Asian voi hoitaa sähköpostitsekin. Tarvitsemme kuitenkin kirjastokorttisi numeron ja/tai tarkemmat henkilötiedot asian selvittämiseksi. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostiisi tulevalla osoitteella suoraan perintää hoitavalle henkilölle.
Kirjaa on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon 5 kappaletta. Pasilaan on tulossa sekä laina- että käsikirjastokappale. Kannattaa seurata teoksen saapumista HelMet-tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Valitettavasti suomalaisista kirjastoista ei löydy 1982 valmistunutta Rainer Werner Fassbinderin ohjaamaa elokuvaa Querelle. Kirjastot voivat ostaa kokoelmiinsa vain sellaisia elokuvia, joille myyjä on hankkinut tekijänoikeuslain määräämän, maksullisen lainausoikeuden.
Muuttoa ja siihen sopeutumista käsitellään esim. näissä kuvakirjoissa.
Korolainen, Tuula: Kuono lumessa (Lasten keskus, 2012)
Ihmisten tietyö uhkaa peltohiirten kylää ja monet joutuvat muuttamaan, niin myös Tupsun perhe. Tupsu siivoaa isän apuna vanhaa kotia. Kiukuttaa ja surettaa! Kukaan ei tunnu tajuavan, miten kurjaa on jättää ystävät, tutut paikat ja harrastukset. Uudet naapuritkin pelottavat, sillä metsähiiristä kerrotaan, että ne syövät käpyjä ja haukkuvat peltohiiriä multakuonoiksi! Kun Tupsu hiihtää kohti uutta kotia, se yrittää olla reipas, mutta ei sitten jaksakaan. Sakeassa lumisateessa se kääntyy takaisin. Lopulta Tupsu eksyy ja joutuu ketun hampaisiin. Repolaisen oudon huumorintajun vuoksi Tupsusta ei kuitenkaan tule ketun...
Selvittelin suomalaisen kaukolainajärjestelmän historiaa, mutta kovin tarkkoja tietoja ei löytynyt lähdeoksistani. Pirjo Vatasen teoksessa Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi (SKS, 2002) kerrotaan, että laajamittaisen kaukopalveluajatuksen esitti jo vuonna 1909 Uno Therman, joka ehdotti perustettavaksi erityistä keskuskirjastoa, joka lainaisi kirjoja asiakkaille kaukopalveluna paikallisten kirjastojen kautta. Keskuskirjasto olisi saanut vapaakappaleoikeuden, sinne olisi hankittu myös kansainvälistä kirjallisuutta, ja se olisi vapautettu postimaksuista. Asia ei kuitenkaan lopulta edennyt käytäntöön asti.
Pääkirjastojen aineistoa on voitu lainata ilmeisesti jo pitkään sivukirjastojen kautta. Sven Hirnin teoksen...
Tietoa palvelusta -sivulle on nyt lisätty tietoa kommentoinnista:
Vastauksen alapuolella on kommentti-kenttä, johon lukijat voivat kommentoida vastauksen tiedonlähteitä ja vinkata meille lisätietoja. Kommenttikenttään ei kannata kirjoittaa lisäkysymyksiä, koska kirjaston vastaajat eivät päivystä siellä. Tässäkään kentässä ei julkaista asiaan kuulumattomia, tekijänoikeuksien tai yksityisyydensuojan suojaamia tai hyvän julkaisemistavan vastaisia viestejä.
Kommentointi edellyttää evästeiden hyväksymisen ja captcha-kentän täyttämisen, mutta tällä hetkellä se ei ole rajoitettu rekisteröitymiseen eikä kirjaston työntekijöille.
V-moottorissa sylinterit on järjestetty kahteen riviin sellaisessa kulmassa, että rakenne muistuttaa V-kirjainta. Sylinteririvien välisestä kulmasta puhutaan V-kulmana. Se vaihtelee moottorimallista riippuen. V-kirjaimen jälkeen tuleva numero kertoo sylinterien määrän.
Lähteet:
V-moottori (Wikipedia)
Mitä tarkoittaa V-kirjain, kun puhutaan moottoreista kuten V6 ja V8? (Quora)
Erhard Dietl : Törkylit tulevat (Aurinkosarja; Kirjapaja 1992) löytyy mainintoja suomeksi aika vähän, esimerkiksi http://www.salo.fi/kirjasto/lukijat.htm sivulta löytyy kahden koululaisen tekemä lyhyt arvostelu kirjasta. Kirjapajan sivulta ei kuvausta teoksesta, Kirjailija Erhard Dietlistä löytyy esim. Googlen haussa nettisivuja pääasiassa saksaksi. Hakuja voit tehdä esimerkiksi osoitteissa http://www.evreka.fi , http://www.google.com tai htt://www.altavista.com .
Tätä Nicolas Roegin ohjaamaa elokuvaa löytyy Suomesta Ylivieskan kirjastosta. Voit pyytää elokuvan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Elokuva on vain videokasettimuodossa.
Kysyjä ilmeisesti haluaa tietää, mikä on virallinen nimitys pojan vaimon isälle. Eli pojan appiukolle. Valitettavasti emme ole löytäneet täsmällistä nimitystä.
Asiassa ehkä kannattaisi kääntyä Suomalaisen Kirjallisuuden seuran tietopalvelun puoleen.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto/neuvonta-ja-tietopalvelu#.XcqV8_kza70
Kyllä on.
Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201).
Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986.
Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889.
Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933.
Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.
Lähteet:
https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4
Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003.
Varmaa vastausta minulla ei valitettavasti ole antaa, koska käytössäni ei ole Daniel Katzin koko tuotantoa. Pelkästään nimen perusteella päättelemällä kyseessä voisi olla novelli Yksinäiselle tulee raskas olo, joka on osa julkaisua Satavuotias muna.
Kirjan voi varata Helmet-kirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1332934__Ssatavuotias%20m…
Kenties joku palstan lukijoista tietää tarkemmin?
Lähteet:
Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54296. (Viitattu 26.10.2021)
Rikkaat ja muodikkaat ihmiset pukeutuivat europpalaiseen tyyliin, maaseudun köyhät ihmiset perinteisempiin asuihin.1800-luvun kansanasuja: linkki.Länsimaista muotia: linkki.1860-luvun muodille oli tyypillistä mm. naisten hyvin leveät hameet (krinoliini) ja olkapäältä melko alhaalla olevat, usein leveät hihat.
Freelancer on kirjoittaja, valokuvaaja tms. (yleensä jonkin "luovan" ammatin harjoittaja), joka ei ole vakinaisessa työsuhteessa mihinkään työantajaan. Marjatta Peltoniemi on kirjoittanut aiheesta kirjan: Minustako free lance -toimittaja (1997), Mauri Saarinen puolestaan kirjan: Pätkätyöt: työnantajan ja palkansaajan opas (1998). Lisäksi aiheesta ovat ilmestyneet ainakin seuraavat teokset: Freelancerin opas (1995) ja Jokinen, Heikki: Sarjakuvantekijän selviytymisopas (1999). Useimmissa kirjastoissa voi käyttää lehtiartikkelitietokantoja, kuten suomenkieliset Arto ja Aleksi.Aleksista saa asiasanalla freelance-työntekijät 53 viitettä ja Artosta 63 ( esim. Mikael Brunilan artikkeli Freelancerit ovat välimaastossa Psykologi-lehdessä 6/2000).
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat teokset, jotka sisältävät tietoa jalkajousesta:
Hyytinen Timo, Arma fennica 4 : Suuri jousikirja (1990)
Aaltonen Turkka, Vanhat hyvät erätaidot (1997)
Fadala Sam, Traditional archery (1999)
Virta Veikko, Jousen ja jänteen valmistus ja huolto (1995)
Ase miestä myöten : näyttely Turun linnassa (2005)
Wilkinson-Lathman Robert, Phaidon guide to antique weapons and armour (1981)
Crossbows (1987)
Wills Chuck, Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin (2007)
Virtanen Matti, Vanhoja aseita Suomen metsästysmuseon kokoelmista (1994)
Hyytinen Timo, Metsästäjän asekirja (2001)
Turun maakuntamuseon käsikirjaston kokoelmasta löytyy seuraavat jalkajousta käsittelevät teokset:
Soar, Hugh D.H.,...
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on www.helmet.fi:n Omissa tiedoissasi oma sähköpostiosoite, HelMet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku.
Terkstiviestipalvelun tilaamisesta löydät tarkat ohjeet www.helmet.fi-sivuilta kohdasta Ohjeita -> HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote
