Ylitornion kirjasto ei ole mukana tässä palvelussa. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon:
http://www.ylitornio.fi/palvelut/sivistystoimi/tornionlaakson-kirjasto/…
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset Monikulttuurisen kirjaston - MCL:n maailmainfoon (http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm) ja sieltä aakkosellisesta luettelosta Unkarin sivulle, jonne on koottu useita Unkari-aiheisia linkkejä. Finpron sivulta http://www.exports.finland.fi löytyy paljon vientiä koskevaa tietoa.
Suomi-Unkari-seuran www-sivulla (http://www.uta.fi/unkari1100/useura.html) kerrotaan, että "kaupallisista yhteyksistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suurlähetystön kaupalliseen osastoon, os. Haapaniemenkatu 7-9 C, 00530 Helsinki, puh. (09) 717 744". Suurlähetystön internet-sivut ovat osoitteessa http://www.pp.clinet.fi/~hungemb/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä intimiteettisuojan piiriin kuuluvia tietoja yksittäisistä ihmisistä, elleivät ne ole vapaasti kenen tahansa saatavana. Se kuitenkin tiedetään, että Rauli Tuomi oli naimisissa Rakel Linnanheimon kanssa viisi vuotta ennen kuolemaansa 1949.
Heikki Poroila
Tarkistamastani Viipurin ja Viipurin pitäjän historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta löysin alla olevat tiedot.
Teoksessa Viipurin pitäjän historia. Osa 2 (Viipurin pitäjäsäätiö, 1982, s.139) mainitaan, että Karjalan esikaupungin sisälähetysseura osti rukoushuoneen vuonna 1912.
Teos Viipurin kirja : Muistojulkaisu (Torkkelin säätiö, 1958, s. 160) sisältää seuraavat tiedot: Esikaupunkien Sisälähetysyhdistys osti n. 1908 Loikkasen (myöh. Karjalan) esikaupungista pienen talon tontteineen jumalanpalveluksia varten. Kun tämä rukoushuone toiminnan laajetessa kävi liian ahtaaksi, jatkettiin rakennusta kookkaalla juhlasalilla. Tämän Karjalan rukoushuoneen osti seurakunta 1938. (Selonteossa ei ole...
Kollega tarjosi Laila Kohosen teosta Haaraparran tytär (1996). Siinä on orpo Tekla, joka yritetään naittaa vanhalle, väkivaltaiselle miehelle. Tyttö ja myös hänen pikkuveljensä saadaan ulkopuolisten avulla pelastettua muualle. Lapsuudenkodissa pyörii pappi Johannes ja Pyhää Henrikiä rukoillaan.
Dream kiss on tulossa ainakin Helsinkiin pikapuoliin. Vantaalle sen tulosta ei ole toistaiseksi mitään tietoja, mutta Helsinkiin tulleita kappaleita voi varata kaikista HelMet-kirjastoista, myös Vantaalta. Kirjan tuloa lainattavaksi kannattaa seurata HelMet-uutuusluettelosta ja -aineistoluettelosta.
Gundam seed löytyy tällä hetkellä Espoon kokoelmista ja on varattavissa myös Vantaalle ja Helsinkiin. Se löytyy luettelosta nimellä "Mobile suit Gundam Seeds" (5 osaa).
Kahta muuta mainitsemaasi kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista ainakaan toistaiseksi eikä niiden hankinnasta ole mitään tietoa, mutta kirjastoille voi esittää hankintatoivomuksia kirjastossa käydessä tai menemällä Helmet-etusivulta kirjastojen omille sivuille ja...
S. F. Saidin kirjassa Varjak Käpälä, lainsuojaton (2005) Varjak-kissan kaveri Kataja putoaa katolta taistelussa Kalman kissajengin kanssa. Katajan luullaan kuolleen, mutta loppupuolella kirjaa selviää, että se onkin selvinnyt putoamisesta hengissä. Olisikohan tämä oikea kirja?
Ohessa listaus kaunokirjallisuustiimimme suosittelemista kirjoista.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimiva Lukuvalmentaja-palvelu auttaa löytämään hyvää lukemista. Palvelusta saa listan henkilökohtaisen aihetoiveen perusteella. Palveluun voi myös varata ajan kahdenkeskiseen tapaamiseen Lukuvalmentajan kanssa.
Lisää tietoa Lukuvalmentaja-palvelusta Kallion kirjaston sivuilta osoitteesta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli… .
Kallion lisäksi Lukuvalmentajaa voi tiedustella Itäkeskuksen kirjastosta.
Itäkeskuksen kirjasto
Sähköposti: itiksenlukuvalmentaja@hel.fi
Puhelin: 09 3108 5090
Kallion kirjasto
Sähköposti: kallionlukuvalmentaja@hel.fi
Puhelin: 09 3108 5053
Ainosta on tietoa mm. Viljo Tarkiaisen teoksessa Aino ja muut Kalevalan naiset, 1911. s. 17-57 Nuoret naiset: Aino, Pohjan neito, Kyllikki ja Annikki
Kalevalan hyvät ja hävyttömät (1999) teoksessa on Ulla Pielan artikkeli: Aino-myytti
Sinikka Tuohimaan kirjaan Nainen, kieli ja kirjallisuus (1988) sisältyy kappale Naiskuvia Kalevalassa
Myös seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Tarja Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (2004)
Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta (2005)
Louhen sanat : kirjoituksia kansanperinteen naisista (1990). Teoksen sisältö https://outi.finna.fi/Record/outi.118723#componentparts
Opinnäyte, esimerkiksi: Yhteinen perhe, jaetut tunteet /N Hämäläinen...
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Juuri sennimistä kirjaa kuin Koululainen ei kirjastosta löydy, mutta Koululainen-niminen lehti tulee kyllä Kuusamon kaupunginkirjaston Pääkirjastoon. Lehteä säilytetään nuortenosastolla. Lehden verkkosivut löytyvät täältä: http://www.koululainen.fi/ .
Kysymyksestäsi tuli mieleeni myös Pirkko-Liisa Perttulan Kelvoton koululainen -kirjat. Ne kuuluvat myös nuortenosaston kokoelmiin.
Kuusamon kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä aineistotietokannan kautta: http://kirjasto.kuusamo.fi/ . Jos et löydä etsimääsi tai tarvitset apua tietokannan käytössä, voit kysyä neuvoa kirjaston henkilökunnalta.
Kyseinen sitaatti (oik. "Since every Jack became a gentleman")löytyy ainakin kahdesta näytelmän suomennoksesta.
Paavo Cajanderin kääntämänä teoksessa Shakespaeare: Kootut draamat (2.p. 1958) lause kuuluu "Kun kaikk´on moukat tulleet aateliksi" ja Matti Rossin suomentamana teoksessa Shekespeare: Richard III (1977) puolestaan "Kun joka moukasta on tullut aatelinen".
Ulla Selkälä on suomentanut kaikki muut Replica-kirjasarjan kirjat paitsi vuonna 1999 ilmestyneen Amyn takaa-ajon. Se on Tapani Baggen suomennos.
Tieto löytyy esim. Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Kirjoita hakuruutuun Replica ja valitse hakutyypiksi sanahaku.
http://finna.fi
On olemassa kaksi samannimistä laulua. Kumpaakaan ei ikävä kyllä ole saatavilla HelMet-kirjastoista. Toinen vanhempi on Yrjö Väsärin (Göran Ödnerin salanimi)1955 saveltämä Syntymäpäivävalssi, joka sisältyy Lahden kaupunginkirjaston käsikirjaston kokoelmaan Musiikin tietopalvelukansio. Tämä teos alkaa sanoilla "Lakastuu kukkaset kauneimmatkin" ja se kuuluu myös Kansalliskirjaston, http://www.kansalliskirjasto.fi/index.html ja Suomen Jazz & Pop Arkiston, http://www.jazzpoparkisto.net/digitoimisto.php kokoelmiin. Toinen on Mauri Kivikosken säveltämä ja se alkaa sanoin "Maailma muuttuu ja aika rientää" ja kuuluu nuottikokoelmaan Maurin viisuja (2008), joka on saatavilla muutamista maakuntakirjastoista kaukolainaamalla.
Voisiko etsimäsi kirja olla Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta? (linkki kirjaan Helmet Finnassa)Voit myös yrittää itse etsiä Helmet Finnasta hakusanalla "siirtolaiskirjallisuus" (linkki hakutuloksiin) tai kokeilla, tärppäisikö Facebookin Kirjallisuuden ystävät -ryhmässä (linkki ryhmään).
Kirjaa löytyy useampikin kappale Helsingin yliopiston pääkirjastosta Kaisa-kirjastosta, johon kaikilla on käyttöoikeus.
Kirja löytyy kyllä muualtakin Suomesta muutamasta kirjastosta ja siitä on mahdollista tehdä kaukopalvelutilaus, joka Vantaalla maksaa 7 euroa. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä joko HelMetin sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tai kirjastossa paikan päällä.
Teoksesta Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja (ISBN: 9519717005) löytyy artikkeli triathlonista. Artikkelin mukaan ratkaisevaa on vain aika, jona kilpailija ehtii lähtöpaikasta maaliin. Muunlaisesta pistelaskusta ei artikkelista puhuta. Teos on lainattavissa ja/tai luettavissa useissa Helsingin kirjastoissa (ks. http://www.libplussa.fi/).
