Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/...
Taulujen ja signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Näin kirjaston ammattitaidolla en löytänyt taitelijaa. Kuvataiteilijamatrikkelista on melko vaikea selata, kun tuo nimikirjoitus on aika taiteellinen.
Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi ehkä myös olla apua etsinnöissä, sitä on saatavilla useista kirjastoista.
En valitettavasti löytänyt vastausta tähän. Kirjastonhoitajalta on kysytty signeerauksista useasti ennenkin, tapana on ohjata tiedustelemaan asiasta alan asiantuntijoilta kuten antiikkiliikkeistä tai taidehuutokaupoista.Vaara-kirjastoista löytyy Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, josta vastausta voisi koittaa etsiä. Myös Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelia voi selata johtolankojen toivossa.
Oletan, että tarkoitat Alfred Hitchcockin elokuvaa Noiduttu. Elokuva on valmistunut vuonna 1945. Elonet-tietokannan se on nähty Suomen televissiossa ensimmäisen kerran vuonna 1968. TV 1 esitti sen 4.1.1968.Lähde: Elonet : Spellbound
Hei,En löytänyt tietoa, että Helene Schjerfbeck olisi käynyt koskaan Alankomaissa. Hän matkusti kyllä uransa aikana Euroopassa, pääasiallisesti Ranskassa ja Englannissa, mutta myös esim. Wienissä ja Firenzessä. 1900-luvun alkupuolella hän sai enemmän kosketusta moderniin taiteeseen, ja hän kirjoitti taiteilijatovereilleen esimerkiksi alankomaalaisesta Vincent van Goghista. Sen enempää en tiedä, tunsiko hän hollantilaista taidetta.Lisää tietoa Helene Schjerfbeckistä voit saada alla olevasta lähdelinkistä, tai esimerkiksi Lena Holgerin kirjoittamasta kirjasta Helene Schjerfbeck vuodelta 2016.Lähde: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4115
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanalla
ikkunat löytyvät teokset liittyvät lähinnä ikkunoiden korjaukseen ja huoltoon sekä
ikkunoiden valintaan. Esimerkiksi:
Saarni, Risto: Ikkunan valintaopas, 1992
Ikkunaopas, 1985
RT-kortistosta löytyy ikkunoihin liittyvää tietoa. Esimerkiksi kirjassa SisäRYL2000 Talonrakennuksen sisätyöt löytyy tietoa ovi- ja ikkunatöistä. KTM:n yrityspalvelu julkaisee toimialaraportti sarjaa, josta löytyy mm. teos: Kari Aravuo: Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus.
Käsikirjastossamme on asiakkaiden käytössä Aleksi-tietokanta, josta on mahdollisuus etsiä lehtiartikkeleita. Ikkunoista löytyyi useita esim.
Lappalainen, Eero: Ikkunatehtaan kokoonpanonäkymiä,...
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jonka hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Hämeenlinnan pääkirjaston katolle asennettiin peruskorjauksen yhteydessä 30 aurinkopaneelia, jotka tuottavat energiaa yhteensä noin 10 MWh vuodessa. Aurinkoenergiajärjestelmä tuottaa reilut 2 % kiinteistön kokonaissähköntarpeesta.
Kirjaston aurinkoenergiajärjestelmässä ei ole akkua, se ei toimi ilman verkkovirtaa. Järjestelmän toiminta lakkaa sähkökatkon aikana turvallisuussyistä. Kirjasto ei siis pysty toimimaan pelkän aurinkoenergian varassa.
Kirjastossa ei ole nimettyä energia-asiantuntijaa. Tarkemmat tiedot aurinkopaneelien tuotosta on saatu Hämeenlinnan kaupungin energia-asiantuntijalta, joka työskentelee toimitilahallinnosta ja kiinteistöpalveluista vastaavassa tilapalveluissa.
Hämeenlinnan pääkirjaston...
Hei,tässä muutama vaihtoehto:Skimap.org Karttoja eri maista, joissa esitellään hiihtolatuja ja reittejä. Tässä Grönlannin (Greenland) kartat: GreenlandArtic Circle Trail:Tietoa Grönlannista ja vaellusreiteistä, myös talvireiteistä. Arctic Circle Trail - Official website10 Best trails and hikes in Greenland10 erilaista reittiä Gröölannissa, sisältää kartat ja kuvia.10 Best trails and hikes in Greenland | AllTrails
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" tai sen jouluversiosta "Joulun kuurasydän" ei ole julkaistu nuottia. "Kuurasydän" alkaa: "Kesä kaunein, kun viimein hänet saa". "Joulun kuurasydän" alkaa: "Mitä toivoo, kun on sysimusta maa". Soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/kuurasydan-saija-tuupanen-topicLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kouluopetuksen vaiheita -kirjaa on kyllä runsaasti kirjastojen kokoelmissa, mutta saatavuus vaihtelee. Keuruulla sitä on sekä Haapamäellä että pääkirjastossa mutta kaikki 5 kpl ovat lainassa. Myös Vilppulasta kirja on nyt lainassa. Esimerkiksi Helsingissä sitä taas on runsaasti vapaana. Lähikuntien tilannetta voi katsoa internetistä osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi
Pierre la Mure’n romaani Punainen mylly, joka kertoo Henri de Toulouse-Lautrecin elämästä ilmestyi suomeksi 1952.
Samana vuonna ilmestyi siihen pohjautuva elokuva Moulin rouge, ohjaus John Huston. Pääosossa: Jose Ferrer, Zsa Zsa Gabor, Susanne Flon.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ottivat käyttöön 3.2.2003 Millennium-kirjastojärjestelmän. Samalla avattiin yhteisen HelMet-aineistotietokannan hakukäyttöön kolmikielinen WebOPAC, jonka nimeksi annettiin HelMet-aineistohaku. Aineistohaku uudistettiin HelMet-verkkokirjastoksi vuonna 2008.
Yhteisiä verkkopalveluja pääkaupunkiseudun kirjastoilla on toki ollut paljon pitempäänkin, mutta oletan että tarkoitat kysymykselläsi nimenomaan HelMet-verkkokirjastoa ( www.helmet.fi ), joka siis on kahdella eri nimellä ollut käytössä pian kuuden vuoden ajan.
Hei,
ilmeisesti kirjaa ei ole muille kielille käännetty, ainakaan sitä ei tekijöiden nimellä löydy.
Konrad Most on kuitenkin julkaissut 1910 kirjan, joka on englantilaiselta nimeltään Training Dogs: A Manual. Tästä on olemassa ainakin italiankielinen käännös; L'addestramento del cane con particolare considerazione del cane poliziotto e da difesa individualmente e senza punizioni.
Kirjassa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita on artikkeli C.S. Lewisistä ja luettelo hänen suomennetuista ja suomentamattomista teoksistaan.
Suomentamattomia mainitaan 39. Suomennettuja on 17. Suomennettut teokset ovat Ransom-trilogia, Narnia-sarja, Paholaisen kirjeopisto, Suuri avioero ja Narnian mietekirja.
Uskonnollisia teoksia ovat Ehyt elämä, Entisen ateistin kristillisiä esseitä, Kärsimyksen ongelma ja Mietteitä psalmeista.
Teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä löytyy viitetietoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Sen mukaan vuonna 2010 julkaistiin kolmetoista saksaksi käännettyä suomalaista kirjaa (kymmenen suomen-, kolme ruotsinkielistä), kun kaikki kirjallisuudenlajit ja kohderyhmät otetaan huomioon:
Havukainen, Aino, Tatu und Patu und ihre verrückten Maschinen
Jalonen, Olli, Vierzehn Knoten bis Greenwich
Jansson, Tove, Mumins : Band drei
Katajavuori, Riina, Bitte nicht aufräumen : ein zuhause-Bilderbuch
Kilpi, Marko, Erfrorene Rosen
Lehtonen, Joel, Verdorrte Apfelbäume
Paasilinna, Arto, Vom Himmel in die Traufe
Remes, Ilkka, Opeation Ocean Emerald...
Jyväskylän kaupunginkirjaston myöhästymismaksut on mahdollista maksaa laskulla vain silloin, jos et paikkakunnalta muuton tai muun syyn vuoksi pääse lainkaan käymään kirjastossa. Tällöin laskuun lisätään laskutuslisä. Muussa tapauksessa maksut maksetaan kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla. Maksuja voi maksaa kaikissa kirjaston toimipisteissä, myös kirjastoautoissa.
Stetl tai shtetl on juutalainen pikkukaupunki, jollaisia oli Itä- ja Keski-Euroopassa ennen holokaustia. (Wikipedia)
Tietokirjallisuutta:
Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95.
Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä.
Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132.
Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999.
Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola.
Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on mainittu...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden vuoden 1943 50 pennin kolikon arvo on 20€-0,50€ kolikon arvosta riippuen.
Rahan arvosta voi lukea lisää esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilta.
http://www.snynumis.fi/
Jos kysytte rahan arvoa nykyrahassa, Suomen Pankin Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 50 penniä vuodelta 1943 on nykyrahassa (2015) 0,09 euroa.
http://www.rahamuseo.fi/fi/pelit-ja-multimediat/rahanarvolaskuri/
