Seppo-nimi on peräisin Kalevalasta ja tarkoittaa seppää. Kalevalassa ”seppo” Ilmarinen oli Väinämöisen avustaja kaikissa vaikeissa tehtävissä. Hän myös takoi taivaan kannen ja Sammon. Seppoa alettiin käyttää etunimenä 1900-luvun alussa. Se otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Myös Kalevi-nimi juontaa suomalaiseen kansanrunostoon. Muinaisrunoissa puhutaan kalevanpojista, joita olivat mm. Lemminkäinen ja Väinämöinen. Nimitys saattaa olla ”talonpojan” vastakohta ja siten ilmaista kantajansa ylhäistä alkuperää. Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) mainitaan Caleauan-poiat, jotka on sijoitettu hämäläisten palvomien epäjumalien joukkoon. Kaleva-sanan alkuperäistä merkitystä sen sijaan ei ole pystytty selvittämään yksimielisesti. Kaleva-nimi...
Matteuspassiosta löytyy eri Suomen kirjastoissa kylläkin äänilevylle ja CD -äänilevylle tehtyjä versioita, mutta ei VHS- videota, DVD -levyä eikä myöskään CD -romia.
Kyseinen nuottikirja näyttää olevan ainakin Turun, Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kaupunginkirjastoissa lainattavana. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossasi.
Varaamaan pääset katsomalla löytyneen kirjan saatavuutta. Saatavuuden kohdalla on lukee linkkinä joko lainassa tai tarkasta missä. Tästä pääset katsomaan missä kirjastossa kirja on ja onko se lainassa vai hyllyssä. Tämän näytön oikeassa reunassa lukee joko Varaa tai Ei voi varata. Jos varaaminen ei ole mahdollista, kirja ei ole lainattavissa ja löytyy ehkä käsikirjastokappaleena, jota voi lukea kirjastossa. Esimerkiksi Lukion kirjaston kirjoja ei voi varata, mutta osaa kirjoista voi lainata.
Valitettavasti DVD-elokuvaa ei ole kirjastossa enää yhtään kappaletta jäljellä, joten varaaminen ei siksi onnistu. Kaikki tiedot levystä joskus olleesta kappaleesta ovat kadonneet järjestelmästä, ja pelkät levyn tiedot ovat jääneet jäljelle. En siksi pysty näkemään syytä siihen, miksi levy on poistettu. Luultavasti se on mennyt rikki tai joku asiakas on kadottanut sen.
En ole varma, saako elokuvaa vielä hankittua kirjastoon, mutta laitoin siitä kirjaston järjestelmään hankintaehdotuksen. Kirjasto ei voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta kuten tavalliset ihmiset, vaan kirjaston täytyy hankkia lainattaviin elokuviin erillinen lainauslisenssi, jotta elokuvia olisi laillista lainata asiakkaille. Se, onko elokuvaa mahdollista hankkia kirjastoon,...
Helmet-kirjastoissa ei ole käytössä mitään niin sanottua laitoslainaa, jossa olisi pidempi laina-aika. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta. Kysymääsi nuottia on useampikin tällä hetkellä hyllyssä. Voit uusia lainasi Helmet-haun omissa tiedoissa viisi kertaa.
Ilkka lehti tulee Espoossa Selloon (säilytysaika yksi kuukausi) ja Tapiolaan (säilytysaika kaksi viikkoa).
Helsingissä Ilkka tulee Itäkeskukseen (säilytysaika kuukausi), Kallion kirjastoon (säilytys yksi viikko), Kirjasto 10 (säilytys yksi viikko), Pasilaan (säilytys neljä kuukautta, Rikhardinkadun kirjastoon (säilytys neljä kuukautta), Töölön kirjastoon (säilytys kaksi kuukautta)sekä Vuosaaren kirjastoon (säilytys yksi viikko)
Lisäksi uusin verkkolehti löytyy osoitteesta http://www.ilkka.fi/
Ilkkaa voi lukea myös ePressissä Espoon ja Helsingin kirjastoissa. Arkisto ulottuu siellä 10 kuukauden päähän.
Valitettavasti näihin kysymyksiin on vaikea antaa täsmällistä vastausta, voin vain esittää arveluja. Vertailua varten tulisi olla tiedot kaikista painetuista ja julkaistuista tietokirjoista sekä tulisi määritellä pitääkö kirjan tekijän/tekijöiden olla suomalaisia vai riittääkö, että kirja on käännetty suomeksi. Aluksi kuitenkin pitäisi määritellä mitä tietokirjalla tarkoitetaan. Esimerkiksi kirjastoluokituksen mukaan myös raamattu (Helsingin luokka 220) kuuluu tietokirjoihin. Silloin hyvä ehdokas paksuimmaksi tietokirjaksi voisi olla jokin vanha raamatun painos. Esimerkiksi Finna.fi:stä löytyy esineinä vanhoja raamattuja, jotka kuvien ja kuvailutietojen perusteella ovat melkoisia möhkäleitä. Salon historiallisessa...
Valitettavasti en löytänyt valmista listaa, jossa näkyisi suoraan henkilöautojen leveys. Voit ehkä suoraan etsiä tiedon verkosta automallien mukaan. Voit käydä automalli kerrallaan läpi verkossa. Autojen verkossa olevista tiedoista näet myös leveyden.
Vuosittain ensirekisteröidyt autot
https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/henkiloautojen_vuosittaiset_merkki-_ja_mallitilastot
Yhden tutkimuksen asiasta löysin. Joel Knaapi on vuonna 2017 tehdyssä opinnäytetyössään selvittänyt Suomessa myytävien henkilöautojen fyysisiä ominaisuuksia.
Suomessa tarjolla olevan henkilöautokaluston analysointi
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132519/Knaapi_Joel.pdf?sequence=1
Työssä on listattu myös (silloiset) kapeimmat...
Nollan symboli löytyy jo 200-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta, joka löytyi Bakshallista nykyisen Pakistanin alueelta. Siinä se on paikan osoittaja, ei itsenäinen numero. Nykyisenkaltaisen nollan keksi vuonna 628 intialainen matemaatikko Brahmagupta, joka teki siitä keskipisteen positiivisten ja tuolloin myös keksimiensä negatiivisten lukujen väliin.Nollan käsite tunnettiin jo aiemminkin monissa kulttuureissa. Esimerkiksi tähtitieteilijä Ptolemaioksen matemaattisissa teksteissä esiintyy kreikkalainen nolla, ympyrä, jonka päällä oli viiva, jo 100-luvun puolivälissä. Sitä ei kuitenkaan pidetty numerona.Lähteet:Radiohiiliajoitus pidensi nollan ikää puolella vuosituhannella | YleIntiassa keksitty nolla on yksi matematiikan...
The Stevie Wonder Collection -nuottikirja kuuluu pääkaupunkiseudulla ainoastaan Espoon Ison Omenan ja Kallion kirjaston kokoelmiin. Kysymäsi Don't you worry 'bout a thing -nuotti löytyy myös kirjasta Stevie Wonder Complete Vol.1 - Through 1975.
Teosta ei löytynyt suomalaisten kirjastojen luetteloista. Teosta voi koittaa saada kaukolainatuksi oman lähikirjaston kautta. Kaukolainaus on maksullinen palvelu, maksun suuruus vaihtelee 4 euron (Pohjoismaista) ja 15 euron (muualta Euroopasta) välillä.
Suosikki-lehden vuosikertoja vuodesta 1983 säilytetään ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Lehdet eivät ole lainattavissa. Voit kuitenkin pyytää niitä luettavaksi Pasilan kirjaston asiakaspalvelusta. Myös kirjavarastossa voi vierailla avoimien ovien päivinä, jotka ovat tänä syksynä keskiviikkoisin 16.8.-31.12.2023 klo 15-19.
Venny Helénin Rambon talli -sarjan neljäs osa Mahdoton unelma ilmestyy kustantajan tietojen mukaan nyt syyskuun 2025 aikana. Myös oheiskirjallisuutta tälle kaunokirjalliselle sarjalle on tulossa. Kirjojen kustantajan WSOY:n nettisivuilta osoitteesta www.wsoy.fi pystyy hakemaan kirjailijan nimellä, jolloin listalle ilmestyy niin ilmestyneet kuin vasta tulossa olevat teokset.
Osoitteessa
http://radio86.fi/node/7148/print
on ruokailuun liittyviä kiinankielisiä sanontoja, myös "Hyvää ruokahalua".
Teksti on kovin pientä. Mutta sen voi kopioida Wordiin ja suurentaa sitä sitten niin paljon kuin tarvitsee.
Kaj Korkea-ahon uudessa kirjassa Tummempaa tuolla puolen päähenkilö Christoffer kerää tietoja muinaisesta legendasta, oliosta nimeltä Raamt. Sanaa ei ole käännetty suomeksi alkuteoksesta Gräset är mörkare på andra sidan.
Lähde: https://www.tornio.fi/index.php?p=Syksy2012
Muuta tietoa en löytänyt Raamt –olennosta.
Kysymyksessä annetuista tuntomerkeistä tulee mieleeni ruotsalainen Jonna Björnstjerna ja hänen "ihmeellinen" kaniiniperheensä, jonka vaiheista on toistaiseksi julkaistu neljä kirjaa: Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen (2007), Sagan om den underbara familjen Kanin och fru Skräck (2009), Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet (2010) ja Sagan om den underbara familjen Kanin och Djupsjöns hemlighet (2013). Näistä kolme ensimmäistä on julkaistu myös yhteisniteenä Samlade sagor om den underbara familjen Kanin (2013).
Mustikkametsässä ollaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen ja karkkeja ahmitaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet....
Helppoa tapaa löytää vastaus kysymykseesi en keksinyt. Menemällä osoitteeseen http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja valitsemalla sivun oikeasta reunasta Kunnan- ja kaupunginkirjastot saa listan yleisistä kirjastoista ja listaan on merkitty, mihin kimppaan kirjasto kuuluu. Lista on kuitenkin puutteellinen eli ne kirjastot, jotka eivät listan mukaan kuulu kirjastoon, pitää vielä erikseen tarkistaa kirjasto kerrallaan. Esimerkiksi Anders-kirjastoja (ei ainakaan kaikkia) eikä Fredrika-kirjastoja ei ole merkitty kimppakirjastoiksi.
Siinä mielessä kalaliskot tuskin olivat suurpetoja. Arvellaan niiden syöneen pääasiassa kaloja ja mustekaloja.
https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/havinnyt-merihirvio-nayttaytyy-taas
https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/vesi.htm
Mustekalot ovat tosin voineet olla hieman nykyistä suurempia. https://www.livescience.com/40856-kraken-rises-with-new-fossil-evidence.html
https://gsa.confex.com/gsa/2011AM/finalprogram/abstract_197227.htm
