Kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi kirja omaishoidosta haluamastasi näkökulmasta: Omaishoitaja arjen ristiaallokossa , toimittaneet Merja Purhonen, Pertti Rajala, Kirjapaja, Helsinki, 1997.
Lisäksi löysin joitakin artikkeleita joista voisi olla apua:
Heinola, Reija: Omaishoitajien kokemuksia, Vanhustyö, 1998 ; 3 ; 10-13 Lehtovaara, Riikka: Mistä voimaa omaiselle?, Kodin kuvalehti, 1996 ; 3 ; 76-79, Sipilä, Jorma, Kaikki tahtovat kotihoitoa, mutta miten jaksaisi olla omaishoitaja?, Sosiaaliturva, 1995 ; 8 ; 14-17, Tampereen Takahuhdin palvelukeskuksen omaishoitajaryhmän kokemuksia
Nikkonen, Merja: Kuolevan hoito kotona - omaishoitajan näkökulma, Dialogi,1995 ; 1 ; 40-42
Suoranta, Leena, Rakkauden varaosat, Vanhustyö , 1995...
Uuno Kailaksen Uni ja kuolema (1931) on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa. Klassikkokirjasto on1800-luvun sekä 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden digitaalinen kokoelma. Lukemiseen ei vaadita tunnistautumista.
https://www.doria.fi/handle/10024/100649
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Klassikkokirjasto-kokoelma löytyy laajennettuna myös Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=21
Tässä taitaa olla etsimäsi sarja:
Helen Oxenburyn kuvakirjasarjassa on kirjat Balettikoulussa, Autoajelulla (poika tosiaan oksentaa), Ravintolassa, Lääkärissä ja Leikkikoulussa. Tosin ainakin meidän kirjastossamme Balettikoulussa kirjan reunaväritys on vaaleansininen. Sarja on Minä itse -kirjat.
Voisiko kyseessä olla Riku Rinteen kirjoittama teos "Aika on lähellä!" (Kuva ja sana 1997), jonka sivuilla 149-162 on nuorten kirjoittamia kirjeitä satanismista.
Myös Rinteen kirjat "Pimeys väistyy" (Kuva ja sana 1996) ja
"Varo, vihollinen!" (Kuva ja sana 1999) sisältävät kirjeitä
saatananpalvonnasta.
Valitettavasti tietoa seitsemännen säkeistön suomennoksesta ei löytynyt. Laulusta voisi kysellä esim. Ranskan instituutilta, jospa heille olisi suomennos tuttu.
http://www.france.fi/category/kirjasto/
Lukunopeuden kehittämiseksi on olemassa kirjallisuutta. Esimerkiksi Kalevi Kanteleen Nopean lukemisen opas, 2000.
Myös Paul R. Scheelen teokset PhotoReading ja PhotoReading Mind -järjestelmä käsittelevät asiaa. Näissä teoksissa on kyse ns. "valokuvalukemisesta".
Vanhempi teos on Erkki Tuonosen Pikaluku, 1973.
Helmet-palvelusivuston käytössä on ollut viime aikoina tilapäisiä häiriöitä mm. kirjautumisessa ja hakutoiminnoissa. Nyt häiriötilanne on jo ohi. Mikäli mainitsemanne ongelma toistuu, pääsette Omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta osoitteessa luettelo.helmet.fi.
Pahoittelen häiriöstä aiheutunutta vaivaa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Keisari Nikolai II:n 26.1.1897 antaman asetuksen perusteella farmasianoppilaan opiskelu kesti 1,5 - 3 vuotta, minkä jälkeen hän saattoi valmistua farmasianopiskelijaksi. Farmasianopiskelija saattoi edelleen valmistua proviisoriksi opiskeltuaan 1,5 - 3 vuotta lisää. Ks. Suomalainen Wirallinen Lehti 29.3. 1897.Ks. myös Keisarin julistus farmaseuttisesta opetuksesta Aleksanterin yliopistossa, Suomalainen Wirallinen lehti 29.3.1897.
Todennäköisesti kyseessä on seuraava kirja:
D'Adamo, Peter
Syö oikein oman tyyppisi mukaan -- henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pidempään ja saavutat ihannepainosi
WSOY, Helsinki 2002
ISBN 951-0-25637-4
Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) voitte tarkistaa missä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa kyseinen kirja on, ja onko se lainassa vai hyllyssä.
Charmian Hussey on brittiläinen arkeologi, joka kirjoitti romaanin Salaisuuksien laakso alunperin pojalleen parikymmentä vuotta sitten.
Kirjailijalta ei ole käännetty suomeksi muita kirjoja. En löytänyt tietoa, että häneltä olisi edes ilmestynyt muita teoksia.
Kirjan takaliepeessä on hänestä lyhyet tiedot. Kirjan kustantaja on Gummerus, mutta heidän sivuillaan ei ole kirjailijasta tietoa. Internetistä hänestä löytyy hieman tietoa seuraavalta sivulta: http://www.mqmagazine.co.uk/issue-15/p-48.php
Lahden kaupunginkirjastossa ei ole Photoshopia asiakkaiden käytettävissä. Ainoa tarjolla oleva kuvankäsittelyohjelma on Adobe Photoshopin ilmaisversio, joka ei korvaa maksullista ohjelmaa. Se on tarkoitettu ohjelmaan tutustumiseen ja siitä puuttuu mm. tallennustoiminto.
Lahden tiedekirjastossa (Vapaudenkatu 23) asiakkaat voivat käyttää seuraavia kuvankäsittelyohjelmia: Adobe Photoshop CS (8), Adobe Photoshop Elements 2 ja Corel Photo House 1.0. Tiedekirjasto on avoinna ma, ti, to ja pe klo 11-19, ke klo 13-19 ja la klo 10-15. Kesäaikana ja juhlapyhien aattoina käytössä ovat poikkeavat aukioloajat. Tiedekirjaston puhelinnumero on 03-8125420.
Asiakkaat eivät voi asentaa ohjelmia kirjaston koneille, mutta omalle koneellesi voit, jos sinulla...
En löytänyt tätä satua. Joutsen-aiheisia satuja on Kirjasammossa (hakutuloksen alalaidassa). Niistä tunnetuin lienee Grimmin Kuusi joutsenta, mutta se ei ole etsimänne. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Karaokea varten varustettuja tiloja löytyy ainakin Lippulaivan, Myllypuron, Oodin ja Tikkurilan kirjastoista. Tiloja voi etsiä ja varata alla olevien linkkien kautta.
Espoon varaamo
Helsingin varaamo
Tikkurilan kirjaston soittohuone
FitzGeraldin mukaelman on suomentanut ainakin Toivo Lyy teoksessa Omarin malja - uusia Omar Khaijamin nelisäkeitten suomennoksia (Kustannusosakeyhtiö Aura 1945, runo XCII). Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Omar Khaijamin runoja eri lähteiden pohjalta, nämä käännökset puolestaan löytyvät teoksesta nimeltä Malja ja mennyt maine (Basam 1999).
Kuten Hämeen-Anttila (1999: 130) toteaa, Omarin nimellä kiertävät runot eivät ole varsinaisesti Omarin omia runoja, vaan FitzGerald on muokannut tekstiä vapaasti, yhdistellyt säkeitä eri runoista ja toisinaan jopa lisäillyt itse sepittämiään säkeitä. FitzGeraldin kääntyämät runot eivät siten ole käännöksiä vaan mukaelmia, sillä hänen käännöksensä eivät vastaa hänen käyttämänsä käsikirjoituksen...
Feministinen epistemologia ei ole kirjaston käyttämä asiasana, joten sitä ei pysty hakemaan tietokannoista. Siihen liittyvää kirjallisuutta voi löytää vain lukemalla ja tulkitsemalla teoksia. Löysin ainoastaan Sanna Karkulehdon ja Ilmari Leppihalmeen artikkelin, jossa tulkitaan Ritva Ruotsalaisen teosta Pandora muun muassa feministisen epistemologian kautta. Sanna Karkulehto & Ilmari Leppihalme: "Jos hän avaisi tämän olennon?" : lesbohalu ja feministinen epistemologia Ritva Ruotsalaisen Pandorassa https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/158931Kirjasampo: Ritva Ruotsalainen: Pandora https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_38121
