Wikipedia vihjaa, että Wilhelm Meisterin oppivuodet -teosta edeltänyt Wilhelm Meisters theatralische Sendung löytyisi nimellä Wilhelm Meisterin teatterikutsumus ja että oppivuosia seurannut Wilhelm Meisters Wanderjahre olisi olemassa nimellä Wilhelm Meisterin vaellusvuodet. Tosiasiassa kyseisiä teoksia ei kuitenkaan ole käännetty, tai ainakaan niitä ei löydy yhdenkään suomalaisen kirjaston tietokannasta. Wikipedian maininnat lienevät artikkelin kirjoittajan omaa, lukijan avuksi tarkoitettua tulkintaa.
Ainoa Wilhelm Meisterin vaiheita suomeksi seuraava teos, Wilhelm Meisterin oppivuodet, ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1923. Kääntäjää ei teoksessa mainita.
Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde:...
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi...
Yleiseen asiakaspalveluun liittyvää englanninkielen oppikirjaa ei Oulun kaupunginkirjastosta löydy. Kaukolainaksi voi saada videon At your service : palveluenglantia / ohjaaja: Marja Jaakola ; toimittaja: Sirkka Hautamäki, 2002. Ohjelmasarja on suunniteltu ammatilliseen peruskoulutukseen, asiakaspalvelutehtäviin valmistautuville, mutta sopii myös kaikille palvelualoilla toimiville, joilla on pohjana peruskoulun verran englannin kielen taitoja. Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro voi hakea asiasanoilla ”liike-elämä” ”englannin kieli” kaupalliseen alaan liittyvää aineistoa. Näin löytyy esim. Lönnrot, Ildiko : Business first : basics for business communication, joka sisältää myös markkinoinnin ja...
Ensin vastaus tuohon jälkimmäiseen kysymykseesi. "Tarkennus" -ruutuun ei toki ole pakko kirjoittaa mitään, mutta siinä voi esimerkiksi kertoa, mistä kaikkialta on jo yrittänyt löytää vastausta, jos kysyy jonkin kiperän kysymyksen.
Sitten tuo varsinainen kysymyksesi. Oikeastaan olisit tässä tapauksessa voinut kirjoittaa "Tarkennus"-ruutuun esimerkiksi selityksen siitä, mitä tarkoitat kysymykselläsi. Tarkoitatko tosiaan sitä mitä kysyt, eli maksaako kirjastossa joku? Siis kuka maksaa ja mitä? Vastaus tähän on, että kirjastossa joutuu maksamaan esimerkiksi se, joka palauttaa lainansa myöhässä - paitsi jos ne lainat ovat lastenosastolta. Jotkut muutkin saattavat joutua maksamaan jostakin.
Mutta ehkä tarkoitatkin: "maksaako kirjastossa jokin...
”Emilielle” on varsin harvinainen etunimi, eikä sitä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan ole annettu kuin alle 10 suomalaiselle. Google-haun perusteella nimi ei näyttäisi olevan kovin yleinen muutenkaan. Ehkä juuri harvinaisuuden vuoksi siitä ei löydy mitään tietoa tutkimistani nimikirjoista.
Arvelisin, että nimellä saattaa olla yhteys etunimiin ”Emil” ja ”Emilia”, jotka ovat Kustaa Vilkunan teoksen ”Etunimet” (Otava, 2005) mukaan peräisin latinalaisesta sukunimestä ”Aemilius”. Osoitteesta http://www.behindthename.com/name/emil löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan nimi juontuu latinan kielen sanasta ”aemulus” (’kilpailija’). Tämä on kuitenkin vain arvelu, sillä tämän...
Tuulisen saaren kirjakauppiaassa kuvaillaan monia oikeita kirjoja, mutta The Late Bloomer on keksitty kirja. Kirjailija Gabrielle Zevinin nettisivulla kerrotaan, että teos saanut piirteitä esimerkiksi Nicole Kraussin kirjasta The History of Love (suomennettu nimellä Rakkauden historia) ja Peter Pounceyn kirjasta Rules for Old Men Waiting (ei ole suomennettu).
Englanninkielisellä sivulla https://gabriellezevin.com/ajbooks/ voi tutkia tarkemmin kirjassa mainittuja kirjoja.
Kannattaa hakea aineistoja Vanamo-verkkokirjastostamme, jotta näet samalla aineiston saatavuuden.
Mene osoitteeseen vanamo.finna.fi
Kirjoita Hämeenlinna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikoista “Hae aiheista”.
Kirjoita Hämeen linna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikosta “Hae aiheista”.
Katso myös tämän vastauksen liite, joka käsittelee Hämeenlinnaa kaunokirjallisuudessa.
Joitakin poimintoja tietokirjoista:
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918 (2017)
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinnan historia : ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle (2014)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 1. osa, Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria (1917)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa,...
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston...
Tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain listoja vuoden lainatuimmista teoksista Suomen yleisissä kirjastoissa; esimerkiksi vuoden 2023 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/naita-kirjoja-suomessa-lainattiin-eniten-vuonna-2023/ ja vuoden 2022 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2022/ Sanaston tilastot eivät suoraan sisällä "elämäkerrat" -kategoriaa, mutta ne ovat vahvasti edustettuina lainatuimmassa tietokirjallisuudessa. Esimerkiksi vuoden 2023 lainatuimmissa tietokirjoissa on sijalla 2 Juha Hernesniemen "Aivokirurgin muistelmat" ja sijalla 3 Jenni Haukion "Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona". Vuonna 2022 lainatuimpia elämäkertoja olivat puolestaan Oskari Saaren & Aki...
Tässä joitakin Kalevalan maailmaan johdattavia tietokirjoja. Linkit aukeavat teosten sivuille Helmetiin.Kalevala-lipasKalevalan kulttuurihistoriaKalevalan naisetKalevala ja laulettu runoLönnrotin hengessä 2002Kalevalan laulumailta Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta
Aiheestasi löytyy erittäin paljon verkkomateriaalia, niin paljon että sen luetteleminen tässä olisi sekä mahdotonta että turhaa. Kehottaisinkin että haet itse esim. Googlen avulla hakusanoilla IPv4 ja IPv6 yhdessä (eli kirjoitat ne vain sellaisenaan peräkkäin Googlen hakulomakkeeseen http://www.google.com/). Voit halutessasi rajoittaa haun suomenkieliseen materiaaliin, mutta sillä tavoin tietenkin menetät paljon sivuja. On järkevintä että käyt itse materiaalin läpi, koska luonnollisestikin itse parhaiten tiedät mikä on sinulle hyödyllistä.
Lehtiviitteitä löytyy myös jonkun verran, tässä lista:
1. Internetin seuraava sukupolvi: IPv6 / Tommi Saarinen, Mika Ylianttila, Petri Mähönen PROSESSORI 2001, nro 6-7, sivu 82-85
2. Miten valjastat...
Kannuksen muuttoliiketiedot:
Vuonna 2000 kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto oli 167 ja lähtömuutto 241. Ulkomailta muutti 4 ja ulkomaille muutti 13 henkilöä.
Vuonna 2001 kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto li 189 ja lähtömuutto 271. Ulkomailta muutti 9 ja ulkomaille muutti 11 henkilöä.
Vuoden 2002 tammi-syyskuussa kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto oli 183 ja lähtömuutto 192. Ulkomailta muutti 3 ja ulkomaille muutti 2 henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus. Aluetietokanta ALTIKA
Louise Rennisonista löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Googlen http://www.google.fi/ kautta. Kirjoita hakukenttään lainausmerkkien sisään ”louise rennison” ja saat tulokseksi useita sivuja. Hänen elämänkertatietojaan löytyy esimerkiksi sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Hänen kirjojensa päähenkilöstä Georgia Nicolsonista on tehty myös internet-sivut ja ne löytyvät osoitteesta http://www.georgianicolson.com/
Kannattaa tehdä haku, tulokseksi tulee myös muita sivuja!
Askolan kirjaston kotisivuilla todetaan seuraavasti: "Asiakas voi palauttaa Askolan kirjastoihin myös muualta lainaamansa aineiston. Muiden Porsse-kirjastojen (siis myös Porvoon) palautuksista peritään 1 €/1-5 kpl erä. Kuljetusmaksu lisätään tarvittaessa asiakkaan velkasaldoon."
http://www.askola.fi/maksut_2007.pdf
Monninkylän kirjaston aukioloajat kesällä:
Maanantai klo 10 - 15
Tiistai klo 13 - 19
Keskiviikkoisin suljettu 6.6.-8.8.07
Torstai klo 13 - 19
Perjantai klo 10 – 15
http://www.askola.fi/kirjasto.htm
Kirjasarjaa Sweet 16 ja Two of a Kind ei ole suomennettu. Mary-Kate ja Ashley Olsenin kirjoja ei löytynyt Fennica-tietokannasta, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista.
Nimenvaihto ilmoitetaan kirjastolle henkilökohtaisen käynnin yhteydessä. Kirjaston virkailijalle tulee näyttää henkilöllisyystodistus uudella nimellä. Nimenvaihdon yhteydessä asiakas saa myös uuden kirjastokortin, joka on allekirjoitettava uudella nimellä. Kortin vaihto on tässä tapauksessa ilmaista.
Aiheestasi löytyy sen verran viitteitä, että niitä kaikkia ei voi luetella tässä. Erityisesti koulutustarpeesta löytyy paljon viitteitä. Sinun olisi paras varata aika Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemalle (ns. verho-koneet), josta on pääsy LINDA-tietokantaan (Suomen tieteelliset kirjastot) ja tehdä aihehaku sanoilla osaaminen, henkilöstö, henkilöstökoulutus ja kehittäminen. Näin löytyvät esim. teokset
Välimäki, Tomi Henkilöstön osaamisen kehittämisen toteutuksen arviointi, 2000
Ranki, Anneli Vastaako henkilöstön osaaminen yrityksen tarpeita? 1999
Hakkarainen, Pentti Ammatinhallinnan kehittäminen oppivassa organisaatiossa, 1999
Ritsilä, Jari Alueellisen osaamistarve-ennakoinnin kolme ulottuvuutta Henkoosta-hankkeen väliraportti,...
