Kävin läpi kaikki Helsingin kaupunginkirjastoon hankitut suomalaisen lyriikan käännösantologiat, mutta niistä ei valitettavasti löytynyt englanninkielistä käännöstä kyseisestä runosta. Keith Bosley on kääntänyt yhdeksän Mannisen runoa, jotka ovat ilmestyneet antologiassa Skating on the Sea - Poetry from Finland (1997). Martin Allwoodin toimittamasta antologiasta Modern Scandinavian Poetry (1986) löytyy lisäksi käännös runosta Pellavan kitkijä. George C. Schoolfieldin toimittamassa teoksessa A History of Finland's Literature (1998) on laaja lähdeluettelo suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä, tätäkään kautta ei kuitenkaan löytynyt muita käännöksiä.
Internetistä löysin uudehkon englanninkielisen esittelyn Otto Mannisesta. Artikkelissa...
Julinda-nimestä ei löydy kirjoista eikä interentin nimisivuilta mitään. - Olisiko kysymys nimestä jossa olisi osa Juliaa/ Juliaanaa ja Lindaa?
Näistä nimistä löytyy tietoa näistä kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Eija Merilä on levyttänyt kappaleen oikealla nimellään Eija Muhonen vuonna 1966. Kyseessä on singlelevy, jossa kappaleet Rannat ja Tiikerihai. Näyttää siltä, ettei Rannat-kappaletta ole missään kokoelmassa.
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä kansallisbibliografia Fennica kertoo, ettei Wheelisin teoksia ole suomennettu lainkaan, joten tuota kysymääsi teostakaan ei ole suomennettu. Fennicassa on suomeksi ilmestynyt kirjallisuus varsin kattavasti, joten asiasta voi olla Fennican perusteella melko varma.
Helmet-kirjastokortin saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta (Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot) ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymä voimassaolevan henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kortin saaminen edellyttää siis henkilökohtaista käyntiä kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sally Salmisen Pitkä kevät ilmestyi vuonna 1939, mutta siitä otettiin 2. ja 3. lisäpainos, eli uusi mutta muuttamaton painos, vuonna 1940. Eli osassa kirjoja painovuotena on 1939 ja osassa 1940. Alla linkki Fennicaan:
https://finna.fi
Valitettavasti en Turusen niukasta novellituotannosta tällaista tarinaa löytänyt. Lähimmäs osuu Hämärätunnin tarinoita -kokoelman novelli Oiva, joka päättyy maitokuski Peiposen Hemmin ja novellin nimihenkilön kohtalokkaaseen törmäykseen. Kenenkään tyttöystävää ei tässä tarinassa kuitenkaan lihoteta - asemapäällikön sikaa kyllä.
Saat uuden Helmet-kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Mikäli tietosi ovat lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, niin saat uuden kortin odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Verbillä kiertää on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esimerkiksi karjalan kierteä, viron keerata). Verbi on johdos samasta vartalosta kuin sana kierä, joka langasta puhuttaessa tarkoittaa hyvin kierteistä. Kierä-sanalle on vastaineita etäsukukielissä ugrilaiskieliä myöten. Näin esimerkiksi komin kielessä gar taikoittaa kierää, tiukkaan kierrettyä, mansin kielessä ker-verbi tarkoittaa 'palmikoida, kietoa yhteen'. Kielitieteilijöiden mukaan rinnastukset etäsukukieliin ova kuitenkin äännehistoriallisista syistä kiistanalaisia. On myös mahdollista, että sana kuuluu merkityksiltään samankaltaisen kerä-vartalon yhteyteen.
Kierto, kierrätys ja kiertue ovat johdannaisia verbistä kiertää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen...
Valitettavasti Petri Laaksosen säveltämää ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa kappaletta Rakastan tätä maata ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Autourheilu oli suosittua sosialistisissa maissa, ja erilaisia kilpailutapahtumia oli paljon. Valitettavasti mistään yhdestä paikasta ei löytynyt koottuna tietoa eri kilpailuissa mukana olleista autoista. Lisäksi kyseisestä automallista ilmeisesti on käytetty eri nimityksiä (Lada 2105 VFTS, Lada VFTS, VAZ 2105), mikä vaikeuttaa tiedon löytämistä.
Tarkastelemalla tietoja eri kilpailuissa mukana olleista autoista voidaan kuitenkin todeta, että 2105 oli mukana useissa kilpailuissa, eli sitä voi pitää suosittuna automallina.
Ks. esim. Cup of Peace and Friendship, Yalta Rally, eWRC-results.com (etsi ensin kilpaluja maan perusteella ja tarkastele sitten listoja kuskeista ja autoista vuoden perusteella, esimerkkinä Ralli Tartu 1987, jossa VAZ...
Finnasta löytyy yksi kuva kirkko-ohjaksista. Se on putkilomainen pirtanauha. Pirtanauhoihin löytyy joitain ohjeita, mutta juuri kirkko-ohjaksien (tai kirkonohjaksien) ohjeita ei löytynyt.Finna.fi: Kirkko-ohjakset (kuva) https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32465?sid=4998373595
Avioliittolaki on vuodelta 1929 ja sen säädösnumero on 234/1929 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1929/234. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, muutoshistoria on valittavissa omana välilehtenään Finlexissä. Pelkästään 1940-luvulla lakiin on tehty viisi muutosta.Se, mikä lain sanamuoto on ollut vuosina 1946-1950 selviää tutkimalla sen aikaisia osia Suomen lakikirjasta. Käytännössä kannattaa katsoa Suomen laki -kirjoista vuosiväliltä 1946-1951 tuo laki.Kussakin lakikirjassa on huomioitu aina lakikirjan julkaisemiseen mennessä tulleet muutokset, laeista on siis lakikirjassa ajantasaiset versiot siihen asti tulleiden muutosten osalta. Lakikirjoja voi tiedustella esim. Tampereen pääkirjastosta...
Esitelmäsi aihepiiri on aika laaja, joten yhdestä kirjasta ei vastausta kysmyksiisi löydy.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa Lieksasta yleisesti:
FINLANDIA : Otavan iso maammekirja 4, 1985.
KARJALA 4., 1983.
SAVOLAINEN, MIKKO: Lieksa : erämaakaupunki, 1981.
Lieksan historiasta löytyy edellä mainittujen lisäksi mm. kirjoista:
KIISKINEN, Osmo: Pielisjärven historia 4 : 1865-1920, 1991.
PUROLA, Aarne: Lieksan kauppala 1936-1972 : historiikki Brahean kaupungista Lieksan kaupunkiin,
1989.
Seuraavista teoksista on varmaan hyötyä muihin etsimiisi aihealueisiin:
KARJALAN vaaroilta, 1984.
LIEKSAN luonto-opas, 1997.
KOKKONEN, Heikki: Vuoden kierto Pohjois-Karjalassa, 1996.
POTINKARA, Oiva: Erämaata ja koskien kohinaa : Ruunaan luonnonsuojelu- ja...
Helsingin kaupunginkirjaston johtoryhmästä annettiin tällainen vastaus:
Kaukopalvelun mukaan Helsingin kaupunginkirjasto on perinyt kaukopalvelumaksuja asiakkailta jo vuosikymmeniä. Helmet-kirjastojen kaukopalvelumaksujen hinnasto löytyy sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut
Maksuilla katetaan postituksesta aiheutuvat kulut. Lain yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492 12 §) mukaan "Kunta voi periä myöhässä palautetuista aineistoista, varatun aineiston noutamatta jättämisestä ja muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista yleisen kirjaston suoritteista kohtuullisen, enintään suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää vastaavan maksun."...
Salasanan vaihtaminen onnistuu Helmet-verkkokirjastossa vain, mikäli kirjastolla on ajantasainen sähköpostiosoitteenne. Mikäli näin ei ole, teidän pitäisi kaydä missä tahansa Helmet-kirjastossa uusimassa salasana. Varatkaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Tiedot komennuksilla olleista lotista löytyvät Kansallisarkistosta, mutta tiedot lotista eivät ole yhtä kattavia kuin esimerkiksi kantakorttien kohdalla. Asiakirjoista voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.Yleisemmellä tasolla Petsamossa palvelleiden lottien tehtävistä on kerrottu esimerkiksi seuraavissa kirjoissa ja artikkeleissa. Sekä Kylkirauta- että Kansa taisteli -lehden artikkelit ovat saatavilla verkossa, kirjoja voi tiedustella omasta lähikirjastosta.Kaukoranta, T. (1965). Lapin lotta kertoo: 1. osa Lutolta Jäämerelle. Kansa taisteli. Miehet kertovat : kuvauksia sotiemme tapahtumista, 5, 139-142.Liede, R., Pesonen, K. (2018). Kaija Pesosen talvisota: 16-vuotiaan tytön päiväkirjat Petsamon etulinjalta. Minerva Kustannus Oy...
Voit tiedustella kyseistä ohjelmaa Suomen autokoululiitosta numerosta 09-4542300 (Opetustarvike Oy). Myös osoitteesta http://www.sompsa.fi löytyy tiedot
Ajokorttikoulu-nimisestä cdrompusta, joka on myös Helsingin kaupungikirjaston kokoelmissa.
