Runon Tänä yönä jokainen meistä on kirjoittanut Viljo Kajava. Runo on julkaistu teoksessa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (toim. Jarkko Laine, Otava, 1998).
Nuotti Paul Ankan kappaleeseen Papa eli Isä sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuus Danny: Parhaat (1996).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.209074
Myös nuottijulkaisussa Paul Anka songbook (1989) on Papa-kappaleen nuotti.
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.83290
Hei!
Kansansadut pohjautuvat kansanperinteeseen ja ne ovat siirtyneet suullisesti kerrottuna henkilöltä toiselle ja ajasta toiseen sekä paikasta paikkaan. Niinpä ne ovat muovautuneet aina sen mukaan, kuka ne on kertonut ja kirjannut ylös. On totta, että monet vanhat kansansadut ovat raakoja ja julmia, ainakin nykyaikaisesta näkökulmasta katsottuna. Miina Leppänen pohtii kansansatujen sopivuutta nykyajan lapsille Seuran verkkosivuilla 25.4.2021 julkaistussa artikkelissa Vanhat kansansadut sisältävät surmia, seksismiä ja silpomista – Voiko näitä klassikkosatuja enää lukea lapsille?
Sadunkertojan tulisi aina huomioida kuulijan ikä- ja herkkyystaso. Kannattaa aina itse lukea satu ennakkoon ja pohtia sen sopivuutta lapselle....
Lainaus on Arvid Järnefeltin teoksesta Vanhempieni romaani, 1. osa (1928).Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana alla olevista linkeistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906925?term=Revontulineen,%20linnunratoineen,%20pohjant%C3%A4htineen&page=188https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100641/Vanhempieni_romaani-1.osa.pdf?sequence=1&isAllowed=yJärnefeltin Vanhempieni romaani kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin useampanakin painoksena, mutta kaikki näyttävät tällä hetkellä kesäkuussa 2024 olevan lainassa ja teoksista on varausjonojakin.https://helmet.finna.fi/
'Kello oli vasta kolme, mutta oli jo varsin pimeää - koko päivänä ei ollut juuri nähty valoa - ja viereisten toimistojen kynttilät näyttivät ruskehtavassa ilmassa punertavilta tahroilta.'
K.o suomennos löytyy Tero Valkosen nimellä 'Joululaulu' v. 2001 kääntämästä suomennoksesta.
Tämän lisäksi on olemassa aiempiakin suomennoksia, 'Joulun-aatto' - W. Churberg 1898; 'Jouluaatto: aavetarina jouluksi' - Werner Anttila 1932; 'Jouluilta' - Kari Jalonen 1972 ja 'Joululaulu: aavetarina joulusta' - Marja Helanen-Ahtola 1984.
Ruotsalaisista kuvataiteilijoista yleensä saa lyhyet henkilötiedot Svenska konstnärer –teoksesta. Kirjasta on useita painoksia, uusin on vuodelta 2011.
Alla joitakin kirjoja kysymäsi ajan ruotsalaisista taiteilijoista.
- Ett år i Jenny Nyströms Sverige / Ralph Herrmanns (1983)
- Sigrid Hjertén / Elisabet Haglund ; minnesteckning Iván Grünewald (1985)
- Enheten bortom mångfalden : två perspektiv på Hilma af Klints verk / - Gurli Lindén ; Anna Maria Svensson (1999)
- Solägget: fantasi och verklighet i Elsa Beskows konnst / Stina Hammar (2002)
- Carl Fredrik Hill / [text: Marika Wachtmeister ... et al.] (2000)
- Anders Zorn 1860-1920 : valon, värin ja veden mestari = ljusets, färgens och vattnets mästare / [luettelon toimitus = katalogens...
Tuija Lehtisen kirjojen monista aiheista en löytänyt bulimiaa, mutta kirjan Vaniljasyndrooma päähenkilönä on lihavuuteensa humoristisesti suhtautuva Milli - ja ihastuminenkin yksi kirjan aiheista. Bulimiaa sairastavasta tytöstä taas kerrotaan esim. Julia Bellin kirjassa Ahmatti ja Reija Kaskiahon kirjassa Pientä purtavaa.
Käyttämistäni tietokannoista (Manda= maakuntakirjastojen yhteistietokanta, Viola=musiikkiaineiston yhteistietokanta, Arsca= Sibelius-akatemian aineistotk.) en löytänyt äänitettä jossa / joissa olisi kaipaamasi teokset. Ne on kuitenkin äänitteinä olemassa sillä hakemalla Google hakupalvelun kautta sanoilla Väinö Raitio kesäkuvia (tai idylli) löytyy Yleisradion ohjelmatietoja vuodelta 1999. Sieltä selviää että teokset on RSO esittänyt George de Godzinsky kapellimestarina. Tarkemmat tiedot saa ottamalla yhteyttä suoraan Yleisradion äänilevystöön, Suomen suurimpaan musiikkiarkistoon
( pekka.gronow@yle.fi), sivut Internetissä http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Alkoholin tuontimääräykset Suomeen koskevat jokaista. Toisesta EU-maasta voi tuoda verottomasti 1 litran väkeviä (yli 22%) ja 3 litraa aperitiivejä (maks. 22%) tai kuohuviinejä. Mietoja viinejä voi tuoda 5 litraa ja olutta 15 litraa. Suomen verot maksamalla voi alkoholijuomia tuoda Suomeen ilman määrällisiä rajoituksia.
Tässä muutamia löytämiäni abstrakteja ja kokotekstejä aiheesta:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/wcs.1387
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3722610/
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00461520.2019.1633924
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169204615000286
https://www.pnas.org/content/112/28/8567.abstract
Rohkaistu ja tule toki lainaamaan kirjoja ja käyttämään lähikirjastosi palveluja. Täällä on myös muita ujoja ja arkoja tyttöjä ja poikia, joilla silti riittää hymyä ja elämäniloa. Kirjasto tarjoaa nuorille tunnelmaa, toimintaa ja elämyksiä, joita riittää koko vuodelle. Lasten- ja nuotenosaston ovat vilkkaita paikkoja, jossa ammattitaitonen ja varmasti ystävällinen henkilökunta opastaa sinua kun vain ilmaiset rohkeasti asiasi.
Voisiko kirja olla Annie G.M. Schmidtin: Lentävä hissi. Kirja kertoo hissipojasta nimeltään Aapeli Rahtunen. Hän työskentelee hissipoikana Hoppu nimisessä tavaratalossa. Aapelilla on hopeien rintanappi jossa lukee Hoppu.
Kyseessä voisi olla Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti runon kirjoittajaksi.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).
Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.
01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -...
Wikipedia-sivustolta löytyi luettelo yhdysvaltalaisista televisio-ohjelmista. Pääsivua on päivitetty viimeksi vuonna 2013, joten mitenkään kattava luettelo ei ole ja suhtautuisin pienellä varauksella Wikipedian artikkelin tietoihin.
Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa (21.10.2016) muistellaan 1980-lukua. Artikkelissa mainitaan muun muassa Dallas, Dynastia ja Kauniit ja rohkeat.
Iltasanomien artikkelissa (6.9.2016) palataan 1960-luvulle Peyton Placen, Bonanzan ja The Munstersin pariin.
Mahdollisesti Veijo Hietalan teoksesta Ruudun hurma voisi myös olla apua.
Tällä hetkellä katsottavia sarjoja voi tarkistaa muun muassa Yle Areenasta (The Sinner, Catch-22), MTV Katsomosta (Always sunny in...
Hei!
Tinder Horror Story -runo löytyy Kalevauvala -runokokoelmasta (Atena, 2018)
"Kun sanoista katoaa leikki" näyttäisi olevan Arto Lapin runokokoelmasta Laululento (Sammakko, 2011)
Virkamielen vastausta en löytänyt mistään. Ehkä tämän palstan muut lukijat osaavat auttaa asiassa.
Alistussuhteet ovat voineet vaihdella tarpeen mukaan. Jatkosodan historia -teossarjassa mainitaan 23.6.1944 silloisen Rask.Psto 23:n olleen siihen asti osa 10.D:n tykistöä ja tukeneen Ratsuväkiprikaatia Karjalan kannaksella. Seuraavan kerran nimeään vaihtanut Raskas Patteristo 33 löytyy kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 3. Prikaatin tykistökomentajan, everstiluutnantti A. Ilvan johtaman Ryhmä Ilvan alaisuudesta, jossa se oli edelleen 6.8.1944. Patteristolla on saattanut olla muitakin alistussuhteita, joita ei ole katsottu aiheelliseksi mainita Jatkosodan historia -sarjassa. Näiden selvittämiseen hyvä lähtökohta voisivat olla Raskas Patteristo 23:n ja Raskas Patteristo 33:n säilyneet digitoidut sotapäiväkirjat, jotka löytyvät...
Esimerkiksi:
Omppukokoelman kuvakirjoja:
- Dunbar: Pingviini
- Kaunis Helmi
- Missä Totti on?
- Inkpen: Saparo on pulassa
- Király: Lunta sataa, Lupo!
- Mickwitz: Hei
- Kallioniemi: Bambi
Selkosatuja:
- Kolmiosainen Satuklassikot -sarja, jossa perinteisiä satuja.
- Simola: Miten joutsen sai mustat jalat?
Alueesi Loki-kirjastojen aineistotietokannasta http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=form1 löytyvät esimerkiksi seuraavat kirjansidontaa käsittelevät suomenkieliset teokset:
Eräpuu, Tiina: Kirjansidontaa omin käsin, 2001
Moilanen, Tuula: Kirjansidonnan opas, 2002
Virolainen, Markku: Kirjansidontaa kotikonstein, 1996
Voitte tarkistaa samasta tietokannasta ovatko teokset saatavana vai lainassa. Samalla voitte hakea myös itse lisää kirjansidontaa koskevia teoksia kirjoittamalla tietokannan hakusivun asiasanakenttään hakusanan "kirjansidonta".
Kummankin nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu meiltä ennenkin. Löydät aiemmat vastaukset palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Olivia" tai "etunimet Ida".
Aiempiin vastauksiin viitaten:
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva.
Ida on lyhentynyt ilmeisesti ida- ja idu-alkuisista nimistä, joiden on oletettu merkitsevän työtä ja toimintaa. Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida, joka on ortodoksisen perinteen mukaan marttyyri 100-luvun puolivälistä.
Etunimitietoa löydät esimerkiksi seuraavista lähteistä...
