Matkailusivustoissa on tietoa Italian sademääristä paikkakunnittain
http://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/italia/tilastot/
http://www.worldclimate.com/
Voit lähettää kysymyksesi myös Ilmatieteen laitokselle
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html
Olet oikeassa. Kirjaa ei voi varata, koska sitä ei kirjastoissa vielä ole, lukuunottamatta yhtä bestsellerkappaletta (ja bestsellereitähän ei voi varata). Kirjan muut niteet tulevat kirjastoihin varmaankin aivan lähiaikoina, joten tilannetta kannattaa seurata HelMetin kautta: kirjan voi varata heti, kun siellä näkyy, että johonkin kirjastoon on tullut vähintään yksi kappale (ei bestseller).
Uutta aineistoa varattaessa HelMet-verkkokirjasto todellakin antaa ilmoituksen "Ei varattavissa" silloin, kun kirjan luettelointitiedot ovat jo tietokannassa, mutta kirjastoihin ei vielä ole tullut yhtään lainattavaa ja varattavaa kappaletta teoksesta.
Valitettavasti joudut siis vielä odottamaan tovin, ennen kuin saat kirjan lainaksi. Tarkkaa...
ePress on sähköinen palvelu, jonka kautta voi lukea useiden kymmenien kotimaisten sanomalehtien näköisversioita. ePressin sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston työasemilta. Vaski-kirjastoissa ePress-palvelua voi käyttää Kaarinan, Laitilan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Taivassalon, Turun ja Uudenkaupungin kirjastoissa.
Oheisessa linkissä näkyvät ne tietokannat, joita voi käyttää etänä https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/tietokannat
Viipurin ravintolahistoriaa löytyy näistä teoksista:
Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina. Toinen nide. Otava 1963 (s.32-46)
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet. Otava 1964 ( S. 135-137)
Hirn, Sven: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988. (s.14-23)
Tuon ajan sanomalehdissä on kirjoitettu myös Viipurin kapakoista. Artikkeleita kannattaa hakea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4004
kahviloista, konditorioista, leipomoista ja virvoitusjuomakojuista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4003
raittiusraviontoista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4002
ravintoloista
http://digi.lib....
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on Helsingin Sanomat mikrofilmattuna 24.09.1904 lähtien. Mikrofilmejä voi selata pääkirjastossa ja niistä voi ottaa myös kopioita. Olisi tietysti hyvä jos ajankohdan voisi rajata vuoden lisäksi kuukauden tarkkuudella, muuten lehtien selaaminen vie runsaasti aikaa.
Rikostapahtumista voisi löytyä tietoa myös ajankohdan aikakauslehdistä esimerkiksi Avusta (valitettavasti Apu-lehti löytyy varastostamme vasta vuodesta 1992 lähtien). Vanhojen aikakauslehtiä tai niiden mikrofilmejä voitte tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta.http://www.lib.helsinki.fi/
Kysyjän ideoimalle runo-dvd:lle voisi olla kysyntää myös muissa käyttäjäryhmissä, mutta, vammaiskirjaston työntekijänä, vastaan erityisryhmien tarpeita silmällä pitäen. Jäljessä olevissa ohjeissa olen huomioinut selkokielen ohjeistuksia.
Runojen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota runon pituuteen (mielellään melko lyhyitä runoja) ja kielelliseen ymmärrettävyyteen. Runon ”tapahtumat” saisivat olla tuttuja, arkisia tai yleisesti tunnettuja, kielikuvat konkreettisia. Runot voivat olla kuitenkin monenlaisia: leikillisiä, humoristisia, vakavia.
Puhunnassa / lausunnassa on hyvä huomata: ei liian nopeatempoista lausuntaa, artikuloinnin tulee olla selkeätä ja kuuluvaa. Muutoin ääntä ja äänen väriä voi ja tuleekin varioida, jotta kuulijan...
Näin vanhoja lehtiä ei käytännössä löydä kuin divareista hyvällä onnella ja Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta Helsingistä. Fennica-tietokannan mukaan kysyjän etsimien numeroiden pitäisi kyllä löytyä kokoelmasta. Näitä täytyy kuitenkin tulla lukemaan paikan päälle Kansalliskirjaston lukusaliin (Unioninkatu 40). Lukusalivarauksen voi tehdä netin kautta (https://finna.fi mutta paikalle täytyy tulla henkilökohtaisesti. Tilauslomake voi näyttää tottumattomasta monimutkaiselta, mutta tärkeintä on ilmaista tarkasti, mitä on hakemassa, kirjaston henkilökunta osaa sen perusteella sitten päätellä, mitä täytyy varastosta hakea. Aineistoa ei myöskään saa luettavakseen heti, vaan vasta tilauksen jälkeisenä arkipäivänä ja jos paikalle tulee...
Germaaniset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan sivuhaaroista.
Tämä tarkoittaa sitä, että verrattuna muihin indoeurooppalaisiin kieliin germaaniset kielet ovat keskenään läheisempää sukua. Germaanisilla kielillä on yhteinen alkuperä, ts. ne polveutuvat samasta välikantakielestä, joka on nuorempi kuin indoeurooppalaisen kielikunnan yhteinen kantakieli.
Germaanisen kielihaaran kieliä yhdistävät yleisesti ottaen samat asiat kuin muitakin sukulaiskielistä muodostuvia kieliryhmiä. Näitä ovat mm. ääneopilliset piirteet, muoto-opilliset ainekset sekä sanat, erityisesti ns. perussanat kuten ruumiinosien ja lähisukulaisten nimitykset sekä ihmisen ja...
Olisikohan kyseessä Marion Braschin teos Ab jetzt ist Ruhe: Roman meiner fabelhaften Familie, joka ilmestyi suomeksi nimellä Ja nyt hiljaisuus : romaani suurenmoisesta perheestäni (2014, suom. Arja Rinnekangas).
Suomennoksesta ei ole äänikirjaa, mutta alkukielinen äänikirja kuuluu edelleen Lastu-kirjastojen kokoelmiin.
http://www.lurraeditions.fi/marion-brasch.html
https://finna.fi/Record/lastu.263083
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kuvaus tapahtumasta löytyy kirjasta Junkkari, Tuomo: Köyliön varavankila - suovankilasta ja sotavankileiristä teollistuneeksi avovankilaksi (Köyliön varavankila, 1997).
Kirjan tiedot Finna-palvelussa https://finna.fi/Record/helka.9910024333506253?sid=2994309558
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Donovan Joycen teosta The Jesus Scroll ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Olisikohan kyseessä omahangu tai mahangu eli hirssi. Etenkin Namibian pohjoisosissa hirssiä käytetään runsaasti, lähinnä puuroon ja oluen tapaiseen juomaan ontakuun (mieto) tai omalovuun (väkevämpi, sisältää alkoholia). Nyt olisi hyvä tietää mistä tai keneltä kyseinen tieto on saatu. Jos tiedonlähde on pohjoisosasta, eli alueelta missä puhutaan ndongaa, luulen että kyseessä on juuri hirssi, mutta Etelä-Namibiassa niin kieli kuin tavat ovat toiset.
Tämän kansanlaulun nuotit löytyvät seuraavista julkaisuista:
"Suuri harmonikkakirja : 88 suosikkisävelmää" (Warner Chappell 1997 - tässä ei todennäköisesti ole sanoja, mutta en pysty varmistamaan)
"Love : Kun katsoit minuun" (F-kustannus 2005, tässä on varmasti myös sanat, jotka on kirjoittanut Mirja Raes).
Molemmat kokoelmat löytynevät kirjastojen kokoelmista hyvin.
Heikki Poroila
Kyse on ilmeisesti dafo-ortoosista, joka on liikkeen salliva alaraajaortoosi. Kirjastonhoitaja ei ole lääketieteellisten apuvälineiden asiantuntija, joten suosittelen kysymään asiaa tukielinsairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä tai tutustumaan esimerkiksi alla oleviin lähteisiin.
Tukikohta: alaraajaortoosit: https://www.turuntukikohta.fi/tuotteet/tuet-ortoosit/yksilolliset-ortoo…
Tuomas Mäenpää: Dafo-ja Surestep-ortoosit -tyytyväisyyskyselykäytettävyydestä, sekä apuvälinepalvelusta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100069/Opinnaytetyo%20Lop…
Näiden kirjojen kanssa voisit päästä alkuun, ne ovat varattavissa Helmet-kirjastosta:Kansallispuku / Leena Holst. "Kirjassa käydään läpi 1800-luvun rahvaan juhlapuvuista alkava kansallispuvun historia sekä kansallispuvun tyypit, osat, materiaalit ja tekniikat."Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut / Toini-Inkeri Kaukonen. "Kirja käsittelee kansanpukuja vaatekappale ja alue kerrallaan, kansallispukuja niiden syntyvaiheista lähtien sekä esittelee lyhyesti kaikki suomenkielisten alueiden puvut, jotka kirjan ilmestymiseen mennessä oli koottu." (Eerola)Tästäkin teoksesta voisi olla hyötyä, se on mahdollista tilata kaukolainana (maksullinen): Ken kantaa Kalevalaa : 1835 Kalevala 1985 : Museoviraston ja Kalevala koru oy:n näyttely (...
