Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston...
Iliaassa Heran (Here tekstissä) epiteetti (vakiintunut määrittelevä sana) on λευκώλενος joka on käännetty Liddell and Scott sanakirjassa white armed. Se on muodostettu sanoista λευκός, "leukos" hohtava, vaalea etc. ja ’ωλενη, "oolenee" käsivarsi, kyynärpää. Otto Mannisen käännöksessä sana on käännetty helo-olka. Ilmausta helo-olka käytetään myös esimerkiksi P. Mustapään runossa Odysseia. Esimerkiksi Marianna Bundouvisin pro gradu -tutkielmassa on tutkittu Homeroksen epiteettejä suomen kielellä:Marianna Bundouvis: Päilyväsilmä Athene : Erisnimiin liitettyjen epiteettien kääntäminen Homeroksen Odysseian suomennoksissa https://www.utupub.fi/handle/10024/145961
50-60 -luvun koulukirjoista tuo runo löytyy nimellä Pääskynen visertää (s. 185) Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -teoksesta (1. p.1953, 7. p. 1965).
Runo löytyy myös nimellä Pääskysen laulu mm. Teuvo Pakkalan Aapisesta vuodelta 1908.
Tarkkaa tietoa sauvaluteen eli Ranatra lineariksen hengittämisestä jään alla ei valitettevasti löytynyt. Ranatra lineariksen amerikkalaista sukulaislajia Ranatra fuscaa käsittelevän vanhan englanninkielisen opinnäytteen Plant, Jean. (1916). A Contribution to the Life History of the Water Scorpion (Ranatra fusca, Pal. B.). Retrieved from the University of Minnesota Digital Conservancy http://conservancy.umn.edu/bitstream/handle/11299/179298/una-theses-033… sivuilla 5-6 kerrotaan, että kyseinen vesilude (joka ulkomuodoltaan muistuttaa suuresti eurooppalaista sukulaistaan) kerää siipiensä alle ilmavaraston ja hengittää sen avulla käyden täydentämässä sitä pinnalla. Amerikkalaisten yliopistojen Ask an Expert -asiantuntijapalvelu oletti, että...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on mm. etu- ja sukunimihaku http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Sen mukaan Sinikoita on 245, vuodet 2010-2015.
Lause on tullut tunnetuksi latinankielisessä muodossa Repetitio est mater studiorum. "Keskiaikainen sanonta, mahdollisesti saksalaista alkuperää. Esikuvana lienee Horatiuksen runousopin kohta, jossa puhutaan siitä, kuinka joistain taideteoksista jaksaa nauttia ties kuinka usein ja kuinka niistä silti aina saa jotain /Ars Poetica). "
Lähde:
Kivimäki, Ato
Carpe diem : hauskaa ja hyödyllistä latinaa
Karisto, 2000
7. tarkistettu painos
Etunimi Liona on peräisin italialaiselta kielialueelta ja se tarkoittaa naaraspuolista leijonaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 31 ihmisellä nimi Liona.
Kyseinen hallitsija oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610), joka oli alun perin protestantti. Saadakseen katolisen liigan hyväksymisen kuninkuudelleen hän kääntyi muodollisesti katolilaisuuteen. Tällöin hänen kerrotaan sanoneen, että "Paris vaut bien une messe" eli "kyllä Pariisi aina yhden messun arvoinen on".
http://www.larousse.fr/encyclopedie/personnage/Henri_IV/123595
http://global.britannica.com/biography/Henry-IV-king-of-France
http://www.uudetkirjat.fi/Media/83390.pdf
Ruotsinkielisen almanakan Rut, heprealaisperäinen nimi, jonka merkitys on ystävätär. Raamatun mukaan Ruut eli tuomarien aikana ja hänestä tuli laillisen lankousavioliiton vuoksi kantaäiti. Nimi tuli Euroopassa käyttöön pääasiassa protestanttisissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeen. (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2005.
Sitaatti "Harha on totta ja totuus on harhaa, se usvaksi muuttuu ja käsistä karkaa" on Shakespearen näytelmästä Macbeth; ensimmäinen näytös, ensimmäinen kohtaus. Suomentaja on Matti Rossi.
Jos mahdollista, ota yhteyttä sen kaupungin kirjastoon, joka omistaa rikkoutuneen tai hukkaan menneen aineiston. Voit kuitenkin hoitaa asian myös muissa kaupungeissa.
Voit korvata kirjan maksamalla kirjastossa käydessäsi sen korvaushinnan. Yleensä voit myös sopia kirjaston kanssa hankkivasi uuden kappaleen korvattavan tilalle.
Aineiston korvausmaksun voit maksaa myös verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
31.12.1977 Turun Sanomissa oli artikkeli nimeltä Realismin perillinen. Kritiikki käsitteli Päätalon samana vuonna Gummerukselta ilmestynyttä kirjaa Ahdistettu maa, joka kuuluu sarjaan Juuret Iijoen törmässä. Kritiikin oli kirjoittanut Jussi Kallio.
Tietoja sanomalehtiartikkeleista voi kysellä lehtien arkistoista, tietopalvelu niissä on vain usein maksullista.
Useimmissa suuremmissa kirjastoissa vanhat sanomalehdet ovat tutkittavissa mikrofilmeinä. Esim. Turun kaupunginkirjastossa Uutistorilla voi lukea Turun Sanomaa mikrofilminä vuodesta 1905. Mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen, samalla voi tehdä tilauksen filmeistä joita haluaa lukea. Uutistori sijaitsee pääkirjaston uudisosan ensimmäisessä kerroksessa, Linnankatu 2....
Valiolla oli Tampereella laaja myymälä- ja kahvilaverkosto, josta se luopui 70-luvulla. Baareja oli enimmillään kolme. Ensimmäiset niistä Valio avasi 50-luvun puolivälin maissa. Jäätelöbaari n:o 1 toimi osoitteessa Aleksanterinkatu 10 60-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen se jatkoi parin vuoden ajan Särkänniemessä. Pian Aleksanterinkadun baarin jälkeen avattiin Jäätelöbaari n:o 2 Hämeenkadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa osoitteessa Hämeenkatu 30. Sen toiminta jatkui 70-luvun puolivälin tuntumaan, kutakuinkin Valion myymälätoiminnan lopettamiseen saakka. Muutaman vuoden ajan 60-luvulla osoitteessa Sammonkatu 35 toimi myös Jäätelöbaari n:o 3. Kuvia en ikävä kyllä onnistunut löytämään.Lähteet: Ensio Oravirta, Meijeritoimintaa ja...
Aluksi Helsingin kähertäjäkoulu toimi Helsingin Naiskampaamokoulun tiloissa Yrjönkatu 8-10, mutta v. 1949 se sai uudet tilat Perämiehenkatu 3:sta, johon pääsi muuttamaan toukokuun alusta 1950 vuoteen 1961 asti, josta lähtien koulu toimi Läntinen Brahenkatu 2:ssa (Helsinginkatu 25).
Tuvendo Oy on tehnyt vuonna 2009 Martinsillan kauppakeskuksesta 3D-mallinnoksen. Sitä ei enää löydy internetistä, mutta esimerkiksi Iltalehti on julkaissut siitä artikkelin "Tällainen on Martinsillan virtuaalinen kauppakeskus" 26.11.2009 (https://www.iltalehti.fi/espoo/a/2009112610667000).
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on Warkauden lehti mikrofilmattuna ja myös Warkauden lehden lahjoittamana paperiversiona. Vuonna 1959 tuona ajankohtana lehti on ilmestynyt tiistaina 10.11., torstaina 12.11., lauantaina 14.11. ja tiistaina 17.11., mutta ei perjantaina 13.11.
Sidotusta paperivuosikerrasta saa avustajan kanssa otetuksi kopion kopiokoneella; kahteen A3-paperiin mahtuu yksi aukeama; kulut 1 e. Mikrofilmatusta versiosta saa aukeaman mahtumaan neljälle A4-arkille; kulut 2 e. Jos kopiot pyydetään kaukopalvelun kautta, kuluihin lisätään vielä 3 euroa.
Pääasiassa kirjastoammatillisiin tehtäviin vaaditaan kirjastoalan koulutus. Kirjastossa on myös muita työtehtäviä, esim. tietotekniikkaan tai hallintoon liittyviä, joihin taas tarvitaan näihin tehtäviin sopiva koulutus. Lisäksi kirjastoissa työskentelee alan harjoittelijoita.
Sijaisuuksiin ja lyhytaikaisiin töihin on toisinaan mahdollista päästä myös ilman koulutusta. Helsingin kaupungin ja siis myös kaupunginkirjaston tällä hetkellä avoinna olevat työpaikat löytyvät täältä:
https://www.erekryhelsinki.fi/
Lyhytaikaisiin keikkatöihin pääkaupunkiseudun kaupunkien palvelukseen voi päästä henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta:
http://www.seure.fi/
Muistat aivan oikein, Pääkirjaston Uutistorilla on mahdollisuus liittää yhteen mikrofilmilukulaitteeseen kannettava tietokone, jonka avulla mikrofilmeiltä voi skannata. Tietokoneelta voi tulostaa ja siitä löytyy usb-paikat esim. muistitikkua varten.
Pääkirjaston mikrofilmit sijaitsevat varastossa, josta niitä saa tilattua käyttöön seuraavaksi arkipäiväksi. Lista mikrofilmatuista sanomalehdistä löytyy Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta: http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
