Aleksi ja Arto -lehtiartikkelien viitetietokannat antavat tulokseksi kuusi lehtiartikkelia:
-Janhonen, Ulla: Rikos ja rakkaus muuttivat elämän
julkaisussa: Anna 46(2008): 31, 40-44. 2008
-Mannila, Terhi: [Kirja-arvostelu]
julkaisussa: Ruumiin kulttuuri 25(2008): 3, 83-84. 2008
-Hällsten, Annika: Den mobbades hämnd
julkaisussa: Hufvudstadsbladet 2007-01-30. 2007
-Mäkinen, Olli: [Kirja-arvostelu]
julkaisussa: Ruumiin kulttuuri 24(2007): 3, 73-74. 2007
-Kronqvist, Dan: [Kirja-arvostelu]
julkaisussa: Hufvudstadsbladet 2006-12-19. 2006
-Luukkanen, Kirsi: [Kirja-arvostelu]
julkaisussa: Ruumiin kulttuuri 23(2006): 3, 74. 2006
Ei tarvitse olla virallista tutkintoa, mutta se saattaa helpottaa töiden saantia. Suurin osa kustantamoista valitsee kääntäjänsä käännösnäytteiden kautta. Niitä voi tarjota aktiivisesti eri kustantamoihin, jos mielii kääntäjäksi. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy paljon lisätietoa. Siellä kerrotaan, että heidän jäseninään olevilla ammattilaisilla suurimmalla osalla on ylempi korkeakoulututkinto esim. käännöstieteestä tai vaikka filologiasta. Alalla työskentelee myös muuta kautta ammattitaidon kartuttaneet.
Alla linkki alan liiton sivuille, sieltä löytyy runsaasti tietoa vaatimuksista:
Kääntäminen ja tulkkaus - Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (sktl.fi)
Kyseessä on Maaria Leinosen runo Kiirastorstain ilta kokoelmasta Ei muuri vaan portti (1985, s. 67).
Runon voi lukea myös Maaria Leinosen Kootuista runoista 1 , Elämän täysi : 1980-1993 (2005).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.53140?sid=4375459197
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.350496?sid=4375459197
Kokkolan kirjastosta löytyy nuorten osastolta 3 kirjaa aiheena vatsastapuhuminen:
Luokka 03
Nuorten maailma / [toim. ja julk. yhteistyössä oy Valitut palat ab ja Verlag das Beste GmbH sekä Sélection du Reader's Digest] ; käännös: Anja Aatola, Marja Huuskonen, Kirsti Luova ; [piirroskuv.: Maurice Espérance ... et al.]
Hki : Valitut palat, 1980 (pain. Saksan liittotasavallassa).
ISBN 951-9078-80-0
Luokka 79.91
Björnberg, Karl-Axel
Buktalarboken : en handbok i buktaleri / Karl-Axel Björnberg ; [illustrationer: Robert Nyberg]
Stockholm : Alfabeta, 1992.
ISBN 91-7712-303-4
Luokka 79.85
Mikki Hiiren taikatemput / Walt Disney ; Ken Hardy ; suomentanut Anja Leppänen.
[Helsinki] : Sanoma, 1990 (Keuruu : Otava)
Sudenpentujen kirjasto
ISBN 951-9133-...
Helsingin kaupunginkirjasto hankki vuonna 2000: 120 911 kirjaa, näistä eri nimekkeitä oli 19 715. Muuta aineistoa mm. levyjä ja videoita hankittiin
29 226, joista eri nimekkeitä oli 10 944.
Enemmän tietoa kirjaston aineiston hankinnasta löytyy teoksesta:
Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto Tilastoja - Statistik 2000. Teosta on saatavissa Pääkirjastosta, jossa on sekä lainattava kappale, jonka saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi , ja käsikirjastokappale, joka on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan.
Finlandersin levyttämässä versiossa esiintyvät instrumentit ovat alttosaksofonin lisäksi rummut, bassokitara, sähkökitara ja akustinen piano.
Finlanders on esittänyt kappaletta myös keikoillaan. Finlandersin 30v.-juhlakonsertin perusteella live-esiintymisten kokoonpano näyttäisi ja kuulostaisi olevan alttosaksofonin lisäksi baritonisaksofoni, trumpetti, cajon-rumpu, rummut, tamburiini, sähköpiano, bassokitara sekä banjo.
Kyseisten lastenlaulujen tekijätiedot ovat seuraavat:
Tossu ja sukka (ne tirkistää...), sävel ja sanat Soili Perkiö
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828543
Titi tyy (Talitintit lentää lintulaudalle), sävel ja sana Kaija Eerola ja Inkeri Ruokanen
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5212171
Maijan karitsa (Maijall’ oli karitsa), englantilainen kansansävelmä, suom. sanat Samppa Asunta
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5163537
Loppuleija, sävel Soili Perkiö, sanat Hannele Huovi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5063008#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
http://www.fono.fi/
Ilpo Tiihosen runo "Jees ketsuppia" löytyy kokoelmasta "Antero Vipuliini
ja taikatakki" (Gummmerus 1977). Kirjaa on useissa kaupunginkirjaston
toimipisteissä.
Heikki Ritavuoren murhaa on tutkittu yllättävän vähän. Siitä on lähinnä ilmestynyt satunnaisia artikkeleita ja muutama pro gradu -tutkimus. Vuonna 1995 Helsingin yliopistossa ilmestyi kaksi gradua Ritavuoren murhasta: Timo Hännisen Myytti poliittisesta murhasta (Valtiotieteellisen tiedekunnan poliittisen historian laitos) ja Tuomo Silentin Ritavuoren murha (Suomen ja Skandinavian historia).
Näiden lisäksi tapausta on käsitelty Savon Sanomien artikkelissa Sisäministeri Ritavuori ammuttiin kotiovellaan 80 vuotta sitten (13.2. 2002) sekä Helsingin Sanomien artikkelissa Annu Ritavuoren elokuvailta päättyi syvään suruun 1922 (28.2. 1999).
Pro gradu tutkimuksia ei lainata, mutta ne ovat luettavissa Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa (...
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim....
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Hei, Ihan varmaa vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tässä on muutama mahdollinen hahmo.Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmoista melkein kysymääsi vastaavia on pari: Manitpois-sarjassa on kulttuuritoimittaja Eila-Pertti Sostakovits, jolla on ruskeat letit. Hänen puhetyylinsä on hiljaista ja rauhallista. Kyseistä sketsisarjaa esitettiin MTV:ssä 1990-luvun alussa. Toinen on Neurovisiossa esitetty Dokulamppu, joka on parodia Lukulamppu-ohjelmasta. Neurovisiota on myös esitetty MTV-kanavalla 1990-luvun alussa. Dokulamppu 7 mukana on kirjailija Kuuri Atrio, jolla vaalea kihara tukka ja pien saparot.Tv-sarjassa Iltalypsy (YLE 1 1993-2001) on vaalea pitkälettinen karjakko, joka kuvastaa hyvin paljon suomineitoa. Hän on pukeutunut...
Kysymykseen on vaikea vasta, sillä se on tavallaan liian laaja. Mihin tarkoitukseen ja millaista tietoa 1950-luvusta haetaan? Kaikenkattavaa suomenkielistä 1950-lukua käsittelevää kirjaa ei ole. "Elämäni vuodet" -kirjasarjassa kyllä käsitellään vähin tekstein ja runsain kuvin eri vuosikymmenten elämäntapaa, muotia, urheilua, kulttuuria jne. "Muutosten vuosisata" -sarjan 6. osa kattaa vuodet 1946-1960. "Maailmanhistorian pikkujättiläinen" ja "Suomen historian pikkujättiläinen" painottuvat poliittisesti. Turun kaupunginkirjastoon on hankittu vieraskielisiä eri vuosikymmeniä, niiden elämäntapaa käsitteleviä teoksia, kuten Pearce, Christopher: "Fifties source book ja Yapp, Nick: "1950s". Kannattaa kyllä käydä kirjastossa katsomassa...
Mikäli kysymänne kappale on Victor Youngin (säv.) Love Letters, kappale löytyy useasta Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston nuottikokoelmasta. Tervetuloa lainaamaan.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tarinaa ulottuvillani olevista lähteistä.
Sodanajan pommituslentolaivueista on julkaistu historiikit, joista tietoa kyseisestä tapahtumasta voisi etsiä:
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 44 (Koala, 2003, uud. painos 2010)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 46 (Koala, 2005)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 48 (Koala, 2003)
Myös Valtion lentokonetehtaan historiasta on julkaistu teossarja, jonka sota-aikaa käsittelevästä osasta voisi olla apua:
Raunio, Jukka. Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2, Tampereella ja sodissa 1933-1944 (Jukka Raunio, 2007)
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietää vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palstamme seuraajista kysyjän etsimää kappaletta?
Viherlaakson kirjastosta löytyy paperisilppuri. Silppurilla voi kuitenkin silputa vain pari A4-kokoista paperia kerralla, joten suuren määrän silppuaminen on hidasta. Silppurin säiliö voi myös täyttyä, joten suosittelen käymään kirjastossa silloin, kun henkilökunta on paikalla. Joissain kirjastoissa on myös isompi tuhottavien paperien säiliö, esimerkiksi Ison omenan ja Lippulaivan kirjastoissa.Viherlaakson kirjaston verkkosivut: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84795
