Suosittelen, että tutustut pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-verkkokirjastoon ( https://www.helmet.fi/ ). Valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita hakukenttään haluamasi ilmaukset, esim "Zarah Leander" (ilman lainausmerkkejä), valitse aineistovalikosta haluamasi tallennemuto, esim. CD-levy ja napsauta lopuksi painiketta "Hae".
Samalla tavoin voit hakea rillumareita. Käytä hakuterminä sanaa "rillumareimusiikki" tai "rillumarei**". Sekä Zarah Leanderia että rillumareita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista varsin runsaasti. Sen sijaan Liisa Tuomen levytyksiä ei HelMetistä löydy, mutta eipä niitä näytä löytyvän Ylen Fono-tietokannastakaan. Mahtoikohan Tuomi koskaan tehdä levytyksiä, vaikka olikin säteilevä esiintyjä...
Uutisia ja lapsia on pohdiskeltu mm. alla olevilla sivuilla. Ylen Mediakompassin sivuilta löytyy myös aiheeseen liittyviä videoita:
http://mediakompassi.yle.fi/vanhemmat/aihesisallot/uutiset/lapsi-ja-uut…
http://mediakasvatuspohdiskelija.wordpress.com/2010/11/07/lapsille-omat…
Lapsille suunnattuja uutisia ei valitettavasti löytynyt.
Tapiolassa sijaitsevassa Espoon kulttuurikeskuksessa (missä kirjastokin on) on kahvila, jossa on asiakkaiden käyttöön tarkoittetu mikroaaltouuni.
Kahviloita on Tapiolassa useita, Kaisan kahvila Sampokujalla, Aschan Stockmannin alakerrassa ja Fazerin kahvila sen yläkerrassa, Café bakery Lisbon Heikintorin keskikäytävällä, Picknick ja Subway.
Heikintorin Il Fatello on myös kahvila. Samoin Fazerin leipäkauppa.
Mitään kovin edullista kahvilaa en osaa nimetä. Myös WeeGee-talossa on kahvila.
Seura ja Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa, Seura tosin vasta vuodesta 1977 eteenpäin. Lisätietoja voi kysyä numerosta 09 310 85426.
Kansalliskirjastossa voi lukea liki kaikkia Suomessa koskaan ilmestyneitä lehtiä mikrofilmiltä. Lisätietoja löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/.
Helsingin Sanomat on julkaissut kaikki lehdet vuosilta 1904-1997 näköispainoksina, mutta nämä ovat luettavissa vain Helsingin Sanomien digitilaajille. Kirjaston kautta näitä vanhoja numeroita ei pääse lukemaan.
Etsimäsi kirjan kuvaus sopii Walter Moersin teokseen Uinuvien kirjojen kaupunki - romaani Zamoniasta (suom. Marja Kyrö, 2005). Kirja on viides osa Zamonia-sarjaa. Alla linkki kirjan kuvaukseen Kirjasammossa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub003f6a5-69e6-4310-b0e5-7f46c28da621
Harry Potterin parissa viihtynyt saattaisi pitää esimerkiksi seuraavista kirjoista.
Angie Sagen: Septimus Heap -sarja (seitsemän osaa)
Suzanne Collins: Alismaan tarinat -sarja (viisi osaa)
Mila Teräs: Noitapeili (aloittaa Salainen kirjasto -sarjan)
Christopher Paolini: Eragon
Charmian Hussey: Salaisuuksien laakso
Voit lukea lisää kirjoista Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Wikipediaan on listattu Pirjo Rissasen tuotanto siinä järjestyksessä, jossa se on julkaistu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirjo_Rissanen
Lisäksi verkkokirjastossa voi muokata hakua niin, että se näyttää kirjailijan teokset vanhimmasta uusimpaan. Hakutulosten järjestyksen muuttaminen onnistuu, kun hakee ensin kirjailijan nimellä ja valitsee sitten tulosten yläpuolelta, kohdasta "järjestä", vaihtoehdoksi "vuosi (vanhin ensin)".
Valitettavasti mekään emme onnistuneet löytämään ko. kirjailijasta enempää tietoa. Vaikuttaisi salanimeltä. Lisäksi teos näyttää olevan hyvin pienen kustantamon tai julkaisijan julkaisu. Ja koska teos on 80-luvulta ei tuosta julkaisijastakaan löydy netistä mitään tietoa enää. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista voisi olla jotakin tietoa kyseiseen kirjailijaan/salanimeen liittyen?
Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa tujuttaa-sanan merkitykseksi "tuulla kovasti, vihmoa, pyryttää". Sen voi katsoa pohjautuvan sangen monimerkityksiseen sanaan tujakka, joka puolestaan lienee samaa alkuperää kuin sille läheiset tuima ja tuikea (Suomen sanojen alkuperä).
kaupungin pääkirjastolla on digistudio, missä tuo onnistuu. Digistudioon voi varata ajan, ja maksimissaan neljä tuntia kerrallaan. Vastauksen lopussa on linkki sivulle, mistä varauksen voi tehdä.
Digistudiossa voi muuntaa vhs-kasetit suoraan dvd-levyille, jolloin työ kestää sen kuinka pitkään kasetitkin kestävät. Toinen vaihtoehto on tehdä työ tietokoneella, niin että muuntaa kasetit tiedostomuotoon. Tällöin ne voi tallentaa muistitikulle tai sitten dvd-levyille. Tämä vaihtoehto on hieman hitaampaa työtä, kun tiedostoista muodostuu aika isoja, ja kone pakkaa ja tallentaa ne hieman hitaammin. Suositeltavaa onkin tällöin pätkiä filmit osiin ja siis pienempiin tiedostoihin, mutta joka tapauksessa aikaa kannattaa varata lisäksi...
Tässä Helmet-kirjastojen 10 lainatuinta lasten- ja nuortenkirjaa vuonna 2023: Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu kesäleirillä (2021) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu, kauhea Hirviö-Hirviö ja muita outoja juttuja (2019) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu : kovaa menoa kiskoilla (2020) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu, elämä ja teot (2018) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja : kaikkien aikojen ensimmäinen satukirja, jossa on käyttöohjeet! (2017) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu etsivinä : tapaus Puolittaja (2016) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä (2012)...
Arvo Rydberg hyväksyttiin opiskelijaksi Kajaanin seminaariin vuonna 1925 ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 (Kajaani 21.8.1925; Uusi Suomi 8.6.1930).Sanomalehdistä löytyvien tietojen perusteella Rydberg toimi opettajana 1930-luvulla ainakin näissä kouluissa:1930: Mäntylän kansakoulu1934: Tervasalmen kansakoulu1938: Itäjärven kansakouluDigitoidut sanomalehdet eivät ulotu 1940-luvulle, joten siltä ajalta tietoa ei ole.
Kovin vähän kirjoja aiheesta löytyy. Tampereen kaupunginkirjastossa on vain Maureen Wheelerin Travel with children vuodelta 1995. Pari gradua löysin aiheesta:
Maarit Lamminmäen Lapsi matkanjärjestäjän asiakkaana. Helsingin yliopisto 1997 ja Siru Piekkolan Matkailu avartaa - mutta miten. Narratiivinen tutkimus ulkomailla lomailleiden lasten matkakertomuksista. Oulun yliopisto 2005.
Lisäksi Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo)
löytyi Juha Kaukasjärven teos Mitä lapset odottavat lomalta. Haaga instituutti 1995. Noita teoksia saa kaukolainaksi.
Kirjastojen työasemilla on käytössä myös artikkelitietokantoja. Aleksista sain jopa 63 viitettä ja Artostakin 12. Niitä kannattaa käydä katsomassa kirjastossa.
Artikkeli on teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. 2001. Lähetin Sinulle Arto-tietokannasta viitteen, jossa on ao. artikkelin ja julkaisun tiedot. Julkaisun tiedot löytyvät myös Lpain kirjaston aieineistohaulla www.lapinkirjasto.fi
On ilmestynyt kirja, jonka nimi on Varkauden rakennuskulttuuria : Varkauden kaupungin inventoitu rakennuskanta vuonna 1996. Siinä esitellään sivulta 61 alkaen Käärmeniemen - Lehtoniemen alueelta 23 rakennusta. Mukana on Isotalo; sen numero on 189 sivulla 76. - Niteitä on kokoelmassamme lainauspuolella ja käsikirjastossa ja varastossa.
Hei,
kyseessä on Inkeri Hynysen Hämärissä niminen runo, jokä löytyy Olavi Paavolaisen toimittamasta runokokoelmasta Täältä jostakin - Suomen kenttäarmeijan runoja.
Ahti näyttää varioineen Iloisten harhaoppien aforismiaan kokoelmassa Lentäviä kukkia (WSOY, 2013). Se löytyy muodossa "Jollei ihmisellä ole omaa taivasta, hänellä on vain muiden helvetti" Kasarmissa-osion mottona (s. 51).
Yksittäistä kirjaa aivokalvotulehduksesta tai aivokalvontulehduksesta ei löydy, mutta esim. seuraavissa teoksissa kerrotaan tästa sairaudesta: Suomalainen lääkärikeskus : 3 (1996, s. 187-189), Terveysfacta : 1 : A-G (1996, s. 31), Kodin terveyskirjasto: tartuntataudit (1993, s. 92-93) ja Heikki Takala: Joka kodin suuri lääkärikirja (2000, s. 426-427).
Palvelu ei valitettavasti toistaiseksi ole käytössä, koska sovellusta joudutaan vielä kehittämään. Tavoitteena on, että verkkokirjaston tulevassa uudessa versiossa myös tämä palvelu on käytössä.
Hei
Jos haluat Turun pääkirjastosta kirjan Helsinkiin, sinun pitää tehdä ns. kaukopalvelupyyntö johonkin Helsingin kirjastoon (mieluiten Helsingin kaupunginkirjaston joku toimipaikka, mikäli se sinulle sopii). Kun pyyntö tulee tänne Turkuun, kirja lähtee sinne Helsinkiin valitsemaasi kirjastoon. Linkissä tietoa Helmet kirjastojen kaukopalvelusta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Meiltä ei tule mitään maksua, mutta Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa.
Muissa Helmet kirjastoissa on seuraavat kaukolainamaksut:
Espoo: 7 euroa, Kauniainen: minimimaksu 3 euroa, Vantaa: 7 euroa.
