjaan, jonka on suunnitellut Gudrun Raunio (jonka GR-signeeraus näkyy pohjassa). Pohjassa olevasta toisesta signeerauksesta (koristelijan) en löydä äkkiseltään tietoa.
Kansalliskirjaston tietokannasta ei löydy tietoa Sakari (Zacharias) Topeliuksen Tuhkimo-satunäytelmän mahdollisesta sävelletystä versiosta. Sen sijaan kirjailijan toinen satunäytelmä, Prinsessa Ruusunen toteutettiin Selim Palmgrenin säveltämänä musiikkinäytelmänä v. 1904 paikkeilla. Sävellyksen teosluettelonumero on SP308.
Topeliuksen ohella myös kirjailija Larin-Kyösti muokkasi Tuhkimo-kansansadusta satunäytelmän. Sen sävelsi Erkki Melartin vuonna 1903 (opus 22). Teosta luonnehditaan näytelmämusiikiksi orkesterille sekä mieskuorolle.
Armas Järnefeltin teosluettelossa puolestaan on mainittu kaksi sävellystä Topeliuksen Miranda-sadun teksteihin (1901): Najadens sång sekä Nymf och trolldans.
Lähteitä:
Selim Palmgrenin...
Wolfgang Borchertin novelli Leipä sisältyy teokseen Ovien ulkopuolella (Draussen vor de Tüt, 1951). Teoksen novellit ja näytelmät - siis myös novellin Leipä - on suomentanut Toini Havu.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3614153?sid=4903821975https://www.finna.fi/Record/helmet.1171618?sid=4903818696
Tarkoitatko ehkä runoa "Tyttöni nukkuu", joka alkaa: "Tyttöni nukkuu punaisin poskin ja poskilla kyyneleet"? Toinen säkeistö alkaa: "Tyttöni nukkuu hymyssähuulin". Tämän runon on kirjoittanut Aale Tynni. Runo sisältyy Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen : runoja" (WSOY, 1949), kirjaan Tynni, Aale: "Valikoima runoja" (WSOY, 1958) ja Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Viikin kirjaston kokoelmiin sisältyy lainattavia musiikkiäänitteitä ja äänikirjoja.
Aikuisten kokoelmassa on musiikkia noin 5600 cd:llä. Suomenkielisiä äänikirjoja on pari sataa cd:nä ja viitisenkymmentä c-kasetteina. Kokoelmaan sisältyy myös jonkin verran ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisiä äänikirjoja. Viikin kirjastosta voi lainata myös esimerkiksi rentoutusäänitteitä sekä lintujen ääniä sisältäviä äänitteitä.
Kirjaston lasten kokoelmassa on noin 350 cd:tä musiikkia. Suomenkielisiä lasten äänikirjoja on lähes 300. Pieni osa äänikirjoista on lastenkin kokoelmassa c-kasetteina.
HelMet-verkkokirjastosta voit etsiä Viikin kirjaston äänitteet käyttäen erilaisia rajoittimia. Ohjeet hakuun löydät menemällä HelMet-haun etusivulta kohtaan ”...
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista voi löytyä apua:
Austin: English for nurses (1987)
A dictionary of nursing (1994)
English for health care personnel (1992) VIDEO
Glendinning: English in medicine (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Hopkins: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille (1993)
Kähkönen: Help A: nurses, public health nurses and midwives (1998)
Mason: English for health care (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Matikainen: Englantilais-suomalainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2000)
Matikainen: Suomalais-englantilainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2001)
Perttunen: The words between: lääketieteen ja luonnontieteen englantia (2000)
Rantanen: Near you (1997)
Saramies...
