Uusi Suomi on vapaasti verkossa käytettävissä oleva sanomalehti. Esimerkiksi siitä löytyy useita artikkeleita koskien kesätyötä
https://www.uusisuomi.fi/search/google/kes%C3%A4ty%C3%B6?query=kes%C3%A…
Satakunnan kansa 10.1. "Kesätyöpaikat jaetaan nyt" https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/kesatyopaikat-jaetaan-nyt-tall…
ePress-lehtipalvelusta tuli muutamia viittauksia sanomalehtiin, joissa aiheesta on kirjoitettu (ePress käytettävissä kirjastoissa)
- Kaleva 23.2.2018 "Kesätöiden haussa käsillä jo loppukiri", "Kesätyöpaikka sattuman kautta"
- Ilkka 22.2.2018 "Hakijan kannattaa esittäytyä"
eMagz-lehtipalvelu (käytettävissä kirjastossa):
- Kauppalehti 15.2.2017 "Kesätyö opettaa nuorille vastuunkantamista..."
Arto -...
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Eli tässä tapauksessa ajantasainen Kansanterveyslaki löytyy Finlexistä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066
Kyseiset sanat ovat yhtyeen Twenty One Pilots kappaleesta "Stressed Out". Kappale löytyy heidän levyltään Blurryface (2015)
https://www.youtube.com/watch?v=pXRviuL6vMY
Ainakin Leena Sainion runoteos Särmää serenadissa (Pesä, 2019) on asiasanoitettu 'vaihdevuodet' asiasanalla, joten kannattaa tutustua siihen. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta: https://piki.finna.fi
Tulisiko kenellekään palvelumme seuraajista mieleen hyviä vinkkejä vaihdevuosia käsittelevistä runoista?
Mistään tutkimistani sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet, ei löytynyt mainintaa kyseisestä sukunimestä. Tuomas Salsten ylläpitämällä Sukunimi-info -sivustolla kerrotaan lyhyesti sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/lestinen.html
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1&sesid=1001761405&ulang=… on useampia teoksia, jotka käsittelevät video-opetusta. Tässä voi mainita Raili Hildénin teoksen Videovinkkejä vieraiden kielten opiskelussa (1988), mutta on muita, jotka laajemmin kuvaavat videoavusteista opetusta tai uutta opetusteknologiaa.
Uudempaa tutkimusta edustaa esim. teos "Multimediamateriaalin tutkimuspohjaista arviointia ja suunnittelun suuntaviivoja" (2001), jossa lähinnä tarkastellaan interaktiivista oppimista. Perinteistä etäopetusta ja median mahdollisuuksia ja käyttöä opetuksessa selostetaan myös teoksessa Pantzar: "Oppimisympäristöjä etsimässä" (1998).
Lehtiartikkeleita aiheesta löydät kotimaisesta...
1900-luvun alussa muistiinmerkitty "St. Louis Blues" on mielestäni todellinen hiljainen sensaatio. Siitä on kymmenien artistien levytyksiä, parhaimmasta päästä epäilemättä esim. Billie Holidayn esitys. Sen nuotit ja sanat ovat helposti saatavissa musiikkikirjastosta tai musiikkikaupasta.
Myöskin vanha vinyyli-LP "Ray Charles meets Jimmie Witherspoon" on selvästi löytö ja laatutuote, edustaa tätä
musiikin lajia ansiokkaasti ja sisältää mm. kappaleen "Blues
before sunrise".
Olisikohan kyseessä Eduard Uspenskin kirja Alas taikavirtaa, Otava, toinen painos v. 1980. Kolmas painos on ilmestynyt 2005.
Kirjan kuvittaja on Viktor Tsizikov.
Sama kirjailijan hahmoja on myös krokotiili Gena.
Nylénin Baudelaire-suomennosta ”Pahan kukat” (Sammakko, 2011) löytyy HelMet-kirjastoista, joskin tällä vastaushetkellä kaikki kirjan kappaleet ovat lainassa ja niistä on varauksiakin. Kallion kirjaston Lukupysäkiltä löytyy selailtava kirja, jota ei saa kotilainaan.
Voit tehdä halutessasi kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2014552~S9*fin. Klikkaa vasemmalla olevaa nappia ”Varaa” ja kirjoita sitten kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Varaus tulee, kunhan asiakkaat ovat palauttaneet kirjan kappaleita. Varauksesta peritään 50 sentin maksu sen noutamisen yhteydessä.
Kyseessä saattaa olla Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas. Hissillä ei
tosin ole siinä nimeä, mutta kirjan kansi on keltainen ja kuvitettu. Dahlilla on myös lastenkirja nimeltä Jali ja lasihissi.
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa jo aikaisemmin. Tässä linkki vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/koska-kahden-keikka-alkoi-televisiossa?from=best&language_content_entity=fiKahden keikan (Ein Fall für zwei) ensimmäinen jakso esitettiin Suomessa TV 2:ssa lauantaina 17.9.1983 klo 22.30-23.30. Jakson nimi oli Kettujahti.
Illuminati oli vuonna 1776 baijerilaisen jesuiittaoppineen Adam Weishauptin perustama salaseura. Sen tavoite oli korostaa järkeä ihmisten ajattelussa sekä vähentää kirkon ja valtion valtaa. Illuminati sai kehitysalustansa varhemmista ruusuristiläisistä järjestöistä. Yhtenä ruusuristiläisen filosofian lapsena voidaan pitää myös vapaamuurarius-liikettä.Illuminatin toiminnasta lakkautuksensa jälkeen vuonna 1785 ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Entinen salaseura on noussut salaliittoteoreetikkojen yhdeksi suosikkiaiheeksi.Lähteitä:Illuminati – WikipediaIlluminati on salaliittoteoreetikkojen ykkössuosikki – Merkkien salat – yle.fi
Helsingin kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 2001 uusia kirjoja seuraavasti:
nimekkeitä 14 764 ja niteitä 98 996 kappaletta.
Täydennyshankintoja, kirjoja joista hankittiin lisäkappaleita, tehtiin 4 824 nimekkeestä, yhteensä 21 358 kappaletta.
Kuukausittainen kirjojen hankinta vaihtelee; kesä kuukaudet ovat hiljaisempia ja syksyn uutuuksien ilmestyessä hankinta on vilkkaimmillaan.
Lähde: Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto, Tilastoja- Statistik 2001, Helsinki, 2002.
Fazerin historiikki löytyy ihan omana kirjanaan, samoin Ekbergin
kahvilasta löytyy tietoa ainakin Bo Lönnqvistin kirjassa Leivos. Molemmat yritykset ovat niin vanhoja, että Helsingin muistakin historioista löytyy niistä tietoa.
Fazer-yhtiöiden www-sivuilla kerrotaan lyhyesti myös yrityksen ja sen tuotteiden historiasta osoitteessa http://www.fazer.fi/ , Ekbergin kahvilan sivuilla on myös historiikkia http://www.cafeekberg.fi/ .
HelMet-kokoelmasta löhytyvät sekä vuoden 1989 että vuoden 2002 julkaisut, jotka lienevät identtisiä sisällöltään: http://luettelo.helmet.fi/record=b1458839~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1458838~S9*fin.
Heikki Poroila
Erikoislukioiden historia alkoi 1960- ja 1970-luvuilla, kun valtioneuvosto myönsi oikeuden taideaineiden opetuksen painottamiseen neljälle lukiolle: Savonlinnan Taidelukiolle, Kaustisen lukiolle, Kuopion musiikkilukiolle ja Madetojan lukiolle. Vuonna 1991 toimivalta lupien myöntämisessä erikoislukioille siirtyi valtioneuvostolta opetusministeriölle.
Suomen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio oli "taidekasvatuksessa erityisen koulutustehtävän saanut" Savonlinnan Taidelukio. Suomen Kasvatusopillisen yhdistyksen puheenjohtajan, professori Martti Ruudun ja Savonlinnan kaupunginjohtajan Viljo Virtasen tekemän työn tuloksena valtioneuvosto antoi 17.5.1967 lukion kannatusyhdistykselle luvan kolmiluokkaisen yhteislukion...
Kirjastojärjestelmässä on tällä hetkellä ohjelmistovirhe, jonka vuoksi uusiminen Helmetissä ei onnistu jos varauksia on 50. Voit soittaa omaan kirjastoosi ja pyytää virkailijaa uusimaan lainat.
Ohjelmistovirhe pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Max Frischin Montaukin suomennoksessa kyseinen kohta, joka on irrotettu pitemmästä virkkeestä, kuuluu näin:
"[Minulla ei ole revolveria, koska en aina harkitse tekojani,] ja itsemurhan pitäisi olla hyvin harkittu teko."
Max Frisch: Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä : kertomus (suom. Oili Suominen, Weilin + Göös 1979, s. 113)
Kysymystä on tällä palstalla kysytty aikaisemminkin. Arkistostamme löytyy vastaus:
Runoilijan nimi on Voitto Hokkanen, ja runo Onnelliset löytyy Hokkasen omakustanteena ilmestyneestä kokoelmasta Saldo : Hetkiä elämästä (1996). Runokokoelma on kaukolainattavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Teos löytyy myös Oulun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista.
Viron kansallismuseon suomenkieliseltä sivulta löytyy tekstiilityöstä http://www.erm.ee/?lang=FIN&node=403&parent=202
Hyvä lähde on teos Viron perinnekulttuuri, jossa on luvut Elle Vunder: Käsityö sekä Aino Voolmaa:Kansanpuvut ja Elle Vunder: Kansantaide.
Lehtiartikkeleita löytyy:
Almay, Mirja
Eestissä kansanpuku on yhä käytössä
Taito. 85(1992) : 1, s. 24
Almay, Mirja
Neuleperinnettä Eestistä
Taito. 1991 : 6, s. 28-31
Narusk, Evi-Silvia
Punontatyöt eestiläisten suosiossa
Koti. 1990 : 11, s. 10-11.
Vunder, Elle
Viron kansanomainen tekstiilitaide 1900-luvulla
Kotiseutu. 1988 : 1, s. 31-38.
Kärt Summatavetin väitös yhdisti perinteistä virolaista käsityötä ja uutta tekniikkaa. Arttu. - Helsinki : Taideteollisen oppilaitoksen...
