Osoitteessa
http://radio86.fi/node/7148/print
on ruokailuun liittyviä kiinankielisiä sanontoja, myös "Hyvää ruokahalua".
Teksti on kovin pientä. Mutta sen voi kopioida Wordiin ja suurentaa sitä sitten niin paljon kuin tarvitsee.
Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun."
Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.
Satakirjastojen verkkokirjastossa lainahistoria ei vielä näy. Se kuitenkin tallentuu koko ajan jatkossakin niille asiakkaille, jotka ovat sen ottaneet käyttöön. Jossain vaiheessa sitä pystytään myös näyttämään Finnassa, mutta aikataulu ei ole vielä tiedossa.
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi.
Kirjallisia lähteitä Forskullasta on hyvin vähän. Tietoja on kysytty Heinolan kaupunginmuseon amanuenssilta, joka epäili, että kysyjä saattaisi tarkoittaa Siltasaaren puolella olevaa huvimajaa. Tämä rakennus on jossain vaiheessa siirretty Heinolan rantapuistosta Siltasaareen.
Forskullan päärakennus on 1872 valmistunut viinatehtailijan kodiksi ja konttoriksi. Nykyisin se toimii tilausravintolana. Yhteystiedot löytyvät hotelli Kumpelin sivuilta https://www.kumpeli.fi/yhteystiedot/
Ehkäpä paikan nykyisillä omistajilla on tietoa huvimajastakin.
Suomi.fi-verkkosivuston mukaan yksityiskohtaista eläkeneuvontaa työeläkkeestäsi, vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeisiin liittyen saat omasta työeläkelaitoksestasi. Jos et tiedä omaa työeläkelaitostasi, voit selvittää sen kirjautumalla Siirry työeläkelaitoksesi palveluun.
https://www.suomi.fi/palvelut/elakeneuvonta-elaketurvakeskus/3b872596-e…
Kyseessä on Christian Nybyn ohjaama 'Se' toisesta maailmasta (The Thing from Another World) vuodelta 1951. Elokuva nähtiin ensimmäisen kerran Suomen televisiossa MTV1:llä vuonna 1972.Lähteet:’Se’ toisesta maailmasta – WikipediaThe Thing from Another World | Taide- ja kulttuurivirasto | Elonet
Nemoa etsimässä on vasta ilmestynyt ja sen tuloa kirjastoon on vaikea ennustaa. Lähikirjastoosi Paloheinään sitä on kuitenkin tulossa dvd-levynä. Kannattaa kysellä viikottain ja tehdä levyyn varaus heti, kun se näkyy pääkaupunkiseudun yhteisluettelotietokannassa Helmetissä http://www.helmet.fi
Englantilainen Doreen Irvine on kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen Olin noita (Päivä 1.p. 1974, 2.p. 1995) Alkuteoksen nimi on From witchcraft to Christ. Kirja käsittelee mm. hänen menneisyyttään saatananpalvojana.
Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, joiden tuotantoon voisit tutustua: Minna Canth, Juhani Aho, Ilmari Kianto, Maria Jotuni, Maiju Lassila, Joel Lehtonen, Toivo Pekkanen, Frans Emil Sillanpää, Väinö Linna, Hannu Salama, Pentti Haanpää, Paavo Rintala, Veijo Meri, Helvi Hämäläinen, Anja Kauranen ja Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie.
Voit tutustua aiheeseen myös mm. seuraavista kirjoista: Kirstinä Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, Laitinen Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Suomen kirjallisuushistoria 1-3, Kirsitinä Leena: Aikuisopiskelijan äidinkieli, Äidinkieli ja kirjallisuus - käsikirjallisuus.
Hyvää tietoa saat myös tästä linkistä:http://oppi.preview.jyu.fi/kirjallisuuden_aikajana/1900-luvun-suomalain…
Helsingin kaupunginkirjaston viestintäpäällikkö on Sari Lehikoinen. Hänen yhteystietonsa löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/he….
Naxos-musiikkikirjaston linkki ei vielä ole tässä sivustomme beta-versiossa kovin hyvin esillä. Sen löytää Info -> Kun et pääse kirjastoon tai Vinkit ja helmet -> Kirjaston tietokannat -> Musiikki.
Suoran osoitteen http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com voi myös tallentaa itselle selaimen suosikkeihin.
Uutuudet löytyvät, kun klikkaat etusivulla vasemman ylälaidan kohtaa hae. Sieltä löytyy tuttu HelMet-etusivu, jonka alalaidassa ovat uutuudet, myös RSS-syötteenä. Uutuuksien alapuolella on linkki, josta myös pääsee Naxokseen. Sieltä löytyvät ohjeet, kuinka Naxokseen kirjaudutaan.
Italian ja Saksan kansallislaulujen nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavasta kokoelmasta: National
anthems from around the world. Hall Leonard, Milwaukee, 1996.
Kirja kuuluu esim. useiden Helsigin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmiin, saatavuuden voi
tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ . Muiden kirjastojen aineistotietokannat
löytyvät http://www.kirjastot.fi/ (valitse kunnan/kaupunginkirjastot).
Hei!
Espoon kirjastoissa Entresse, Sello, Tapiola on, kannattaa varata aika, valitettavasti ei Vantaalla.
Keskustakirjasto Oodissakin ehkä on. Voitte kysyä asiasta suoraan heiltä: 09 3108 500 tai oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Punainen armeijakunta teki kolme suurempaa aseellista iskua vielä 1990-luvun alussa. Helmikuussa 1991 Yhdysvaltain suurlähetystöön Bonnissa ammuttiin 250 laukausta kiväärillä ja saman vuoden huhtikuussa Itä-Saksan valtionyhtiöiden yksityistämisestä vastaavan viraston johtaja murhattiin kotonaan. Maaliskuussa 1993 Weiterstadtin vastavalmistunut vankila tuhottiin räjähteillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_armeijakunta
https://www.rafinfo.de/zeit/zeit91.php
Richard Scarryn sinikantisessa kirjassa Kani kuriton pikkukani kaataa maalipurkit ja kanat karkaavat. Jalkapalloa, sonnia ja lorua ei kirjassa kuitenkaan ole, joten kyseessä ei ole kysyjän etsimä kirja. Löytyisikö oikea pupukirja tämän palstan lukijoiden avulla?
Löysin blogikirjoituksen vuodelta 2016, jossa on käsitelty Laura-kirjasarjaa. Siinä on mainittu Rassen sukunimeksi Rikman ja pikkusiskon nimeksi Rita. http://videonauhanaikaa.blogspot.com/2016/06/laura-sua-kaipaan.html En ole lukenut kirjoja, mutta nimet on ehkä mainittu niissä.Satunnaisella vilkaisulla esim. Laura kielikurssilla -kirjasta löytyi Lauran ranskalaisen kielikurssikaverin Pierren sukunimi, Durais.Televisiosarjan henkilöhahmoja on listattu Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannassa sekä IMDb-tietokannassa. Hahmojen sukunimiä ei mainita lukuunottamatta Lauran (Koivisto) ja hänen ystävänsä Jennan (Varis) nimiä IMDb-sivustolla.Ohjelmatiedot Laura kesäleirillä -jaksoista RITVA-tieotokannassa: https://rtva.kavi.fi/program/...
"Suuren toivelaulukirjan" osan 19 mukaan laulua "Mele kalikimaka" ("Joulu Havaijilla", "Hawaiian Christmas song") on Suomessa "kuultu Tapiolan kuoron riemukkaana tulkintana". Siinä ei suoranaisesti sanota, että Tapiolan kuoro olisi esittänyt laulua suomeksi tai levyttänyt sen suomeksi. Tapiolan kuoron englanninkielinen esitys tästä laulusta sisältyy sikermään "Joulukranssi kuudella kielellä", jonka on sovittanut Jorma Panula. Laulu sisältyy cd-levyille "Jouluna Jumala syntyi" (Ondine, 1994) ja "Iloinen joulu" (Ondine, 2001).Suomenkielisiä levytyksiä laulusta voit etsiä esimerkiksi nimillä "Joulu Havaijilla" tai "Joulu Hawaijissa".Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Sinun kannattaa mennä kirjastoosi paikanpäälle tutkimaan kemiankirjoja ja niiden sisältöä. Kirjastojen hakujärjestelmistä ei oikein ole apu, jos kirja vain muutamilla sivuillaan käsittelee kyseistä aihetta. Kirjan viitetietietoihin on tallennettu asiasanat vain yleisemmällä tasolla kuten kemia oppikirjat, kemiallinen analyysi, kemialliset sidokset tai kemialliset ominaisuudet.
Seuraavaksi voisit tutkia mitä kirjallisuutta aiheesta löytyy pääkaupunkiseuden aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi Valitse sanahaku: kemia and oppikirjat, voit rajata haun heti suomenkielisiin kirjoihin.
Ainakin seuraavissa kirjoissa on tietoa erotusmenetelmistä:
Kemia. 3 : Alkuaineiden kemia ; Tutkimus ja teknologia
Kemian maailma. 4 : Tutkimus, teknologia...
