Kiitos kysymyksestäsi! Voit etsiä kirjallisuutta aiheesta Seitti-kirjastojen aineistohaulla, osoitteesta http://seitti.sjk.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form1 Laita ensimmäiseksi asiasanaksi opiskelu ulkomailla ja toiseksi asiasanaksi Eurooppa.
Internetistä löytyy esim. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen, Cimon sivuilta runsaasti tietoa opiskelusta ulkomailla, osoitteesta http://www.cimo.fi/ Muita hyödyllisiä linkkejä opiskelusta ulkomailla löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista http://www.makupalat.fi/kasvatu2.htm
Seinäjoella Sinua voi auttaa myös Etelä-Pohjanmaan Eurooppa-tiedotus, joka sijaitsee matkakeskuksessa, osoitteessa Valtionkatu 1. Se on avoinna ma-to klo 8.30-12.00 ja 12.30-16.30. Voit ottaa myös puhelimitse...
Kannattaa käydä tutkimassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun nimi ja tee haku.
Sieltä löytyy vastaus myös sinun kysymykseesi. Kopioin osan vastauksesta tähän:
"Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi".
Peppi on Astrid Lindgrenin lastenkirjojen tunnetuksi tekemä nimi, ruotsiksi Pippi, joka saattaa olla kutsumamuoto nimestä Filippa, joka puolestaan on Filippoksen (kreik. hevosen ystävä) sisarnimi. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4.
"Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut...
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346).
Wikipedia löytää vain parikymmentä suomalaista feministiä. Wikipedia
Adelaïde Ehrnrooth (1826-1905)
Minna Canth (1844–1897)
Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (1847–1924)
Alexandra Gripenberg (1857-1913)
Kaari Utrio (s. 1942)
Margherita Zilliacus (s. 1949)
Mariella Lindén (s. 1950)
Kaarina Kailo (s. 1951)
Anja Snellman (s. 1954)
Sunniva Drake (s. 1955)
Kevät Nousiainen
Tuija Pulkkinen (s. 1956)
Tuula Haatainen (s. 1960)
Leena Lehtolainen (s. 1964)
Kaarina Hazard (s. 1966)
Heidi Liehu (s. 1967)
Rosa Meriläinen (s. 1975)
Anne Moilanen (s. 1976)
Sofi Oksanen (s. 1977)
Helmet-haku löytää tarkennetulla haulla ja hakusanoilla...
Hei,
Aiheesta on tehty Turun AMK:n opinnäytetyö, jossa asiaa selvitetään seuraavasti:
"Kuulalaakerit käyttävät pistekontaktia laakerin vierintäpintoihin, jolloin kitka on hyvin pientä ja laakeri liikkuu vaivattomammin. Kaikki kuorma kohdistuu vain yhteen pisteeseen. Nämä laakerit sopivat hyvin suuriin kierrosnopeuksiin, mutta eivät kestä suurta kuormaa. Tällaisia ovat esimerkiksi urakuulalaakerit, viistokuulalaakerit, pallomaiset kuulalaakerit, painekuulalaakerit sekä Y-laakerit.
Rullalaakerit hyödyntävät linjakontaktia laakerin vierintäpintoja vasten. Kun kontaktipinta on näin suuri, syntyy enemmän kitkaa kuin kuulalaakereilla, mutta samalla kuorman kesto paranee. Suuremman kitkan syntymisen johdosta nämä laakerit eivät kestä suuria...
Yhtenä vanhimmista säilyneistä baletin koreografioista pidetään tanskalaisen balettimestari August Bournonvillen koreografiaa baletista La Sylphide vuodelta 1836. Bournonvillen teosta on esitetty näihin päiviin asti.
Erilaisia tanssin notaatiojärjestelmiä on kehitetty 1400-luvulta lähtien yli 80. Suurimaksi osaksi, aina 1900-luvulle asti, tanssinotaatiot ovat koskeneet lähinnä seuratansseja ja niiden opettamista, ei tanssitaidetta. Notaatioita ei juurikaan tanssitaiteessa käytetä, vaan koreografian työstäminen perustuu lähinnä muistiin ja muistiin merkitsemiseen. 1980-luvun lopulta lähtien esitysten tallennuksessa on käytetty audiovisuaalista taltiointia.
Lähteet ja lisätietoa:
La Sylphide Wikipediassa
La Sylphiden...
Ongelma kuulostaa nyt hieman laajemmalta kuin vain Helmet-ongelmalta. Minulla ääkköset toimivat sekä tässä että Helmet haussa.Olisiko selaimen kieliasetus muuttunut englanniksi? Kirjastojen asiakaskoneilla se on melko tavallista.Peda.net neuvoo:"Katosivatko ääkköset, ja ö-kirjaimen tilalle tulee puolipiste? Olet ehkä vahingossa painanut yhtä aikaa näppäimiä Alt ja Shift. Ei hätää.Kun painat näppäimiä uudelleen, ääkköset palautuvat." Linkki sivustolleJos tästä ei ollut apua, voisitko lähettä palautetta https://helmet.finna.fi/Feedback/Home
Vanhat tietokonepelit ovat valitettavasti hävinneet kirjaston kokoelmista jo aikoja sitten. Itse Oulunkylän kirjastossa pitkään työskennelleenä en muista tuolta ajalta meiltä muuta ”ankkapeliä” kuin Duck City. http://www.youtube.com/watch?v=YTuy50II6ks
Sen sisältö ei kyllä taida ihan vastata kuvaustasi. Kyseessähän taitaa olla jonkinlainen tasohyppelypeli. Nettihakukaan ei tuottanut varsinaisia osumia. Vähän kuvausta muistuttava peli on Maui Mallard vuodelta 1996, jossa seikkailee Aku Ankkaa muistuttava hahmo. Tosin en muista, että kirjastossamme olisi ollut juuri tämä peli. http://www.youtube.com/watch?v=Ta6HsdyVNM8&feature=related Youtubesta löytyy kyllä klippejä vanhoista peleistä, joten kannattaisi hyödyntää sitä. Netistä voisi...
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
Kansalaisille tärkeitä tietoja voi etsiä Kansalaisneuvonnan sivuilta, http://www.kansalaisneuvonta.fi/ tai Suomi.fi-palvelusta. Asumisen tuet löytyvät täältä, http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/Asumisen_tuet
, lisätietoa rakentamisen avustuksista täältä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset, Korjausrakentamisen avustukset ovat täällä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset/Korjausavustukset. Lomakkeita avustusten hakemiseen löytyy täältä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Lomakkeet . Ongelmatilanteessa neuvotaan ottamaan yhteyttä sivuston ylälaidassa olevan Anna palautetta -linkin kautta tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen viestinta.ara@ara.fi .
A. A. Milne syntyi Hampsteadissa, joka kuuluu Lontooseen.
Lähde:
Jackie Wullschläger, Inventing wonderland : the lives of Lewis Carroll, Edward Lear, J. M. Barrie, Kenneth Grahame and A. A. Milne
"Sanojen aika"-tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi löytyy tietoa Sari Mikkosesta sekä hänen tuotannostaan. Etsi Valitse kirjailija -valikosta.
Suomen Kannasllisbibliografian, Fennican, http://finna.fi mukaan John P. Kotterilta on suomennettu seuraavat teokset:
Johtajuus menestystekijänä / John P. Kotter ; [...suom. Ritva Liljamo, Asko Miettinen] [Espoo] : Weilin + Göös, 1989
Muutos vaatii johtajuutta / John P. Kotter ; [suomennos: Maarit Tillmann] Helsinki : Rastor, [1997?]
Valta johtaa : miten sisäistän, hankin ja käytän valtaa / John P. Kotter ; [suom. Veikko Rumpunen] Hki : Rastor, 1980
Yritysjohtajan profiili / John P. Kotter ; [suom. Veikko Rumpunen] Hki : Rastor, 1983 (Mäntän kirjap.)
Samanteokset löytyvät myös Linda-tietokannasta.
Voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen tai yleensä useamman kirjaston kokoelmasta Kirjastot.fi:n tuottaman Frank-monihaun ( http://frank.kirjastot.fi ) kautta. Pop & Jazz Konservatorion informaatikon mukaan maakuntakirjastojen moniviestin-aineiston luettelointi ei ole yhdenmukaista. Osa kirjastoista määrittelee aineistolajiksi moniviestimen, osa nuotin. Yleensä huomautuskentässä mainitaan kuitenkin lisäaineisto (esim. "Cd-levyllä kappaleitten taustat triolla (piano, basso, rummut) soitettuina"). Jos näin ei ole, on mahdollista hakea tuotemerkeillä (esim. "aebersold" tai "jazz play along"). Musiikin alan erikoiskirjastoissa moniviestimet merkitään omaksi aineistoryhmäkseen. Esim. taidekorkeakoulujen Arsca-tietokannassa (https://finna.fi...
Kyseisistä säveltäjistä on tietoa ainakin seuraavissa kirjoissa:
Lord, maria: Musiikin tarina antiikista nykypäivään, 2008
Sävelten maailma, osa 1, 1989
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osat 3 ja 4, 1978
Jean-Pierre ja Luc Dardennen elokuvasta Rosetta (1999) on kyllä tehty DVD-tallenne, mutta sitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Elokuvaa kannattaa etsiä kansainvälisistä nettikaupoista.
https://finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt0200071/
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979
Kyseeseen saattaisi tulla Constance Heaven, jolta 70-luvulla suomennettiin kolme Venäjälle sijoittuivaa romaania, ns. Kuragin-trilogia: Natalia (1972), Astrovin perintö (1973) ja Vaarallinen rakkaus (1979). Nataliassa nuori englantilaistyttö Amaryllis "Rilla" Weston saapuu Kuraginin sukukartanoon lähelle Pietaria kreivin viisivuotiaan pojan kotiopettajattareksi. Rilla rakastuu kreivin Andrei-veljeen, jonka kanssa sitten avioituu. Astrovin perinnössä Rillan luokse Venäjälle matkustaa hänen sisarensa Sophie.
Natalia | Kirjasampo
Astrovin perintö | Kirjasampo
Vuoden 1990 Keskisuomalaiset löytyvät mikrofilminä Jyväskylän yliopiston kirjastosta, Jyväskylän kaupunginkirjastosta ja Kansalliskirjastosta sekä lehtenä Turun yliopiston kirjastosta. Mikrofilmit ja lehdet ovat käytettävissä kirjastojen tiloissa.LinkitFinna.fi: https://finna.fi/Record/jykdok.175266?sid=5028234412Keski-Finna: https://keski.finna.fi/Record/keski.180308?sid=5028235861
