Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti, mutta ei halunnut syödä tavallista ruokaa, vaan olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Toinen varmaan kuulumpi ruoasta kieltäytyvä lapsi löytyy Jörö-Jukasta. Pikku Lassi, joka ei soppaa syönyt löytyy s.29 digitoidusta Lasten Joulutauluja eli opettavaisia juttuja -teoksesta Kansalliskirjaston palvelusta, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985141?...
Ulosteen koon perusteella on todennäköistä, että kyseessä on jokin pieni nisäkäs tai lintu. Ulosteen väri puolestaan kertoo eläimestä tyypillisesti vain epäsuorasti, sillä väri määräytyy paljon sen perusteella, mitä eläin on syönyt; esimerkiksi mustikat ja jotkut muut marjat voivat tuoda ulosteeseen liilaa sävyä. Antamiesi tuntomerkkien perusteella on siis mahdollista sanoa, että ulosteen takana oleva eläin on todennäköisesti kooltaan pieni, ja että se todennäköisesti syö vähintään ajoittain tiettyjä liilan sävyjä ulosteessa aiheuttavia asioita, kenties mustikoita. Eläimen tarkkaan tunnistamiseen tarvittaisiin kuva tai yksityiskohtainen kuvailu ulosteesta.Turun museokeskuksen "Kappas, Kakkaa! -vinkkimateriaali" (2022) sisältää kuvia monien...
Poliiseille löytyy valtavan paljon eri nimityksiä joista osa on vähemmän imartelevia. Esimerkkeinä: Sinivuokot, tinanapit, sedät, siat, kissalan pojat, natat, jeparit, kytät ja koukut näin muutamia mainitakseni.
Kyseessä on ilmeisesti Antti Hyvärisen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Metsätiellä". Eino Valtanen levytti sen albumilleen Hellurei ja hellät tunteet vuonna 1979. Myöhemmin se ilmestyi kasettikokoelmalla Eino Valtasen parhaat 2 (1982). Ensin mainittua LP-levyä löytyy yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastosta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.Lähteet:Hellurei ja hellät tunteet – WikipediaEino Valtanen – Eino Valtasen Parhaat 2 – Cassette (Compilation, Stereo), 1982 [r33881382] | Discogs"Metsätiellä" Finnassa
Kyseessä lienee teos
Hicks, J. R.
Yhteiskunnan taloudellinen rakenne / J. R. Hicks, suomentanut Väinö Tanner. Helsinki: Tammi, 1948. - 210, [1] s. Alkuteos: The social framework.
Teoksesta on ilmestynyt suomeksi kaksi painosta (1948 ja 1952). Esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy suomenkielisestä laitoksesta myös lainattava kappale. Alkukielinen teos on tilattavissa kaukolainaksi oman lähikirjastonne kautta.
Oulun kaupunginkirjastosta teosta ei näyttäisi löytyvän, mutta esim.
Rovaniemellä se on. Toki se on saatavissa useista muistakin kirjastoista, kuten esim. Helsingistä. Oma kirjastosi voi kaukolainata teoksen sinulle. Kysy kirjastostasi.
Tuotestrategia-sanalla löytyy Lindasta, korkeakoulujen rekisteristä, hieman vanhempaa kirjallisuutta, esim.
Kilpailuetuja tuotestrategialla / Jukka Halttunen...[et al.]
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1987
Tunkelo, Eino
Tuotestrategisten kilpailuetujen luominen ja ylläpitäminen / Eino Tunkelo
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1986
Asiasanalla tuotesuunnittelu löytyy monia viitteitä esim. Salomo-rekisteristä.
http://www.salo.fi/netcomm/default.asp.
Lorua kannattaa tiedustella kustantajalta, joka järjesti illan. On hyvin todennäköistä, että kirjailija luki uusimmasta kirjastaan.
Kirjasatoilla on rajoitetusti varoja kirjalijavierailuja varten, mutta on mahdollista että Schatz joskus käy jossain kirjastossa.
Kannattaa kääntyä Myllypuron mediakirjaston puoleen. Siellä on studio kuvien, videoiden ja äänen käsittelyyn. Lähemmät tiedot sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Kaupunkiverstaalla on mediatyöasemia. Näistä lisää sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Tässä olisi jonkinlaista lisää hiuksia käsittelevistä tietokirjoista:
A History of Women's Hairstyles 1500-1965 / Jean Keyes
Encyclopedia of hair : a cultural history / Victoria Sherrow
Fashions in hair : the first five thousand years / Richard Corson
Fashions in hair : the first five thousand years / Richard Corson
Hairstyles ancient to present / Charlotte Fiell
Historical wig styling : ancient Egypt to the 1830s / Allison Lowery
Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan / Taina Luoma, Johanna Luoma-Tuominen
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb
Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio
Vedestä löytyy monista eri näkökulmista kirjoitettuja tietokirjoja, esimerkiksi vesihuoltojärjestelmän tai vesisuojelun näkökulmasta. Tässä olisi...
Lainatuimmat kirjat hiukan vaihtelevat kirjastoittain, mutta aika hyvän kuvan saa Kirjakauppaliiton internetsivuilta, joilta löydät "Mitä Suomi lukee"-listat osoitteesta: http://www.booknet.cultnet.fi/puntari/suomi/index.htm Viimeisin lista, jossa on mukana kaunokirjallisuus ja nuortenkirjallisuus, on viikolta 48/1999.
Kirjastojen listat tietysti hiukan poikkeavat edellä mainitusta, koska meillä kiertävät myös vanhata kestosuosikit (esim. nuortenkirjoista sarja "Sweet Valley High" on tällä hetkellä megasuosittu).
Toinen kysymyksesi koski Anne Frankista kertovaa "Nuoren tytön päiväkirjaa". Kirjasta on säännöllisin väliajoin ilmestynyt uusintapainoksia. Viimeisin on vuodelta 1999 kovakantisena julkaistu 17.painos (Tammen kustantama) ja tänä...
Vaiennut viulu -kappaleesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, silloin on todettu mm. että "Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa. Nämä säkeistöt löytyvät ainakin Kansanmusiikki-lehden (4/1984) ohjelmistoliitteestä, joka sisältää Konsta Jylhän sävellyksiä sekakuorosovituksina. Sanat ovat Viljami Niittykosken."
Noin vanhaa lehden numeroa voi tiedustella ainakin lehden kustantajalta Suomen Kansanmusiikkiliitto. Sibelius-akatemian kirjastosta tätä lehden numeroa voinee lukea paikan päällä, kuten linkistä näkyy: https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.35504
Yhteystiedot kirjastoon:
Käyntiosoite:
Musiikkitalo
Töölönlahdenkatu 16 C
00100 Helsinki...
Teoksesta Illustrated who's who of the cinema vuodelta 1983 löytyvät perustiedot Clara Bow'sta, myös luettelo hänen filmeistään. Useimpien kirjastojen asikasmikroilla voi käyttää Ebsco-artikkelitietokantaa, siitä saa kahdeksan viitettä asiasanalla Bow, Clara, osa on pelkkiä lähdeviitteitä, mutta joukossa on myös kokotekstiartikkeleita englanniksi.
Kannattaa varmaan katsastaa myös Suomen elokuva-arkiston sivut osoitteessa http://www.sea.fi/kirjasto/. Siellä voi tehdä hakuja kirjaston tietokannasta.
Hei,
tässä joitain vinkkejä:
Kuningatar Viktoria
Elisabeth I
Katariina Suuri
Katarina di Medici
Maria Stuart
Marie Curie
Helen Keller
Frida Kahlo
Jos vielä haluat etsiä lisää vinkkejä suosittelen Päivi Setälän kirjoja "Keskiajan nainen" ja "Renessanssin nainen", joista varmasti on apua.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista kyseistä kielikurssia ei valitettavasti löydy, mutta se on tilattavissa muualta Suomesta kaukolainana. Kielikurssin tiedot :
AINEISTOLAJI Moniviestin ID 864570
PÄÄTEKIJÄ QUIST, Gerdi
NIMEKE Dutch [Moniviestin] / Gerdi Quist and Dennis Strik
MUUT TEKIJÄT Strik, Dennis
JULKAISUKIELI englanti, hollanti
JULKAISUTIEDOT London : Hodder Education, 2008
ULKOASU 1 kirja (xiv, 289 s.), 2 CD-äänilevyä : kuv.
SARJA/ISSN Teach yourself
ISBN 0-340-85829-X (koko teos)
0-340-85828-1 (kirja)
0-340-85831-1 (2 CD-äänilevyä)
Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai verkossa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Longfellow’n runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Longfellow’lta ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin ”Laulu Hiawathasta”.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Olet varmaan itsekin koettanut löytää Internetistä tietoa kyseisistä kääntäjistä ja tullut samaan tulokseen kuin minä: kaikki kolme ovat ansioituneita kääntäjiä, mutta tietoa heistä ei juuri löydy.
Jokaisella kääntäjällä näkyy kuitenkin olevan verkossa sähköpostiyhteys. Voisit varmaan kirjoittaa heille itselleen ja kysyä asioita, joita haluat tietää. Tässä osoitteita:
ALEKSANDRA POLIVANOVA
lista käännöksistä ja sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/15
lista käännöksistä myös
http://read.ru/interpreter/249/
VIKTORIJA PETRUNITŠEVA
sähköpostiyhteys:
http://www.swedlit.ru/node/65
lista käännöksistä
http://read.ru/interpreter/244
MARIJA LJUDKOVSKAJA
sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/68
lista käännöksistä myös
http://read....
Näyttäisi siltä, että sarjan neljättä tuotantokautta ei ole julkaistu Suomessa. Kirjasto hankkii kokoelmiinsa vain suomeksi tekstitettyjä tai puhuttuja elokuvia ja tv-sarjoja. Jos sarjan neloskausi joskus julkaistaan Suomessa, ja sitä on tarjolla kirjastoille lainausoikeuksin, niin se varmasti valikoimiin hankitaan.
