Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Japanilaiset annokset ovat pienempiä kuin mihin olemme tottuneet. Japanilainen kuppi-mitta (cup) on pienempi kuin vastaava länsimainen. Siksi siitä käytetään nimeä gō ja se on 1.8 dl. https://www.traditionaloven.com/culinary-arts/volume/convert-japanese-go-to-deciliter-dcl.html
Japanilaisen aterian peruste on riisi ja sitä tarjotaan aterialla noin 80g eli noin 1/2 desiä eli japanilaisesta gō-mitallinen on kaksi annosta. https://www.realestate-tokyo.com/living-in-tokyo/food/cook-japanese-rice/ ja https://livejapan.com/en/article-a0000336/
Tarkempaa tietoa annoskoosta saa varmasti Suomi-Japani yhdistyksestä. https://www.suomi-japani.net/wordpress/?page_id=245 tai suomalaisten tekijöiden...
Kelttiläisen taruston, kuten esim. kuningas Arthurin tarinan hyödyntäminen on fantasiakirjallisuudessa yleistä. Kelttiläiseen tarinaperinteeseen pohjautuvat fantasiakirjallisuuden suuren klassikon J. R. R. Tolkienin Tarun sormusten herrasta lisäksi mm. seuraavat teokset:
- Alexander, Lloyd: Prydainin kronikka -sarja
- Bradley, Marion Zimmer: Avalonin usvat
- Brooks, Terry: Shannaran perintö -sarja
- Cornwell, Bernard: Talvikuningas
- Crossley-Holland, Kevin: Arthur-sarja
- Harrison, John M.: Pastellikaupunki
- Holdstock, Robert: Alkumetsän tarinoita -sarja
Lisää eri myytteihin ja mytologioihin pohjautuvia tarinoita voi etsiä vaikkapa Roma-tietokannasta
( http://www.pori.fi/kirjasto/roma/ ). Myös kirjastojen omilla asiakaspäätteillä voi...
Liitteenä olevassa kuvassa on Lahti Big Band -orkesterin keikkamainosjuliste.
Vastausta tiedusteltiin lopulta orkesterin väeltä itseltään, ja pitkään kapellimestarina ja orkesterin primus motorina toiminut Martti Peippo muisteli näin:
Vanhaa swingiä alettiin tehdä 1995 eli ennen sitä tuo ei ole voinut olla. Almanakkani ennen vuotta 1996 on jossain löytämättömässä paikassa, enkä -95 jälkeen löytänyt miltään vuodelta LBB-merkintää 17.7. Voi olla että merkintä vain puuttuu, mutta pidän tuota erittäin epätodennäköisenä. Veikkaisin siis vuotta 1995.
Mansikka- ja mustikkapipon neuleohjeet löytyvät Suuri käsityölehti -lehdestä, numerosta 7/1996. Mansikkapipon neuleohje on julkaistu myös lehdessä 6-7/2003. Molemmat lehdet ovat lainattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Netistä löytyi myös yksi variaatio mansikkapiposta: http://neuloja.tripod.com/id4.html
Tuoreiden hedelmien pinnalla (myös sitrushedelmien)käytetään useita eri pintakäsittelyaineita: E901-E914. Näihin kuuluvat mm. mehiläisvaha ja kandelillavaha jotka muodostavat suojaavan pintakerroksen ja lisäävät kiiltoa.
Lisäaineiksi luetaan vielä 27.11-06 asti E 230-232. Nämä aineet: bifenyyli, difenyyli, ortofenyylifenoli estävät homeiden kasvun ja ne on sallittu ainoastaan situshedelmien pintakäsittelyyn. Mainitun päivämäärän jälkeen niiden käyttö on edelleen sallittu, mutta sen jälkeen ne luetaan torjunta-aineiksi.
Elintarvikeviraston sivuilta saat lisätietoa mainituista lisäaineista:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Sitrushedelmät käsitellään yleensä pakkausasemilla sienitautien torjunta-...
Hakusanoilla jätehuolto ja historia Piki-verkkokirjastosta löytyy 15 teosta mm. nämä:
Oiva Turpeisen ja Jyrki Lehikoisen teos Kunnallistekniikkaa Suomessa keskiajalta 1990-luvulle, Suomen kuntatekniikan yhdistys, 1995.
Anna-Maija Urkolan artikkeli Jätehuoltoa puoli vuosisataa sitten löytyy Tammerkoski-lehdestä (1990: 7 ss. 28-29) jota julkaisee Tampere-seura. Lehti löytyy ainakin Tampereen pääkirjaston varastosta.
Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, 2008, Gaudeamus tekijöinä Jari Lyytimäki, Harri Hakala ja Jari Välimäki. Teosta löytyy useista PIKI-kirjastoista.
Jätettä ei jätetä [Videotallenne] : jätehuollon vuosisata Pirkanmaan jätehuolto, 2004.
PIKIstä löytyy ainakin pari teosta joiden asiasanoissa mainitaan ympäristönsuojelu ja tai...
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaitten käytettävissä filmiskannereita. Tietokoneita ja laitteita voi etsiä sekä varata netissä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/ . Tarkennetussa haussa voi erikseen etsiä diaskannerit. Niitä on Kontulan, Oulunkylän, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastoissa.
Kohtaamispaikka@lasipalatsissa on julkaisutyöasemia, joilla voi skannata dioja ja negatiiveja.
Kirjastojen ja Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Ernest Clinen Ready Player One -kirjan kustantaja Suomessa on ollut Gummerus Kustannus. Tällä hetkellä Gummerus ei näyttäisi olevan julkaisemassa jatko-osan suomennosta ainakaan kovin pian. Toiveita tällaisesta voi esittää osoitteessa info@gummerus.fi.
Oletan, että molemmilla tavoilla päädytään lehtien sivuille. Toisilta pyydetään haastatteluita, toiset tarjoavat niitä. Lehtien nettisivuilla voi olla ihan virallinen yhteydenottolomake, jonka kautta kuka tahansa voi vinkata "hyvästä" jutusta.
Joskus taas esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkee toimittajien ilmoituksia, että halutaan tehdä lehteen juttu aiheesta x. Ota yhteyttä, jos sinulla on kokemuksia kyseisestä aiheesta jne. Näillä ilmoituksilla usein haetaan nimenomaan ei julkisuudenhenkilöitä.
Palkkiota haastateltaville maksetaan äärimmäisen harvoin kertoo mm. toimittajan ja tiedottajan rooleissa ollut Jaakko Kilpeläinen näkyyjakuuluu-blogin kirjoituksessa:
"Haastatteluista maksetaan äärimmäisen harvinaisissa...
Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.
Uuno Kailas on kirjoittanut runon nimeltä "Valkoinen lintu", joka alkaa säkeillä: "Se valkolintu povessain / asusti kauan, pesässään."
Runo löytyy ainakin seuraavista valikoimista Kailaan kynäilyjä:
- Ja tomust' alkaa avaruus: valikoima Uuno Kailaan runoja. Karisto, 1984.
- Runoja: Tuuli ja tähkä; Purjehtijat; Silmästä silmään; Paljain jaloin; Uni ja kuolema. WSOY, 1932 (1. painos).
Runo muuten tunnetaan myös nimellä "Paennut lintu" ja hieman toisin sanoin. Ensimmäiset säkeet kuuluvatkin: "Paennut lintu, povessain / se asui kauan, pesässään. / Ei sitä nähnyt yksikään, sen tunsin minä vain." Tässä muodossa runo ilmestyi kokoelman Silmästä silmään (1926) ensimmäisessä painoksessa.
Alkuperäisessä asussaan "Paennut lintu" sisältyy Kailaan...
Suomeksi englantilainen joululaulu Twelve Days of Christmas tunnetaan nimellä Joulun kaksitoista heilaa. Suomenkieliset sanat ovat tehneet Juha Vainio ja Jukka Virtanen. Laulu alkaa sanoin "Lupas jouluksi heilani mulle hymyten: saat sormuksen kultaisen" ja jatkuu siis kertoen siitä, mitä kukin heila lupasi jouluksi.
Joulun kaksitoista heilaa-laulun sanat sisältyvät muun muassa nuottijulkaisuihin Suuri toivelaulukirja 10 (1993) ja Kultainen joululaulukirja (2016).
Laulu on kuultavissa ääniteellä Joulun aika (1986) Maija Hapuojan tulkitsemana, mutta äänitettä on vain c-kasettina ja LP-levynä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4688221
https://www.finna.fi/
https://www....
Kyseistä signeerausta ei löytynyt ainakaan oheisesta Kupittaan Saven taiteilijoiden sigreenauksia esittelevästä listasta:
https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htm
Listasta tosin puuttuu esimerkiksi Valentina Modig-Manuelin signeeraus. Taiteilijoiden puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita, eikä kaikkia Kupittaan Saven kuvastoja ja tuoteluetteloja ole saatavana. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Tuula Salakarin ja Harri Kalhan kirjoittamaan teokseen Keräilijän aarteet : Kupittaan Savi. Kirjan lähdeluettelo ja hyödyllisten sivujen luettelo voivat ohjata eteenpäin selvitystyössä. Kyseisen teoksen lisäksi vanhat Kupittaan Saven hinnastot ja kuvastot voivat olla avuksi.
Kupittaan Saveen liittyvää kirjallisuutta voit selata Vaski-...
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Jymy-nimeä on annettu tällä ja viime vuosisadalla yhteensä noin sata kertaa.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen (SKS, 1992) mukaan 'jymistä' ja 'jymy' ovat onomatopoeettisia sanoja, kuten esimerkiksi 'kumista'. Sanan kirjallinen ensiesiintymä on 1700-luvulta. 'Jymy' tarkoittaa yleiskielessä 'jyminää'. Murteissa sanalla voi olla muitakin merkityksiä (esimerkiksi suma tukinuitossa tai kolttonen).
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jymy&sms_id=SMS_9d72157e3ea19110218543f7a3ea8ba1.
Kuvaamaasi sanontaa ei löytynyt, mutta hyvin lähellä on sanonta, joka kuuluu Pohjanmaalla "Minoon meiltä ja muut on meirän krannista" tai Ulvilan ja Porin seudulla "Mää ole meilt ja muut o mee krannist". Viittaisitkohan siihen?Rovasti Jorma Vesanto pohtii edellä mainitun sanonnan merkitystä Rovastin lastuja -blogissaan: https://rovasti.wordpress.com/2020/07/13/meilta-ja-krannista/ Kranni-sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämässä Suomen murteiden sanakirjassa: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c5766cadb9deae6814ccd7de4d6a2102&list_id=1&keyword=kranni&word=kranni Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuollon asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä mieltä askarruttavissa...
Kauri on karjalainen muuntuma hepreankielisestä nimestä Gabriel ('Jumalan taistelija', 'Jumala on voimakas', 'Jumalan vahva mies').
Selja on suomalainen kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Se pohjautuu muinaisroomalaiseen suvunnimeen Caecilius, joka on johdettu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caecus. Lisäksi Selja voidaan mieltää luontoaiheiseksi nimeksi: yleiskielen sana selja viittaa kuusamakasveihin kuuluvaan pensaaseen.
Sylvi on suomalainen muunnos nimestä Sylvia. Näiden nimien taustalta löytyy latinan 'metsää' tarkoittava sana silva.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Johan Ludvig Runebergin runosta Flickan kom ifrån sin älsklings möte (kokoelmasta Idyll och epigram, 1870) on kolme kirjoissa julkaistua suomennosta.
Otto Mannisen suomennos julkaistiin vuonna 1954 teoksessa Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset I (WSOY).
Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987 sisältyy teokseen Runeberg: Runoja I (Sahlgren).
Risto Ahti suomensi runon vuonna 2004 julkaistuun teokseen Idyllejä ja epigrammeja (WSOY).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sibelius Akatemian Laura-suomennostietokannasta löytyvät lisäksi Teivas Oksalan, Kimmo Pihlajamaan, Kyllikki Solanterän, Erkki Pullisen ja Erkki Tammelan suomennokset Sibeliuksen lauluun (op. 37 nro 5) ja Wilhelm Stenhammarin lauluun (op. 4b...
Muisteltu satu on vanha englantilainen kansantarina Master of all masters, jonka Joseph Jacobs kirjasi talteen 1890-luvulla. Siinä on päähenkilönä vanha herra, joka nimittää kaikkia asioita ja esineitä omalla tavallaan. Sadun alussa käydään läpi joukko näitä eriskummallisia nimityksiä ja lopussa miehen uusi palvelija osoittaa neuvokkuutensa käyttämällä sujuvasti oppimaansa isäntäänsä herättäessään, kun kipinä on sytyttänyt kissan hännän ja taloa uhkava tulipalo on saatava sammutetuksi.Sellaista suomenkielistä tulkintaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jossa sadun avainsanat olisivat kysymyksessä muistellut. 60-luvulla satu oli mukana Aarteiden kirja -sarjan toisessa osassa Kerro äiti! nimellä Kaikkeinarmollisin Jacobsin nimiin...
