Parhaiten kuvauksiisi sopiva kirja on Harri Kalhan Kokottien kultakausi:Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina.https://www.finna.fi/Record/helmet.2127542?sid=4784264006Naisen roolin ja normien uudistajista käytettiin myös sanaa flapper, Suomessa jazz-tytöt.https://helda.helsinki.fi/items/cdd160b0-6a37-4ff7-898a-915e7d4d710c
Oletan, että tarkoitat koulun oppimisympäristöä. Tässä muutamia artikkeliviitteitä aiheesta:
Opetushallitus otti kantaa turvatyöryhmän muistioon
Spektri 2000 : 3, s. 40-41
Koppinen, Marja-Leena: Sisäinen turvallisuus - oppimisen perusta
Ryhmätyö 1995 : 1 ; s. 9-14
Linnakylä, Pirjo: Oppilaiden profiloituminen kouluviihtyvyyden arvioinnissa
Kasvatus 1997 : 2, s. 112-127, 201
Leppänen, Maija: Suullista ilmaisua turvallisessa ympäristössä
Virke 2001 : 2, s. 12-13
Laaksola, Hannu: Kunnilla vastuu koulun turvallisuudesta
Opettaja 2000 : 38, s. 12-13
Ängeslevä, Minna: Silmät ja sydän auki
Opettaja 2001 : 3, s. 8-12
Gerkman-Kemppainen, Kristiina: Turvaa elämysten voimalla Torniossa
Opettaja 1999 : 23, s. 36
Ängeslevä, Minna: Vastuu on harkintaa...
Hei!
Laukaan pääkirjasto säilyttää kyseistä lehteä ainoastaan tämän kuluvan vuoden ja kaksi edellistä vuotta lehden numeroita. Kyseiseltä vuodelta lehden numeroita löytyy kuitenkin Jyväskylän pääkirjastosta, jossa ne on lainattavissa. Lehden voit varata verkkokirjaston kautta ja tällöin kannattaa laittaa noutopaikaksi Laukaan pääkirjasto. Kyseinen lehti on sitten noudettavissa viikon sisällä varauksesta Laukaassa. Voit myös laittaa viestiä, soittaa tai käydä Laukaassa tekemässä varauksen kirjastossa asiakaspalvelussa.
Tässä listattuna väitöskirjoja, jotka käsittelevät J. V. Snellmania:Lauri Kallio: J.V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit https://finna.fi/Record/helka.9930632073506253?sid=5166352553Eero Ojanen: Henki ja sivistys : paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844-1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa https://finna.fi/Record/helka.9930202303506253?sid=5166352553Heli Rantala: Sivistyksestä sivilisaatioon : kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa https://finna.fi/Record/uef.9911338103705966?sid=5166352553Matti Virtanen: Fennomanian perilliset : poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka https://finna.fi/Record/anders.990859?sid=5166352553Heikki Lehmusto: Juhana Vilhelm Snellman...
Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) kirjalainoja ei voi toistaiseksi uusia netin kautta. Olemme uusimassa kirjastojärjestelmäämme ja tämä palvelu tulee käyttöön aikaisintaan vuonna 2002. Lainoja voi uusia puhelimitse ma-pe 12-18 puh. 0600-060504, 5,80 mk/min+ppm.
The Open Clip Art Library -sivustolla (http://openclipart.org/) on vapaasti käytettäviä kuvia. Mikko Ussan OpenOffice -kirjassa (Docendo 2010) on osio "Kuvien käyttö asiakirjassa".
Pietariin pääsee junalla Helsingistä, ja siitä eteenpäin myös Arkangeliin. Yksi reitti olisi Helsinki-Pietari-Vologda-Konosa-Arkangeli. Reitin voi nähdä rautatiekartasta, joka löytyy Wikipedia-commonssista: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Russia_Rail_Map.svg
Venäjälle suuntautuvasta junamatkasta voi kysyä lisää myös VR:n palvelunumerosta:
Junalla Venäjälle 0600 41 905
ma-su klo 7-22
1,99 €/vastattu puhelu + pvm
Venäjän suuntaan lähtevät aikataulut löytyvät myös VR:n sivuilta:
http://www.vr.fi/fi/index/aikataulut/aikataulutvenajalle.html
Venäjän maantiet löytyvät pääpiirteissään tästä kartasta:
http://www.ezilon.com/maps/europe/russia-road-maps.html
Maantiethän löytyvät myös googlen kartoista.
Voisi luulla, että näin suosittu laulu - jota on virheellisesti pidetty venäläisenä kansanlauluna, kun se todellisuudessa on Jacques Halland -nimisen säveltäjän käsialaa - olisi julkaistu nuottina moneenkin kertaan. Valitettavasti laulusta on kuitenkin olemassa vain yksi nuottijulkaisu, Scandia-Musiikin vuonna 1962 julkaisema yksittäisnuotti Scandia KS510.
Tämän nuotin löytäminen julkisista kokoelmista voi olla hankalaa, mutta se löytyy onneksi Musiikkiarkisto JAPAn kokoelmasta (https://www.musiikkiarkisto.fi/). Sinne voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (info@musiikkiarkisto.fi) tai puhelimitse (09 757 0040) ma-pe klo 10-16 välisenä aikana.
Heikki Poroila
"Alla etelän kuun" -nimistä laulua en löytänyt tietokannoista, mutta mikäli kyseessä on kappale "Meren aalloilla" (elokuvasta Rengasmatka, 1952), jossa lauletaan "Meren aalloilla oon syntynyt, alla loistavan etelän kuun", sen nuotinnos on julkaistu useammassakin kokoelmassa. Näistä olisi Tornion pääkirjaston varastosta saatavilla teos 113 kitaralaulua (Fazer, 1978). Teoksen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.647924.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, käyttämällä hakutapaa sanahaku. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanat pihat suunnittelu. Hakua voi haluttaessa rajata kielen mukaan valitsemalla valikosta halutun kielen, esim. suomi. Kirjastoon tulee myös lehtiä, joista voisi löytyä tietoa aiheesta. Lehtiä voi hakea HelMetistä aihe-hakua käyttämällä, hakusanalla puutarhanhoito ja rajaamalla materiaalityypiksi lehdet. Näin löytyy mm. lehdet Viherpiha ja Kotipuutarha. Aiheesta voisi löytyä tietoa myös rakentamista käsittelevistä lehdistä (aihe-haku rakentaminen, materiaali lehdet), esim. lehdestä Luomurakentaja. Internetistä aiheesta voi etsiä tietoa esim. osoitteesta...
Haastattelin hiukan kollegoja. Se perusteella erityisen suosittuja lehtiä ovat mm. Demi, elokuvalehdet, Suosikki ja Manga-lehdet. 7-10 -vuotiaat pitävät paljon Risto Räppääjä -kirjoista. Vähän vanhemmat, 11-14 -vuotiaat suosivat fantasiakirjoja, Harry Potter -kirjoja sekä Ilkka Remeksen nuortenkirjoja. Tuija lehtisen kirjat kuuluvat isompien tyttöjen suosikkeihin.
Löydät kirjoja valitsemalla Tarkenna hakua, kirjoita London Jack, valitse Tietokirjat, Aineistoksi Kirja, Kieli suomi. Näin löydät mm. seuraavan teoksen (alla linkin takana muita kirjoja)
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan, 2000.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=london%2Cjack&searchscope=12&m…
Napsauttamalla sitten teoksen nimeä näet missä kirjastoissa teos löytyy. Voit varata kirjan kortin numeron ja nelinumeroisen pinkoodin avulla ja noutaa sen lähellä olevasta kirjastosta. Aikuisten osaston kirjan varaaminen maksaa 50 snt. ja se maksetaan kun hakee kirjan.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ainakin löytyy paljon tutkimusaineistoa liittyen maahanmuuttajien sopeutumiseen. Tässä suora linkki tekemääni hakuun asiasanoilla 'maahanmuuttajat' ja 'sopeutuminen': http://finna.fi
Linkistä voit selata tutkimuksia ja sitä miten hyvin ne vastaavat etsimääsi, sekä tarkistaa teosten sijainnit ja saatavuustiedot.
Kysymys kansalaisuuden saamisen vaikutuksista maahanmuuttajien suhteeseen uuteen kotimaahansa tai miten merkityksellisenä maahanmuuttajat kansalaisuuden näkevät, on hankalampi. Ehdottaisin, että haet ensin laajalla haulla, hakusanalla 'maahanmuuttajat' Linda-tietokannasta. Laaja haku on joskus hedelmällisempi vaikeammissa tapauksissa, jos silmiin osuu jotakin sopivaa, niin sitten...
Korhosen suppeat henkilötiedot, teosluettelo ja pieni listaus hänen teostensa arvosteluista löytyy teoksesta "Suomen kirjailijat 1809-1916" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993). Huomattavasti laajempi selostus Korhosen elämästä ja tuotannosta on kuitenkin Raoul Palmgrenin kaksiosaisen teoksen "Joukkosydän" (WSOY, 1966) toisessa osassa. Siinä on juuri kaipaamaasi spesifimpää tietoa, joten suosittelen tutustumista Palmgrenin teokseen.
Päättelen, että etsit tuota tiettyä Pojat-laulun sovitusta nuottina. Täytyisi tietää, kenen sovituksesta oli kysymys, sillä samasta laulusta voi olla useita sovituksia. Kuorot voivat esittää sovituksia, joita ei ole julkaistu painettuina nuotteina. Joku on voinut sovittaa laulun varta vasten tietylle kuorolle.
Nuotissa Sulasoi 2 : Viihdyttäviä lauluja naiskuorolle (Sulasol, 2010) on Pojat-laulun sovitus naiskuorolle (SSAA). Nuotissa on muitakin lauluja, ja laulujen sovituksista vastaavat Reijo Kekkonen ja Timo Leskelä. En nyt pysty katsomaan nuotista, kumpi on sovittanut juuri Pojat-laulun. Lukion musiikkikirjassa Kasper, Eira: Amadeus : musiikkimaisemia on Pojat-laulusta kaksiääninen sovitus. Sovittaja on ilmeisesti Juha Töyrylä....
Selasin Eeva Kilven runokokoelmia, mutta en äkkiseltään löytänyt tuon nimistä tai tuolla lailla alkavaa runoa sieltä. Voisikohan kysymyksessä olla Maaria Leinosen runo, joka alkaa Aamu on kirkas, väkevä päivä...?
Kieliä on mahdollista luokitella monin eri tavoin. Kaisa Häkkinen esittelee teoksessaan Kielitieteen perusteet (2007) kolme luokittelun kriteeriä: genealogisen eli geneettisen, typologisen ja areaalisen eli alueellisen. Genealoginen luokittelu perustuu sukulaisuussuhteisiin, typologisen lähestymistavan pohjana ovat kielten erilaiset rakenneominaisuudet ja areaalisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota maantieteellisiin seikkoihin. Näitä eri luokittelutapoja voi myös yhdistellä keskenään. Genealogisessa luokittelussa maailman kieliä on tapana järjestää sukulaisuussuhteiden perusteella kielikunniksi, joiden oletetaan kehittyneen yhteisestä kantakielestä. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat indoeurooppalaisen kielikunnan, jota on...
