Martti A. Mustosen kirjassa Satavuotias Porin kirkko on kerrottu asiasta seuraavasti: " Asiakirjat eivät kerro millä tavoin valurautatorni nostettiin kirkon huippuun. Sen asennus paikalleen tapahtui luonnollisesti kappaleittain."
Hei!
Teidän kannattanee ottaa yhteyttä useampiin ammattimaisiin taiteen arvioitsijoihin. Ehkäpä joku heistä tunnistaa taiteilijan tai pystyy ainakin arvioimaan taulun rahallista arvoa. Tässä pari tahoa, joita voisitte kokeilla:
http://www.bukowskis.com/home_valuation
http://www.antiikkiliikewanhaelias.fi/
https://www.hagelstam.fi/
Kyseisenä ajankohtana Suomessa tavallinen kansa opiskeli käsityöammatteja esimerkiksi sunnuntai- ja iltakouluissa, hieman myöhemmin perustettiin käsityöläiskouluja tai käsityökouluja (esim. Veistokoulu Helsingissä). Rakennusmestari-nimike ei välttämättä viitannut koulutustaustaan, vaan saattoi tarkoittaa sitä, että henkilö oli kokenut rakentamisen ammattilainen - toisaalta hän oli saattanut opiskella teknillisessä koulussa esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.
Oppilasluettelojen tms. säilyminen on varmaankin hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi Helsingin Polyteknillinen koulu on edelleen olemassa osana Aalto-yliopistoa, ja suurena toimijana on hyvinkin voinut säilyttää oppilasluetteloja arkistossaan. Myös Veistokoulu on päätynyt...
Olisiko kirja Jorma Varosen Kolmen päivän intiaanit (1979) Linkki antikvariaatin sivulletai Edward Ellisin Nopsajalka (1976) Linkki kaupan sivulleTein Finna-haun hakusanoilla Intiaanit ja nuortenkirjallisuus, sekä aikarajauksella 1975-1990. Hakuun osui 172 suomenkielistä kirjaa. Linkki hakutulokseen.
Tiedustelin asiasta Helsingin kaupungin asuntopalveluista. Siellä todettiin, että silloinen asuntolautakunta ja kaupungin hallitus ja valtuusto on tehnyt muutoksia moneen kertaan tuon 1990-luvun jälkeen. Näiden päätösten seurauksena on myös Hitas-järjestelmän sääntöjä sovellettu uudelleen. Vanhoja versioita säännöistä/ohjeista ei ole säilytetty, ainakaan noin vanhoja. Tuolloin asuntoasiainosastolla oli tiettävästi jälleenmyynnin valvonta, kun taas nykyisin prosessia valvotaan rakennuttajan hankinta-arvopäätöksestä alkaen aina yhtiön sääntelystä vapautumiseen asti. 1990-luvulla oli enimmäishinnan määrittelyssä käytössä rakennuskustannusindeksi ja Hitas-luovutushintaindeksi, josta korkein hinta vahvistettiin.
Liitteenä on...
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Matti Lackmanin teoksessa: Esko Riekki: (1891-1973) : jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (2007) käsitellään myös Urho Kekkosta. Samoin teoksessa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007) on artikkeli Kekkosen ajasta Etsivä keskuspoliisissa.
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Yleinen kirjasto ei välttämättä ole paras paikka tämän tyyppisen tiedon etsimiseen. Asiasanoilla YRITYKSET ja SIJAINTI löytyi vain kolme viitettä, mm. Vuorinen Juha: Regions in Competition - srategies for industrial FDI in the Helsinki region (1996).
Yhdistämällä yritykset sanaan TOIMINTAYMPÄRISTÖ tulos on parempi, mutta liekö relevantti? Teet laajempaa tutkimusta joten aineistoa kannattaa hakea korkeakoulukirjastoista. Sijainti ja yritykset hakusanoilla saa Helka-tietokannasta (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) 12 viitettä ja Lindasta (Korkeakoulujen yhteinen tk) 39 viitettä.
Itse pystyt parhaiten arvioimaan, onko sinulle hyötyä esim. Minna Mykkäsen opinnäytetyöstä Yritysten optimaalisista sijainneista spatiaalisen kilpailun...
Asiaa on mahdotonta tietää varmasti, koska oikeusprosessi jäi kesken. Milošević olisi voitu todeta syylliseksi tai syyttömäksi, joten voimme vain jossitella.
Mikäli syytteet olisivat menneet läpi, Milošević olisi voinut saada elinkautisen vankeustuomion ja viettänyt todennäköisesti loppuelämänsä vankeudessa. Toisaalta jos kaikki syyteet eivät olisi menneet läpi, hän olisi saattanut saada määräaikaisen vankeusrangaistuksen. Silloin asia olisi riippunut siitä, kuinka pitkään Milošević olisi elänyt. Jos taas syytteet olisi kokonaisuudessaan hylätty, Milošević olisi luonnollisesti vapautunut.
Tässä aiheesta lähteitä:
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Slobodan_Milo%C5%A1evi%C4%87
MTV:n uutinen: https://www.mtv.fi/uutiset/...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea olisi törmännyt etsimääsi runoon. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista etsittyä runoa?
Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti:
Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia
nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta.
Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664).
Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.
Tämän...
Yhtä täysin sopivaa kirjaa on mahdotonta suositella. Eri kirjat puhuttelevat eri ihmisiä. Silti ehdotan Martti Lindqvistin kirjaa Surun tie. Myös hänen muut muistelmakirjansa ovat ainakin minulle olleet lukuelämyksiä.
Jos tarkoitat kysymykselläsi tilitoimistojen henkilökunnan palkkoja, niin juuri sellaista artikkelia ei löytynyt. Artikkeleita yleisestä palkkatasosta, ansiokehityksestä, naisten ja miesten palkkaeroista sen sijaan löytyy. (Esim. Kouvonen, Seppo: Reaaliansioiden kehitys tulopolitiikan kaudella. Hyvinvointikatsaus 2005 ; 1 / Vainionmäki, Jari: Palkkojen joustavuus Suomessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2005 ; 1 / Romanov, Päivi: Tasa-arvo vaatii poliittista tahtoa. HS 2005-07-02 / Kähkönen, Virve: Miesten kuukausipalkka on lähes 800 euroa suurempi kuin naisten. HS 2005-07-07).
Yrittäjien palkkahallintoon liittyy artikkeli Petäinen, Minna: Helpotusta palkanmaksuun ensi keväänä : Palkka.fi palvelee pientyönantajia. Taloustaito yritys...
Hämeenkyrön kirjastossa ei ole Suomen metsästyslehden vanhoja vuosikertoja. Lehteä varastoivat ainakin Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjasto ja Kuopion varastokirjasto. Kysy kaukolainamahdollisuutta kotikirjastostasi. Täällä on tietoa Hämeenkyrön kirjaston kaukopalvelusta:
http://www.hameenkyro.fi/sivistyspalvelut/kirjasto/palvelut/kaukopalvel…
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa, joten tässä vain ehdotuksia siitä, miten kannattaa toimia.
Kuvien käytettävyys on arvioitava Tekijänoikeuslain 404/1961 (löytyy ajantasaisena Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404), jos siis on kyse suomalaisista teoksista. Ks. mm. 46 a §. Muiden maalaisten kirjojen osalta ovat voimassa ko. maiden lainsäädäntö.
Kuviin on yleensä hyvä kysyä käyttölupa. Kuvien yhteydestä pitäisi löytyä kuvalähde, jonka perusteella voi ottaa yhteyttä kyseiseen tahoon käyttöluvan saamiseksi. Tämä voi olla työlästä, mutta se on suositeltavaa.
Matilda Roslin-Kalliolan arkisto löytyy Tampereen yliopiston käsikirjoitusarkistosta eli Linna-kirjastosta.
https://libguides.uta.fi/c.php?g=486408&p=3364799
Arkiston ohjeissa kerrotaan: "Käsikirjoitusarkiston kokoelmat ovat suljetussa varastossa. Asiakkaan tilaama aineisto noudetaan sieltä käytettäväksi lukusaliin.
Käsikirjoitusarkiston kokoelmien käyttöön tarvitaan lupa.
Osassa aineistoa on lahjoittajien asettamia käyttörajoituksia.
Käyttöluvan myöntämisestä asiakas saa ilmoituksen puhelimitse tai sähköpostiin.
Useimmat käsikirjoitusarkiston kokoelmat löytyvät kohdehenkilön nimellä luetteloista Kohdehenkilöt A-L ja Kohdehenkilöt M-Y. Näihin kuulumaton muu aineisto on järjestetty sisällön...
Tässä yksi kirja muistelusta: Muistot näkyviksi: muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä / Leonie Hohenthal-Antil. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1903422__Smuistot%20n%C3%A4kyviksi__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Verkossa ovat luettavissa esim. nämä: Ikäinstituutin julkaisu Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä (Taina Stenberg) ja Suomen mielenterveysseuran Muistelu mielen voimavarana ja identiteettityönä:
https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelm%C3%A4n%C3%A4.pdf
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/muistelu-mielen-voimavarana-ja-identiteettity%C3%B6n%C3%A4
Hakupalvelu Finnan kautta löytyy...
Olisikohan kyseessä Nellie Blyn teos Kymmenen päivää mielisairaalassa (Ten days in a madhouse, suom. Heidi Kouridou, Oppian 2018). Kyseessä ei tosin ole romaani vaan teos on reportaasi, joka kuuluu tietokirjallisuuteen.
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2344774__Skymmenen%20p%C3…
https://finna.fi/Record/helmet.2344774
