Tiettävästi vanhimmat painetut suomalaiset alkuperäissadut ovat Christfrid Gananderin kokoelmaan Uudempia uloswalituita satuja (1782) sisältyneet kaksi eläinsatua "Yxi kijski (rökäs) ja lohi" sekä "Sika ja kettu". Muut Gananderin kirjan neljästätoista sadusta on mukailtu ulkomaisista lähteistä. Suomenkielisen taidesadun isänä pidetään kuitenkin vuosisata myöhemmin vaikuttanutta Tyko Hagmania, joka vuosina 1882-93 julkaisi viisi kokoelmaa Satuja ja runoja lapsille.
Ensimmäiseksi suomalaiseksi lastenkirjaksi on joskus mainittu Herman Emanuel Hornborgin vuonna 1818 julkaisema Wähän totuutta, kolmessa jako-luokassa, olkoonkin että kovinkaan lastentajuisia Hornborgin "lupilupaiset sadut" eivät ole. Varhaisimpana suomenkielisenä...
Kesko sopi aikanaan tytäryhtiönsä Kauppiaitten Kustannus Oy kustannustoiminnan siirtämisestä Kynämies Oy:lle, joka on Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n tytäryhtiö. Pirkka tuli osaksi Kynämiestä 2001. 2000 Yhtyneet Kuvalehdet tuli Kynämiesten omistajiksi 70 % osuudella. 2002 omistajuus nousi 100%. Sittemmin yhtiön nimeksi on tullut Otavamedia, https://otavamedia.fi/tietoa-meista/otavamedian-historia/
Viimeinen löytämäni viittaus lentolehtisten pudottamiseen taivaalta Suomessa on tämä Yleisradion julkaisema uutinen vuodelta 2013. Sen mukaan Forssassa aiottiin pudottaa 10 000 lentolehtistä ilmasta siivouspäivänä toukokuun 10.päivä. Tapahtuman järjestivät kaupunki ja keskustan yrittäjät. Lehtisissä tarjottiin erilaisia palkintoja ja etuja. Tarkoituksena oli innostaa ihmisiä siivoamaan paikkoja lentolehtisten poimimisen yhteydessä.
https://yle.fi/uutiset/3-6591834
Tämän blogin mukaan saman vuoden elokuussa Rovaniemen Wanhoja Markkinoita olisi mainostettu samalla tavalla.
https://www.veikkovasama.fi/blogi/?p=2245
Oletko kenties jo selaillut verkkoa ja törmännyt esim. näihin sivuihin?:
http://www.rikurinne.com/index.php?sid=4
http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/herkaris.html
http://www.alli.fi/nuorisotutkimus/muistiot/nuorisosatanismi/nuorisosat…
Verkosta löytyy lukemattomia muitakin sivustoja, kokeile hakua myös termeillä "Nokian herätys" ja "Nokia Missio".
Riku Rinne on päätynyt dokumentti-elokuvaan ”Älkää peljätkö”. Elokuva kertoo Nokialla
toimivan karismaattisen herätysliikkeen henkilöistä:
http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=559
Hän on myös julkaissut musiikkivideoita netissä:
http://www.rikurinne.com/images/contents/Staying%20Alive_pieni.wmv
Joensuun Yliopistossa on julkaistu Pro- gradu –työ Nokian perkele [Mikrotallenne]: Nokia-liikkeen...
Uusia artikkeleita ei löytynyt paljoa esim. mainitsemistasi lehdistä, mutta niissä käydään aiheesta keskustelua. Seuraavassa aihetta joltain kannalta käsitteleviä lehtijuttuja:
Nykänen, Meri Aina ikävä isää
julkaisussa: Anna 48(2010): 45, 38-40
Pyykkö, Kaisa 10 kysymystä ikävästä
julkaisussa: Kaks'plus 2011: 8, 30-31
Ikävä on erolapselle tuttu tunne.
Laiho, Marianna.
2002
Sisältyy julkaisuun Lapsen maailma / 61 (2002) : 5, s. 38-39
Äidin ikävä.
Granfelt, Riitta.
2000
Sisältyy julkaisuun Pelastakaa lapset : (2000) : 4, s. 10-11
Janhonen, Ulla Ikävä isää
julkaisussa: Anna 51(2013): 31, 71-75
Laiho, Marianna Ikävä on erolapselle tuttu tunne
julkaisussa: Lapsen maailma 61(2002): 5, 38-39
Isän ikävä : minäkerronnan ulottuvuuksia kuvakirjassa...
Rautatieasema-nimityksestä on luovuttu, ja nykyinen termi on rautatieliikennepaikka. Luettelo nykyisistä ja lakkautetuista rautatieliikennepaikoista löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_rautatieliikennepaikoista
Artikkelista löytyvät myös avaamis- ja mahdolliset lakkauttamispäivämäärät. Luettelo perustuu Jussi Iltasen kirjaan Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat, josta saa myös paljon lisätietoa aiheesta. Kirja on ilmestynyt 2009, joten kirjan osalta tilanne tuskin on täysin ennallaan.
Liikennevirasto julkaisee luetteloa rautatieliikennepaikoista. Uusin on tältä vuodelta (1/2016), eli luettelo kertoo senhetkisen tilanteen:
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2016-...
Helsingin ylioppilasmatrikkelista löytyy Bernhard Viktor Theodor Selling. Hakemalla digitoiduista sanomalehdistä voi hänen päätelleen saaneen ensimmäiset opettajanvirkansa 1860-luvulla ja ainakin 1870-luvulla hän opetti Porvoossa. Hänet nimitettiin Helsingin reaalikouluun vuonna 1875.
Ruotsin Riksarkivetista häntä tai hänen vanhempiaan ei kuitenkaan näytä löytyvän. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä apua tarkempien sukulaisuuksien etsintään.
Jenny Sellingin kerrotaan päässeen ylioppilaaksi 1904. Myös nimellä Jenny Pfäffli löytyy joitain osumia digitoiduista sanomalehdistä.
Keijo "Kicke" Paananen on mukana ainakin levyissä Sinulle @ minulle ja Elämän estradilla. Kristillinen kirjakauppa Kotisataman valikoimissa on cd-levy Sinulle @ minulle http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=4320&luokkaid=&fr…
Elämän estradilla cd-levy on loppuunmyyty
http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=2189&luokkaid=&fr…
Keijo "Kicke" Paanasen levyjä löytyy myös kirjastojen kokoelmista, joita löytyy Kirjastot.fi Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä omassa kotikirjastossa, helsinkiläiset myös verkossa sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Käpykakku
Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita
1 dl kermaa
2tl perunajauhoja
1dl sokeria
Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa voi olla hillotäyte ja ehkä hiukan kreemiä sekä karvasmanteliöljyä.
Kuorrutuksen voi tehdä myös seuraavasti: 2dl kermaa, 2dl sokeria, 50 g voita ,1 1/2 dl kaakaojauhetta,1 1/4 dl korppujauhoja. Keitetään kerma, sokeri, voi ja ka
akaojauhe paksuksi ja seokseen...
Tässä kirjastoväeltä koottu lista ehdotuksia:
Anna-Liisan Alangon runoteoksessa Sotakesä 44 löytyy ainakin yksi runo heinänteosta, nro 26.
Sirkka-Liisa Rannan Hellettä, heinäpoutaa -kirjassa sivulla 23 runo Niittyjen valitusvirsi. Kirjasta löytyy muutakin mielenkiintoista.
Helinä Siikalan Kesän tultua alan kaivata heinäpellolle teoksessa Kenellä on kotinsa kaukana, 1975
V.A. Koskenniemen runo Heinäväen laulu, esim. kokoelmassa Suomen suvi: runoja ja valokuvia keväästä syksyyn, 1944.
Eino Leinon runo Heinätyössä, löytyy netistäkin Runosto-sivustolta, http://runosto.net/eino-leino/maaliskuun-lauluja/heinatyossa/
Myös Kantelettaren runossa Tavattava tyttö, kehotetaan poikia tarkkailemaan tyttöjä erilaisissa töissä,...
Tiedustelimme asiaa Ylen arkiston tietopalvelusta ja he vastasivat:
"Arvelen, että asiakkaanne etsimä ohjelma voisi olla suomalaiseen uskomusperinteeseen pohjautuva 6-osainen piirrostarinakokonaisuus nimeltään "Maahiset", joka on esitetty TV2:lla ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja sen jälkeen uusittu useaan otteeseen 2000-luvun puolella. Osuu oikein hyvin tuohon kuvaukseen, eli still-kuvia, musiikkia, äänitehosteita ja kaksi kertojaa kertoi tarinaa (mies ja nainen)."
Runon Oodi Singerille on kirjoittanut alankomaalainen runoilija Paul van Ostaijen. Kokonaista kokoelmaa hänen runojaan ei ole suomennettu, mutta kysymäsi runo löytyy suomeksi käännettynä Kari Aronpuron esikoiskokoelmasta Peltiset enkelit. Kirjayhtymä 1964. Se on myös otettu mukaan lukion äidinkielen kirjaan nimeltä Uuden lukion äidinkieli 1: kurssit 1-3, 1984, s. 276-277.
Lukemiesi kirjojen lisäksi Carterilta on suomennettu Verinen kammio ja muita kertomuksia, TK-kustannus, Helsinki 1994. Lisäksi hän on kirjoittanut tekstin lastenkirjaan Kissankuria, Otava, Helsinki 1981. Angela Carter on myös toimittanut kirjan Pahoja tyttöjä, villejä naisia, Kääntöpiiri, Helsinki 1993.
Englanninkielisen bibliografian löydät osoitteesta http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Angela_Carter.htm
Lasilapsia ja sen jatko-osa Hopeapoikaa suosittelisin noin kolmos-nelosluokkalaisista ylöspäin. Useampi bloggaaja kuvasi sitä ahmimisikäisille (eli noin kymmenvuotiaille) sopivaksi. Kirjastokollegat kertoivat sen olevan suosittu vitos-kutosluokkalaisilla ja toimivan hyvin yläkoululaisillekin.
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-...
Asiaa on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kauan-flunssa-ym-popot?language_co…
18.3.2020 Helsingin sanomat julkaisi artikkelin: "Uuden tutkimuksen mukaan koronavirus voisi elää pinnoilla jopa päiviä - Tutkijatohtori kertoo, miksi ilma on sakeana osin ristiriitaisia tutkimustuloksia". Artikkeliin on haastateltu tutkijatohtori Tuomas Aiveloa ja artikkelin mukaan virukset eläisivät pinnoilla tunteja, ei päiviä.
Samaa kertoo mm. seuraava englanninkielinen artikkeli:
https://www.nih.gov/news-events/news-releases/new-coronavirus-stable-ho…
Toinen Helsingin sanomien artikkeli https://dynamic.hs.fi/a/2020/piilossapinnoilla/
Varmaan tuo suomalainen sanonta "vanha sivistysmaa" on aikoinaan tarkoittanut Euroopan vanhoja valtioita esim. Ranska, Italia, Espanja, Britannia, Saksa...
Suomen näkökulmasta myös Ruotsi on ollut vanha sivistysvaltio.
Toisaalta sanonnalla on netissä viitattu mm. Armeniaan, Mesopotamiaan ja Egyptiin.
Valistuksen aika aloitti sivistysvaltioden aikakauden: "Valistusaika: valistus oli 1700-luvun eurooppalainen älyllinen liike, joka korosti sivistystä, järjenmukaisuutta ja yksilönvapautta. Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla. Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa...
Kyseinen katkelma löytyy Flaubertin romaanin ”Rouva Bovary” (WSOY, 2005) luvusta 12 sivulta 202. Suomentaja Anna-Maija Viitanen on sepitellyt sen suomeksi seuraavasti: ”meidän puheemme on kuin säröilevä soittopeli, jonka räminällä saamme karhut tanssimaan, kun haluaisimme hellyttää tähdet”. Romaani löytyy myös Eino Palolan suomennoksena. Jos haluat mieluummin katkelman mieluummin Palolan vanhempana suomennoksena, voin tarvittaessa senkin etsiä. Viitasen suomennos on kuitenkin uudempi.
Luultavasti joudut käymään poliisin haastattelussa. "On mahdollista, että poliisi kutsuu sinut haastatteluun ennen luvan myöntämistä. Aselupa-asiassa haastatellaan aina
ensimmäistä ampuma-aselupaa hakevat
ne, joiden edellisen luvan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin kymmenen vuotta
15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen rinnakkaisluvan hakijan huoltaja, joka hakee lupaa aseen säilyttämistä ja kuljettamista varten
alaikäiset hakijat
Sinut kutsutaan haastatteluun myös siinä tapauksessa, että lupavalmistelussa ilmenee jotain sellaista, minkä perusteella sinun voidaan katsoa olevan mahdollisesti sopimaton pitämään hallussasi ampuma-aseita (esimerkiksi väkivalta, päihteet, terveydelliset syyt). " https://poliisi.fi/hae-aselupaa...
