Aineistoa aiheesta kyllä löytyy. Laitan tähän listan uusimmasta muuttamista käsittelevästä lastenkirjoista.
Missä meidän koti on, Isäkarhu? / teksti ja kuvitus: Nicola O'Byrne.
Ystäviä nyt ja aina / teksti ja kuvitus: Günther Jakobs.
Aatos ja Sofian sorsapuisto / Riitta Jalonen.
Tuulentaittaja / [teksti ja kuvat:] Lauri Hirvonen.
Talo kulman takana / Jenni Erkintalo, Réka Király.
Sopu sijaa antaa! / kirjoittanut Tracey Corderoy ; kuvittanut Jane Chapman.
Nämä kaikki ylläolevat ovat aika uusia kuvakirjoja. Laitan mukaan myös pari helppolukuista uutta lastenromaania aiheesta.
Kirppu ja Rami Rautasen räpylä / Tarja Leinonen ; kuvitus: Johanna Taskinen.
Opossumi repussa / Johanna Venho ; kuvittanut Emmi Jormalainen.
Kyseessä lienee Arvo Turtiaisen runo ”Minirakkausrunoja niille joilla on minivaikeuksia rakkauselämässä”.
Runo on sivulla 51 Turtiaisen kokoelmassa Puhetta Porthaninrinteellä (Tammi, 1968). Runo on julkaistu myös antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla, osa 3 (s. 293) (Tammi, 2000).
Kirjat on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmasta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1558388__St%3A%28puhetta%20porthaninrinteell%C3%A4%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1111220__St%3A%28t%C3%A4m%C3%A4n%20runon%20haluaisin%20kuulla%203%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Kyseinen kirja voisi olla Johann David Wyssin Robinsonin perhe (1958). Alkuaan saksankielisenä vuonna 1812 ilmestynyt tarina kertoo sveitsiläisestä perheestä, jota kuljettava alus haaksirikkoutuu Itä-Intiassa.
Runo Kuolema ja kuolottomuus on peräisin Onervan aikanaan julkaisematta jääneistä runoista kootusta valikoimasta Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953–1963 (Otava, 2005).
Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
Hankintaehdotukset kannattaa tehdä mm. Vantaan, Helsingin ja Espoon kirjastoille netistä löytyvillä lomakkeilla. Myös kirjastoista löytyy lomakkeita hankintaehdotuksia varten. Tässä osoitteet sähköisiin lomakkeisiin:
Vantaan kirjastot:
http://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;127;2620;217;539;10990
Helsingin kirjastot:
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Espoon kirjastot:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta hankintaehdotukset eivät varsinaisesti välity.
Turun kaupunginkirjastossa on luokassa 92.833 kirjoja pääkaupunkiseudun historiasta. Suurin osa niistä keskittyy rakennuskannan historiaan, mutta useimmissa esim. jonkin tietyn korttelin kehityksestä kertovissa kirjoissa kerrotaan paljonkin myös paikalla asuneiden ihmisten arjesta. Hyvä esimerkki tällaisesta on Kaija Hackzellin toimittama kirjasarja Helsingin vanhoja kortteleita. Muita tutustumisen arvoisia; Pääkaupungin kuva; luentoja Helsingin historiasta (toim. Markku Heikkinen, Helsingin kaupunginmuseo 2000), Nokea ja pilvenhattaroita; helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa (toim. Simo Laakkonen, Helsingin kaupunginmuseo 1999).
Enemmän omaelämäkerrallista tietoa tuon ajan Helsingistä löytyy esim. Salme Sauren toimittamasta...
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
Kuvauksesi kuulostaa aivan Anneli Kannon, Antti Kannon ja Markku Soinnun kirjalta Tehtävä maassa (Gummerus 2010). Teoksen juonta avataan esimerkiksi Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auda0b23c9-5ecc-42b0-ba8c-481413b50e7b
Parhaiten löydät materiaalia aiheesta 1970-luvun naisten- ja muotilehdistä. Voit kysellä lehtiä oman kuntasi/kaupunkisi pääkirjastosta. Pääkaupunkiseudulla kannattaa kääntyä Pasilan kirjaston tai Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Löytämäni aineisto on pääasiassa englanniksi. 1970-luvun muodista sekä hiustyyleistä löytyy ainakin verkosta paljon materiaalia, sekä kuvia, että tietoa. Seuraavat linkit vaikuttivat mukavilta ja monipuolisilta: http://www.costumegallery.com/1970.htm , http://www.geocities.com/SouthBeach/Breakers/8548/ ,
http://www.yesterdayland.com/popopedia/shows/decades/fashion_1970s.php , http://members.tripod.com/lisawebworld2/70sfashion.html .
Voit itse etsiä vielä lisää mielenkiintoisia linkkejä vaikkapa Googlen www....
Voisiko jokin seuraavista olla tarkoittamasi julkaisu? Lähde: Linda - yliopistokirjastojen yhteistietokanta.
[1] Pennanen, Ari Asuinrakennuksen kustannustieto 1993 korjausrakentaminen Helsinki Rakennustietosäätiö 1993
Kirjasto: TEEMU - Teknillisen korkeakoulun kirjasto
[ 2 ] Pennanen, Ari Korjaushankkeiden normaalihintamenettelyn perusteet Otaniemi Teknillinen korkeakoulu 1988
Useita omistavia kirjastoja - saatavuustiedot yllä olevasta linkistä.
[ 3 ] Pennanen, Ari Policyanalys, invandrarpolitik och utvärderingsverksamhet på invandrarsektorn i Sverige [Tampere] 1994
Kirjasto: TAMCAT - Tampereen yliopiston kirjasto
[ 4 ] Pennanen, Ari Rakennushankkeen tilamitoitus Helsinki Rakennustieto 1999
Useita omistavia...
Helsingin kaupunginkirjaston kesäkuussa 2006 voimaan tulleen maksutaulukon mukaisesti Helsinkiin palautetusta, muusta kuin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston aineistosta peritään kuljetusmaksuna 6 euroa/aineistoyksikkö.
Näyttää pahasti siltä, ettei yksikään Suomen yleisistä kirjastoista ole onnistunut hankkimaan tätä levyä kokoelmiinsa. Sen kuunteleminen onnistuu Kansalliskirjastossa, jonka Fennica-kokoelmaan levy sentään onneksi sisältyy. Toinen paikka, jossa levyä voi todennäköisesti kuunnella, on Jazz Pop Arkisto (info@jazzpoparkisto.net, p. 09-757 0040. - Kyseessä näyttää olevan Yleisradion studiossa 1999 tehty levytys, joka on julkaistu yhtyeen klarinetistin Rauli Laaksosen omakustanteena. Mahdollisesti levyä ei ole kaupallisesti koskaan jaeltu. Järkevintä voisi olla ottaa yhteyttä Jazz Pop Arkistoon ja keskustella asiasta. (Heikki Poroila)
Eero Avenin tuotannosta löytyy kappale nimeltään Siirtolaisen tie, jossa äiti ja siskot jäävät kaipaamaan lasta. Kertosäkeessä lauletaan "Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Miksi piti sun lähteäkään. Kunpa palaisit luoksemme kotiin. Rakkaampaa paljon meille se ois. Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Kirjekyyhkynen viestejään tuo. Miksi kohtalo kirosi meitä. Lapsemme siirtolaisen tie vei." Laulussa puhutaan äidistä, mutta pohjanlahtea ei mainita. Kappale löytyy esimerkiksi. https://youtu.be/Mwofs_DHtHY
Juhani Peltosesta on tietoa mm. teoksissa:
Suomalaisia nykykirjailijota /toim. Tarkka (1989)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin /toim. Risto Rantala (1994)
sekä Suomen kirjailijat 1945-1980...(SKS 1985), joka sisältää suppeat elämäkertatiedot, teosluettelon ja (tutkimus)viitteitä.
WWW-osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/jpelton.htm on tietoa kirjalijasta englanniksi ja Lopen kirjaston sivulla (sivun alalaidassa) http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm suomeksi.
Ikävä kyllä tähän ei vastausta näytä löytyvän Kotuksen Suomen murteiden sanakirjasta, eikä ilmaisu ole vastaajalle tuttu.
Suosittelen ottamaan yhteyttä Kotuksen murreasiantuntijoihin,
Bonny Bryantista ei suomeksi löydy käytännöllisesti katsoen mitään paperille painettua tai sähköisessä muodossa julkaistua tietoa.
Netistä löytyy vain jokunen suomenkielinen hevoskirjaluettelo, joissa on Bonnie Bryant mukana, esim. http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Taustapak/1897hummaa/5extra.html (kannattaa käyttää sanahakutoimintoa, Explorerissa Edit > Find on this page > [kirjoita sana Bryant] > Find next, ja kun haku on suoritettu, paina vielä hakuikkunan painiketta Cancel, jotta pääset takaisin tekstiin. Netscapessa Find in Page on Edit-valikossa ylempänä, kun se Explorerissa on alimpana).
Edes englanninkielistä Bonny Bryantin kotisivua ei Google (http://www.google.com/intl/fi) löytänyt.
Suomen Nuorisokirjallisuuden...
Tällaista sukukirjaa en valitettavasti löytänyt. Yliopiston Melinda tietokannasta löytyi kirja, joka käsitteli Mussaloa: Mirja Huuhka: Mussalo; saaren elämää menneisyydestä nykypäivään ( Mussalon historiatoimikunta, 1988). Kirja on saatavilla Kansalliskirjastossa.
http://finna.fi
Suvun historiaa voisi kysellä esim. Arkistolaitokselta
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu vastasi huhtikuussa 2017 samaan kysymykseen näin:
"Kokemuksia ja ohjeita palavien nuolien valmistamiseen löytyy Kaarle Knuutinpojan jousiampujat ry:n keskustelupalstalta. Linkissä myös video, jossa tulinuolia valmistetaan. Lähteitä ja lisätietoja: https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php?p=31880
https://www.youtube.com/watch?v=uL4vnolCwLI
Heikki Poroila
