Mikäli nuo numerot 193 ja 195 viittaavat ompelukoneen sarjanumeroihin, Sewing Online -verkkokaupasta voi tilata maksua vastaan eri ompelukonemerkkien, myös Pfaffin ohjekirjoja pdf-muodossa https://www.sewingonline.co.uk/library/PFAFF-191-196-591-596.html
Sewing Online https://www.sewingonline.co.uk/
Kokeilin etsiä kirjan Keski-Finna-verkkokirjastosta, ja se löytyy sieltä kyllä. Etunimen molemmat kirjoitusasut Jörn ja Jørn antavat saman hakutuloksen. Voit varata kirjan, kun olet kirjautuneena verkkokirjastoon kirjastokortin numerollasi ja pin-koodillasi. Voit myös soittaa suoraan omaan kirjastoosi ja pyytää tekemään varauksen sinulle.
Laulu on Juhani Pohjanmiehen vuonna 1934 säveltämä ja sanoittama ketjulaulu "Valamon kellot". Se sisältyy esimerkiki nuottiin Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945).Lähde:Pohjanmies, Hannele: Kuutamoprinssi : Juhani Pohjanmiehen elämä (Basam Books, [2024])
Hei!
Lahden pääkirjaston tiloissa on tosiaankin ollut muutama vuosi sitten lainattavissa laajakaistamodeemeja Päijät-Hämeen puhelinyhdistyksen toimesta osana heidän omaa kampanjaansa. Nykyisin tällaista palvelua ei enää ole.
Kävelysauvoja ei ole lainattavissa Vantaan kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä kävelysauvoja voi lainata Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan, Viikin, Pukinmäen, Tapanilan, Jakomäen, Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista.
Kyseisissä kirjastoissa eri mittaisia sauvoja on lainattavissa eri määriä, esimerkiksi Jakomäen kirjastossa sauvoja on 32 kappaletta, joista osa on tällä hetkellä lainassa. Kannattaakin olla yhteydessä kirjastoihin suoraan.
Kävelysauvojen määrän ja saatavuuden voi tarkistaa myös Helmet -hausta osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi kävelysauvat.
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen...
Lohjan museolla on verkkonäyttely Arabian varhaisvaiheista. Artikkelin mukaan "Kun Arabia siirtyi suomalaiseen omistukseen vuonna 1916, tehdas alkoi kasvaa nopeasti ja oli 1930-luvun lopussa Euroopan suurin posliinitehdas. " eli varmasti suomessa oli runsaasti Arabian asioita myynnissä. Linkki Lohjan museo.Astioita tekivät myös lasitehtaat Iittala ja Riihimäen lasi.Iittalan historiasta Yle areenassa kerrotaan "Sotien välisenä aikana syntyivät Iittalan ensimmäiset laajempaan tietoisuuteen nousseet muotoiluastiat: Aino Aalto -lasisto ja Alvar Aalto -maljakko. Sodanjälkeiset vuosikymmenet olivat tehtaalla kasvun aikaa..." Linkki YLE Areena.Riihimäen lasin historiasta kertoo Ylen artikkeli mm. "Vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasitehdas oli...
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla käsityö ja historia tai kotiteollisuus ja historia muutama teos joissa mahdollisesti olisi tietoa myös käsityökaluista. Teokset ovat Kaunis käsityö - ohjeita, malleja,historiaa, toim. Aino Nissinen, WSOY, Porvoo, 1929;
Virrankoski, Pentti: Käsitöistä leivän lisää - Suomen ansiokotiteollisuus 1865-1944, Suomen historiallinen seura, Helsinki, 1994; Heino,Ulla: Käsityö ja sen tekijät 1600-luvun Satakunnassa, Suomen historiallinen seura, Hki, 1985;
Heikkinen, Sakari: Suomen teollisuus ja teollinen käsityö 1860-1913, Suomen pankki, Hki, 1986. Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Aiheesta voisi löytyä lisää...
William Goldingin Kärpästen herra -kirjasta ei ole tehty lyhennelmää, selkoversiota, eikä sitä myöskään ole suomeksi äänikirjana.
Ehkä sen tilalla, vähän helpompana luettavana , voisi lukea vaikkapa Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintyttären, Timo Parvelan Sammon vartijat -sarjan kirjoja (Tuliterä, Tiera ja Louhi) tai Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten -sarjaa
Kyseessä on kaiketikin kanadalainen tv-sarja Da Vincin murhatutkimukset (Da Vinci's Inquest, 1998 - 2006), jota on esitetty Ylen TV-2:lla 2000-luvulla. Sarjan pääosassa seikkailee rikostutkija nimeltään Dominic Da Vinci.
Voit lukea lisää sarjasta alla olevista linkeistä
https://www.imdb.com/title/tt0156442/
http://www.davincisinquest.com/
https://rtva.kavi.fi/
Koplan jutuiss ei oo jytinää Daven kappaleessa Ooh, syntii! vuodelta 1998.
Daven suomenkieliset sanoitukset (vuoteen 2016) on koottu kirjaksi Sanat : sitähän se kaikki on (Johnny Kniga, 2017).
Sharpen Sap R/3 –kirja on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Tällä hetkellä tosin kaikki kappaleet ovat lainassa. Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) näet kirjastot ja eräpäivät. Muita Sap R/3 –kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy.
Yliopistokirjastojen Linda-haun kautta kirjoja löytyy useita. Lindaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Kirjoita hakusanaksi sap ja valitse hakutyypiksi asiasana. Kirjoja löytyy mm. Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin Kauppakorkeakoulun kokoelmista. Monet kirjoista ovat luettavissa myös elektronisesti, mutta vaativat lukemista varten Ebrary-lukuohjelman, joka on monien yliopistojen, mm. Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoilla.
Lehti Burda style (eng) vuosi 2007 kuuluu Rikhardinkadun kirjaston kokoelmiin. Valitettavasti juuri tuo numero 9 puuttuu.
Kirjastot.fi monihaun mukaan Burda 9/2007 löytyisi Oulun ja Rovaniemen kaupunginkirjastoista. Näistä on mahdollista tehdä kaukopalvelupyyntö. Tietoa Helmet.fi:n kaukopalvelusta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjastot.fi monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Monihaussa nimekkeen kohdalle kirjoitetaan Burda 2007
Eino Jokinen kertoo mirkki-sanan merkityksestä kirjansa alkusanoissa (s. 5). Jokisen mukaan vanhemmat saamelaiset eivät vielä 30-40 -luvulla osanneet kunnolla sanoa y-äännettä, vaan siitä tuli i-äänne. Koska sudet tappoivat silloin satojakin poroja joka vuosi, niin susia yritettiin tappaa mm. myrkyllä. Tällä tavalla susia ei kuitenkaan saatu tapettua kovin hyvin, vaan ampuminen oli parempi keino. Poromies Sammeli Laiti sanoi siksi näin: "Ei susille mirkki auta, pissi niille vain auttaa."
Väestörekisterikeskuksen Sukunimihaulla ei Suomesta löydy yhtään Mirkki-nimistä.
Suosittelen, että otat vielä yhteyttä kotikirjastoosi. Jos kirjaa ei ole saatavissa omasta kirjastosta tai alueen kirjastojen kirjaistoista, kirjan voi tilata kaukolainana mistä tahansa Suomen kirjastosta. Tai tarvittaessa tietysti ulkomailtakin. Varmista, kaukolainan hinta.
