Hakemalla asiasanalla lapsityövoima löytyy Vaski-tietokannasta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena mm. seuraavat teokset:
Unicef: Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja (2011) (lapsityötä koskeva 32. artikla s. 355-367)
Minna Ruckenstein: Lapsuus ja talous (2013)
Ihmisoikeudet Aasiassa (2014)
Moilala, Outi: Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita (2013)
Chalke, Steve, Cherie Blair: Seis! pysäytä ihmiskauppa (2011)
Anne Kouvonen: Lapset ja nuoret palkkatyössä (2000) (käsittelee lasten ja nuorten asemaa suomalai-sessa työelämässä)
Aiheesta löytyy myös runsaasti lehtiartikkeliviitteitä Aleksi-tietokannasta http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=106560 , esim.:
Utrio, Kaari: Lapsen asema vanhassa maatalousyhteiskunnassa (...
Löysin vastausarkistosta 4.12.2015 kirjoitetun vastauksen.
Pikaisen haun perusteella tuo on melko kattava lista.
Aikaan ja paikkaan tutustumisen voisi aloittaa Sergio Sinay & Miguel Angel Scenna kirjalla Che Guevara vasta-alkaville ja edistyville. Klassikko taitaa olla Ernesto Che Guevaran Moottoripyöräpäiväkirja jolla on myös jatko-osa Tien päällä taas.
Markku Saksan matkakertomus Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan sekä Jukka Koskelaisen Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous : suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa kertovat tämänhetkisestä tilanteesta Latinalaisessa Amerikassa. Gabriel Garcia Marguez on kirjoittanut teoksen Miguel Littínin maanalainen seikkailu Chilessä.
Jesús Manuel Martinezin elämäkerta Salvador...
Titanicin laulu on arkkiveisu eli myytäväksi tarkoitettu pieneen lehtiseen painettu laulu. Arkkiveisuina (joskus myös nimellä arkkiviisu tai arkkivirsi) julkaistiin sekä hengellisiä että maallisia lauluja. Jälkimmäiset kertoivat usein traagisista rakkaustarinoista, murhatapauksista tai muista kuohuttavista uutisista. Arkkiveisuja levittivät muun muassa kirjansitojat, kiertävät kaupustelijat ja torimyyjät. Suositut laulut levisivät myös suusta suuhun. Osassa arkeista mainittiin tekstin kirjoittaja, osassa ei. Nuotteja oli mukana vain harvoin. Arkkiveisut riimiteltiin jonkun tutun, olemassa olevan laulun (usein virren tai kansanlaulun) säveleen, ja arkissa saatettiin mainita, millä sävelellä se on tarkoitettu laulettavaksi.
Titanicin...
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa.
Kirjasammosta löytyy puolalaisia satuja, olisiko joku niistä etsimänne, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20Puola? Valitettavasti hakua ei pysty tekemään niin, että saisi rajattua alkukieleksi puolan, joten kirjojen joukossa on myös ne, joita on käännetty puolaksi. Puolaksi kirjoitetut saa näkyviin hakemalla kaiken puolankielisen kirjallisuuden, sivun alalaidassa on satukirjoja ja kuvakirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fdbpe…
Helmetistä hakemalla ainoa kuvakirja, joka löytyy suomennettuna puolan kielestä tuohon aikaan, on Maria Krügerin Apoleika ja hänen aasinsa, mutta siinä ei ole tuollaisia tarinoita,...
Kirjastokorttiasioissa kannattaa olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jonka kortista on kyse. Tämän valtakunnallisen tietopalvelun kautta emme valitettavasti pysty hoitamaan korttiasioita.
Jämsän kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.jamsa.fi/palvelut/kirjasto
Energian ja ruuan hinnat määräytyvät useissa maissa maailmanmarkkinahintojen mukaan. Valtiot ovat voineet yrittää hillitä hintojen nousua esim. veroja laskemalla tai muilla tukitoimilla. Joissain valtioissa voi olla perushyödykkeille hintakatto. Tietoja energian ja ruuan hintojen muutoksista vuoden 2022 aikana eri maissa löytyy esim. seuraavista avoimesti saatavana olevista tilastoista. Tarkempia tietoja yksittäisten maiden tilanteesta voi löytää kyseisen maan tilastoviranomaisen verkkosivuilta.
Elintarvikkeiden hinnat, kuukausikatsaus, kansainvälinen (Euroopan komissio)
Maatalousmarkkinat ja maataloustuotteiden hinnat (europa.eu)
Energian hinnat, Suomi (Tilastokeskus)
Energian hinnat - Tilastokeskus (stat.fi)
...
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tästä tietoja. Osaisiko joku kysymyksen lukijoista sanoa mistä tämä sanonta tai ajatus on peräisin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Pierre la Mure’n romaani Punainen mylly, joka kertoo Henri de Toulouse-Lautrecin elämästä ilmestyi suomeksi 1952.
Samana vuonna ilmestyi siihen pohjautuva elokuva Moulin rouge, ohjaus John Huston. Pääosossa: Jose Ferrer, Zsa Zsa Gabor, Susanne Flon.
Kirjasammon listaus aiheesta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/koulukiusaaminen
Tämän lisäksi Helmet-hausta poimittuja:
Kummajainen astuu kehiin / Jonas Gardell
Pikkuenkeli / Anna-Liisa Soininen
Kukaan ei huomaa mua / Helena Hovila
Katastrofin ainekset / Maureen Fergus
KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa ovat tiedot myös elokuvan musiikista. Viimeisenä kappaleena mainitaan Enrico Caruson italiaksi esittämä Georges Bizet'n säveltämä "Mi par d'udir ancora". Tämä on Nadirin romanssina tunnettu aaria oopperasta "Les pêcheurs de perles" eli "Helmenkalastajat", ranskaksi "Je crois entendre encore". Elokuvassa on käytetty myös Universal Musicin katalogimusiikkia.Lähde:Punttikomedian kuvaus Elonet-palvelussa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624939
Schifrinillä oli yksinkertaisesti liian kiire, jotta hän olisi ehtinyt säveltää musiikin Murskaajaan. Hän sävelsi musiikin ainakin seitsemään muuhun pitkään elokuvaan samana vuonna. CD:n Dirty Harry (Music from the Motion Pictures) vihkosta löytyvässä haastattelussa Schifrin sanoi, että hän oli Englannissa tekemässä musiikkia elokuvaan Kirottujen laiva eikä voinut sen takia ottaa työtä vastaan.
Yhdistysten asiakirjoja on voinut päätyä Kansallisarkiston kokoelmiin, ks. https://kansallisarkisto.fi/etusivu. Myös eri kaupunkien arkistot ovat mahdollisia paikkoja, joista yhdistysten asiakirjoja voi löytyä.Aikaväliltä on digitoitu runsaasti vasemmiston lehtiä. Löydät niitä menemällä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen verkkosivulle osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu. Valitse "Sanomalehdet" ja sieltä "Lehdet", näin pääset digitoitujen lehtien luetteloon. Löydät vasemmiston lehtiä kirjoittamalla "Nimi"-kenttään esimerkiksi "työ", "sosiali", "kommunist" tai "puna". Hakusanoja ei siis tarvitse kirjoittaa kokonaan, vaan verkkosivu tarjoaa lehtiä, joissa sana tai sen alku esiintyy.
Kirjassa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita on artikkeli C.S. Lewisistä ja luettelo hänen suomennetuista ja suomentamattomista teoksistaan.
Suomentamattomia mainitaan 39. Suomennettuja on 17. Suomennettut teokset ovat Ransom-trilogia, Narnia-sarja, Paholaisen kirjeopisto, Suuri avioero ja Narnian mietekirja.
Uskonnollisia teoksia ovat Ehyt elämä, Entisen ateistin kristillisiä esseitä, Kärsimyksen ongelma ja Mietteitä psalmeista.
Teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Teoksessa Junakovic, Svjetlan, Pum pum ja töttöröö: eläinten soittopelit. Helsinki Lasten keskus 1999. on kuvia soittimista. Kirja ei ole pahvinen, mutta se on kurkistuskirja ja sopii nimenomaan perheen pienimmille. Lisäksi löysin kaksi viitettä aineistotietokannasta, joissa oli soittimet asiasanana ja jotka ovat kuvakirjoja:
Nascimbeni, Barbara, Soitto soi. Karkkila Kustannus-Mäkelä 2001. (Pahvisivuinen haitarikirja) ja
Morgensen, Jan, Eläinten orkesteri. Helsinki Lasten parhaat kirjat 1999.
Ota yhteyttä kirjastoon, jonka omaisuutta kirja on. Olisiko tässä tapauksessa kyseessä Vallilan kirjasto? Sieltä kirjaa voidaan etsiä, jos väität palauttaneesi sen. Nide voidaan myös uusia, jotta ehdit etsiä sitä vielä kotoa. Jos kirjaa ei löydy mistään, voit korvata sen maksamalla kirjan hinnan.
Palautuneet kirjat eivät näy asiakkaan lainaustiedoissa.
Oletko yrittänyt päästä Kirjastot.fi-chattiin, tänne http://www.kirjastot.fi/Chat/Channels.aspx , vai jonnekin muualle? Meidän chatissämme eivät käyttäjätunnusta tarvitse kuin vastaajat ja asiakkaat pääsevät kysymään omalla nimellään tai nimimerkillään.
Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Rosemarie Gröning ja Bert Österlund. Ruotsinkieliset sanat nuotteineen löytyvät ainakin nuottikirjasta Humpattaa (Fazer, 1977), esittäjänä Merja Rantamäki. Kappale on nuottikirjassa nimellä "Det gör det samma".
Hei,
GTK:ssa aiemmin säilytetty vanhojen geologisten päiväkirjojen sarja (Ib) on siirretty vuonna 2016 Kansallisarkistoon järjestettäväksi ja luetteloitavaksi, sekä pysyvään säilytykseen. Aineistoja saa tutkia, kuvata ja skannata Rauhankadun tutkijasalissa; ei ole varmaa, onko tämä aineisto jo asiakkaiden käytössä, mutta asiasta voi olla yhteydessä Kansallisarkiston tutkijasaliin, linkki:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tutkijasalipalvelut
Vanhoista arkistoluetteloista löytyi yli 20 Wilkmannin päiväkirjoja eri vuosilta. Vuodelta 1932 löytyi päiväkirja nro 852: Revisio- ja erikoistutkimuksia Kuopion karttalehden C3-alueella. Vuodelta 1915 löytyi päiväkirja nro 299 a, b: Kuopio, Maaninka, Pielavesi, Iisalmi.
Aineistoa tiedustellessa...
Radio Ylen Ykkösen Radioteatterin esittämää Eero Ojasen fiktiivistä reportaasisarjaa Paluu sanoihin ei näytä löytyvän kirjallisessa muodossa ainakaan Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan. Asiaa kannattaa kuitenkin vielä tiedustella esim. Radio Ylen Ykkösen tiedottaja Tuire Juuselalta puh. 1480 4795 tai sähköpostiosoitteesta kirjasto.tietopalvelu@yle.fi.
Kun kysyjä ei täsmennä, kenen Kultakaloista voisi olla kysymys, täytyy olettaa. Jukka Kuoppamäellä ainakin on tämänniminen sävellys, joka on julkaistu nuottina sovitettuna sekakuorolle ja pianolle. Tämän laulun ovat levyttäneet sekakuoroversiona
(1) Soilat: Lennä laulu (Kalajoki 2016) CD
(2) Hollola Singers ja Jukka Kuoppamäki: Päivien kimallus (Fazer Records 1997) CD
Molemmat levyt ovat melko harvinaisia, kumpaakaan ei löydy Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta ne voi kuunnella Helsingissä Kansalliskirjaston musiikkiosastolla.
Heikki Poroila
