Kansallisbiografia- tietokannasta löytyivät mm. säveltäjät Emil Genetz ja Robert Kajanus, joiden teoksia on sävelletty 1880- luvulla. Genetzin teoksia ovat Herää Suomi (1881) ja Terve Suomeni maa (1887-1888); Robert Kajanuksen Kullevon surumarssi (1880).
Kuten HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa Omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Voit myös seurata varaustesi tilaa Omien tietojesi kautta."
Myös ilmoituksessa jonka saat kerrotaan, mihin asti varausta säilytetään.
Muutokset rahan arvossa löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Tuorein painos kirjastoissa on vuodelta 1999. Teoksessa luetellaan kertoimet vuosilta 1921-1998 (s. 654 rahanarvonkertoimet). Vuoden 1997 kerroin on 1,014 kun vuoden 1998 luku on 1. Taulukossa ei ole mainittu tiedontuottajaa.
Plussa aineistohausta http://www.libplussa.fi selviää, että vuosikirja on ostettu jokseenkin kaikkiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. (Useimmissa kirjastoissa käsikirjasto-kokoelmassa, tosin joitakin lainakappaleitakin löytyy.)
Meritan sivuilla http://www.merita.fi/s/sijoita/tutkimus/rahanarvo on sama taulukko, tosin vain kahdella desimaalilla ja lisäksi laskuesimerkkejä. Meritankin taulukko päättyy...
Näyttäisi siltä, että kirja on ollut aiemmin luettavissa vapaasti eKirjaston kautta, mutta että se olisi nyt tarjolla vain myytävänä Ellibissä. Sen sijaan paperisena teosta on useammassa yleisessä kirjastossa, vaikkakaan ei Pikikirjastoissa. Lähikirjastosi kautta voisit saada sen kaukolainaan.
Näitä tuntuukin olevan vaikea löytää. Finna-haussa niitä ei tule esiin, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Aineisto on senluonteista, että se voisi löytyä Kansalliskirjastosta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta. Sitä voisi myös löytyä Eduskunnan kirjastosta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietoakirjasto….
Tietoa ja lähteitä kehitysvammaisuudesta löytyy Kehitysvammaliiton sivulta sekä Verneri.net-verkkopalvelusta. Jälkimmäisessä on kerrottu diagnooseista, Downin oireyhtymästä löytyy kokonaisuus, jossa on lisää viitteitä verkkosivuille ja kirjallisuuteen.
Verneri.netissä on myös neuvontaa, jonne voi lähettää kysymyksiä.
Kirja saattaisi olla Bengt Fagerholmin Muuttuva Pietari: Huomioita kaupunkikuvasta ja arkkitehtuurista. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2219512
Eero Väreen vuonna 1949 levyttämän tangon nimi on "Surun kukkia". Sen on säveltänyt Olavi Helsky. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Helsky on myös sanoittaja, mutta Kansalliskirjaston tietueen mukaan sanoittaja on tuntematon.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiSurun kukkia YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=nuxd_ByOctA
Lähin löytämäni vastine, joka sopii ainakin osittain kuvailemaasi lauluun, on Matti Jurvan säveltämä, Tatu Pekkarisen sanoittama ja Toivo Kärjen sovittama Sotilaan äiti vuodelta 1942. Se löytyy Youtubesta Eero Väreen ja Kristalli-orkesterin esittämänä. Laulussa mainitaan äitimuori, joka saa pojaltaan kirjeen rintamalta: SOTILAAN ÄITI, Eero Väre ja Kristalli-orkesteri v.1942Jos kyseinen laulu ei ole se mitä etsit, emme valitettavasti löytäneet vastausta. Ehkäpä joku lukijoitamme tietää, mistä laulusta voisi olla kyse.
Käytä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussan tarkennettua hakua (klikkaa kohdasta tarkennettu haku) http://www.libplussa.fi Valitse sitten haku asiasanalla. Voit kirjoittaa laatikkoon hakulauseeksi: neuvottelutaito tai viestintä. Valitse kohdasta 'tarkenna' tarvittaessa asiasanahaku (vieritä laatikon reunassa olevaa nuolta), ja kirjoita hakusanaksi englannin kieli. Klikkaa seuraavaksi kohdasta tee haku.
Näin saat kymmenen viitettä, joista ainakin teokset Kokous- ja neuvottelukielen käsikirja suomi-englanti (1988) ja Brims, Jim: English for negotiating (1984) näyttäisivät sopivan kysymykseesi. Muiden viitteiden soveltuvuudesta tarkoituksiisi voit päätellä jotain katsomalla täysistä tiedoista niille annettuja asiasanoja....
Kysymykseesi on vaikea antaa suoraa vastausta, mutta tässä hieman tietoa modaalista:
- Modaali on selluloosamuuntokuitu, jota käytetään kankaissa yleensä sekoitemateriaalina.
Modaali imee kosteutta ja on hengittävä. Modaali on luonnosta peräisin oleva puun selluloosasta valmistettu muuntokuitu, jota käytetään mm. täydentämään puuvillan hyviä ominaisuuksia. Se tuo neulokseen lisää kiiltoa, pehmeyttä ja tekee kankaasta helppohoitoisen ja kauniisti laskeutuvan.
- http://www.finatex.fi/html/kuitu/teko/cmd.htm
Lainaus teoksesta Tekstiilitieto/Raija Markula, s.95 (otsikkona: Modaalikuituja sisältävien tuotteiden ominaisuudet): "Pysyvästi kiharilla HWM-kuiduilla on hyvä peittokyky. Näistä kuiduista valmistetut tuotteet tuntuvat yhtä...
Kyllä voi palauttaa kaikki yhteen pisteeseen. Pääkaupunkiseudulla voi lainata ja palauttaa myös yli kuntarajojen. Tämä koskee HelMet-kirjastoja, siis Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen.
Ehdotuksesi on jo toteutunut, sillä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu kaksikin kappaletta Van Shen levyä ”V”. Löydät levyn osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla välilehden ”Tekijä” ja kirjoittamalla hakukenttään nimen ”Van She”. Tällä vastaushetkellä toinen kappale on tosin menossa lainaan ja toisestakin on varaus, mutta voit tehdä levystä varauksen, jotta saat levyn sitten, kun se palautetaan.
P. C. Castin Yön talo -sarjan viisi ensimmäistä kirjaa on jo tullut HelMet-kirjastoihin. Sarjan muut teokset hankitaan kirjastoihin sitä mukaa kuin niitä suomennetaan.
Kiitos ehdotuksestasi! Välitän toiveesi kirjallisuustapahtumia, lukupiirejä suunnitteleville henkilöille.
Oulun kirjastoissa toimii jo muutamia lukupiirejä. Niihin voi kuka tahansa tulla keskustelemaan lukupiirin kirjasta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lukupiirit löytyvät kirjaston sivuilta https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kirjallisuustapahtumat .
Nykyisessä verkkokirjastossa www.outikirjastot.fi on mahdollisuus lisätä tageja kuvaamaan teoksen sisältöä https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kohaukk
Verkkokirjastomme on muuttumassa Finnaksi lähiaikoina https://www.finna.fi/
Tietoa lukupiireistä netissä https://www.lukupiirit.fi/4
Yleisradiolla on Lukupiiri verkossa https://yle.fi/aihe/ohjelma/lukupiiri
https://soundcloud...
Lauri Rauhalan (1914-2016) tuotannosta ei löydy Ihmisen filosofia -nimistä teosta, joten hän on mainitussa yhteydessä luultavasti tarkoittanut ihmisen filosofiaa tuotantonsa aiheena. Filosofi Jukka Hankamäen mukaan Rauhala pohtii ihmisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä etenkin teoksissaan Henkinen ihmisessä, Humanistinen psykologia, Ihmiskäsitys ihmistyössä ja Tajunnan itsepuolustus (Niin & näin 2/1906, s 16-21).
Lauri Rauhalan tuotantoa:
Tajunnan itsepuolustus (2017)
Ihmiskäsitys ihmistyössä (2014)
Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä (2009)
Henkinen ihminen (2009) (sisältää korjatut laitokset teoksista Henkinen ihmisessä ja Ihmisen ainutlaatuisuus sekä Jussi Backmanin laatiman esseen Rauhalan...
Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
