Hämähäkeistä, ja erityisesti mustasta leskestä, löydät sekä tietoa että kuvia esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Selkärangattomat (Maailman luonto: eläimet: 5)
- Kodin suuri eläinkirja 6
- Preston-Mafham: Spiders of the world
- Schenk: Eläinmaailman ihmeet
- Zoo: suuri eläinkirja 6 (Selkärangattomat)
Myös muista eläin- ja hyönteiskirjoista saatat löytää lisätietoa, kysy rohkeasti apua oman kirjastosi henkilökunnalta.
Internetistä voisit etsiä vaikkapa Makupalat-linkkikirjaston kautta ( osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm ). Kovin paljon suomenkielistä aineistoa ei taida kylläkään löytyä....
Terveiset ulapalta -laulun ruotsinkielinen nimi on "En sjömanstrall". Laulu löytyy seuraavalta CD-levyltä : Malmstén, Georg: Stadin kundi : 100 v. juhlakokoelma (2002).
Helsingin kaupunginkirjaston Keskustakirjasto Oodin Mediatyöasemalla tämä on mahdollista. Mediatyöaseman voi varata käyttöönsä Varaamo-palvelun kautta. Alla linkit Oodin ja Varaamon sivuille:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.hel.fi/search?search=mediaty%C3%B6asema
Laitteet ovat nyt korona-aikana pääsääntöisesti omatoimikäytössä, mutta resurssien mukaan autetaan alkuun:
Pienemmille lapsille sopivat esim. Katie Daynes ; kuvitus Christine Pym ; suomentanut Sanna Hytti: Miksi eliöt kuolevat, Avril McDonald ; kuvitus: Tatiana Minina ; suomennos: Arja Pikkupeura ; tehtävät: Liisa Ahonen: Jukka Hukka ja Iso Hukka : menetyksestä ja surusta selviäminen sekä Susan Varley ; suomentanut Erja Melville: Mäyrän jäähyväislahjat
Vähän isommille esim. Nora Schuurman: Auringonkukkatalvi, Jenny Jägerfeld ; suomentanut Katriina Kauppila Comedy queen tai Jenna Miettinen: Liian nuori
Hakusanana Helmetissä voi käyttää surutyö ja rajata lastenkokoelmaan. Helmet hakutulos
Books from Finlandilla on nettiarkisto, josta löytyy Rekolan kirjoituksia sekä myös maininnat numeroista joissa kirjoitukset ovat alun perin esiintyneet:
https://www.booksfromfinland.fi/author/mirkka-rekola/
Sieltä voit myös hakea lehdessä ilmestyneitä Rekola-aiheisia artikkeleita:
https://www.booksfromfinland.fi/?s=%22mirkka+rekola%22
Emme valitettavasti osaa sanoa, mistä saisi lehtiä lainattua kotiin saakka, mutta ainakin Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa pääset paikan päällä tutkimaan arkistolehtiä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421411
https://arkisto.fi/fi/asiointi-2/kirjastomme-palvelee
Iniön historiasta kertovat mm. seuraavat kirjat:
Iniö skärgårdskommuns historia
Eklund: Promenad bland iniöbor
Holmroos: Saariston salaisuuksia
Dahlbacka: Vår hembygd Åbolands skärgård = Kotiseutumme Turunmaan saaristo
Isojakokartassa vuodelta 1884 tai vuoden 1909 kartassa Furnäsissä ei näy taloa, kuten ei myöskään vuoden 1968 kartassa.
Leila K uhoaa räppäystaidoillaan: Hänen riiminsä ovat hauskoja, tuoreita ja älyllisiä. Ne villitsevät yleisön ja vievät räpin uuteen aikaan. Hän itse tekee mitä haluaa, ei anna periksi eikä pidä huumeista.
Laulun korostaa taitoa, kunnianhimoa ja yksilöllisyyttä.
Lähteet:
https://genius.com/Robnraz-got-to-get-lyrics
https://www.songtell.com/rob-n-raz-ft-leila-k/got-to-get
Liber Sancti Jacobista on tehty uusi painos 1992. Teos löytyy Kansalliskirjastosta. Linkki Finna -hakuunKirjan eri painoksia on maailmalla enemmänkin. Ne löytyvät worldCat-haulla. Linkki hakutulokseen.Helmet kirjaston kokoelmista löytyy myös paljon Santiagoon kävelyn oppaita. Kaikkiaan 70 kpl esim. Waltteri Haapala: Pyhä vaeltaja : askelia Camino de Santiagolla ja Päivi Aikasalo: Pyhiinvaeltajan jalanjäljillä : kohti Santiago de Compostelaa ja Trondheimiä. Linkki Helmet hakutulokseen.
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet romaania. Elsa Morante on Italialainen naiskirjailija, joka on asunut Roomassa, myös Villa Borghesen tienoilla. Hänen teoksessaan La Storia kuvataan Rooman kaupunkiakin. Elsa Moranten tuotannosta voi lukea Kirjasammossa, Morante, Elsa | Kirjasampo.Villa Borghesessa liikutaan Tennessee Williamsin Mrs. Stonen Rooman keväässä, mutta kirjailijahan ei tietenkään ole nainen eikä italialainen, Mrs. Stonen Rooman kevät | KirjasampoKirjasammossa tapahtumapaikaksi on kirjattu Rooma seuraavan hakutuloksen teoksiin, ehkä sieltä selaamalla löytyy etsimänne.Alunperin italiaksi kirjoitettu noista ovat seuraavat italiankielinen kirjallisuus + tapahtumapaikka Rooma.
Ainakin Carl Orffin Carmina Buranaa kuunnellaan tässä Harjunpäässä: " -- hänen oli täytynyt silitellä Pussukkaa kolmatta tuntia ja kuunnella Carmina Buranaa kerran toisensa jälkeen ennen kuin hän oli kyennyt tuntemaan voiman sisällään."
Tarkoitat varmaan jompaakumpaa näistä:
Jaakonsaari, Tuula: Koiralakikirja
Hallgren, Anders: Koiraongelmia ja ongelmakoiria.
Kumpikin kirja löytyy Helmet-haun kautta.
www.helmet.fi
Kirjailija Eeva Joenpelto oli kotoisin Sammatista ja monet hänen romaaneistaan sijoittuvat myös läntiselle Uudellemaalle. Täsmällisiä tapahtumapaikkoja niistä ei juuri löydy. Ei valitettavasti selvinnyt, sijoittuvatko jonkin romaanin tapahtumat Strömman kanavalle.
Roma-kirjallisuustietokannan (http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php) mukaan useimpien teosten tapahtumapaikka on yleisesti vain Etelä-Suomi tai Uusimaa. Kirjailija Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan lisätietoja löytyy mm. näistä lähteistä:
http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/joenp.htm
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=601&lang=FI
Ikävä kyllä, tätä Heljä Pullin teosta ei ole julkaistu, koska sitä ei löydy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutuotannosta. Myöskään monisteena sitä ei löydy Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta, eikä muistakaan erikoiskirjastoista. Sitä ei näytä olevan julkaistu myöskään minkään muun julkaisun, esim. sarjajulkaisun osana, eikä digitaalisessa muodossa. Ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan kysyä tekijältä itseltään, jonka yhteystiedot löytyvät internetistä tai Salme Suloselta, jonka hallussa tämä käsikirjoitus näyttäisi olevan Jukka Mikkolan laatiman Lemiläisten sukujen sukuselvitysluettelo 1818-1919 kirjallisten lähteiden mukaan http://www.genealogia.fi/lemi/.
Tietoa löydät esimerkiksi teoksesta Nuortenkirjastotyön käsikirja (2007). Aiheesta on tehty opinnäytteitä ainakin Oulun ammattikorkeakoulussa: Miettunen, Maria: Oulun kaupungin nuorisoprojekti: nuoret ja kirjasto (2007). Tutkielma löytyy Oulun kaupunginkirjaston Oulu-kokoelmasta (ei kotilainaan).
Voisiko kyseessä olla Anatolij Afanasjev, Terve – Afinogen!, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3173#.VNNtfvM8JZs ? Afanasjev on neuvostokirjailija eikä siis välttämättä sellainen venäläinen klassikko, jota tarkoitat.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava teos, joka käsittelee palveluiden tuotteistamista: Sipilä, Jorma Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, WSOY, 1996, Ekonomia.
Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) tai oman kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokannasta. Lisäksi kannattaa - jos mahdollista - käyttää hyväkseen oman oppilaitoksen kirjastoa tai Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjastoa http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Ilman kuvaa tällaiseen kysymykseen vastaaminen on lähinnä arvailua, mutta ainakin rautayrtin (riippuverbena) punakukkainen lajike (muitakin värejä tunnetaan) täyttää mielestäni aika hyvin kuvaillut ominaisuudet.
Heikki Poroila
Kiitos kysymyksestäsi!
Suosikkikirjailijoitasi ovat Margaret Atwood ja Virginia Woolf ja toivoit käännöskirjallisuusvinkkejä. Rivien välistä luen, että saatat pitää tieteiskirjallisuudesta ehkä dystopioista mutta myös klassisesta ja laadukkaasta kaunokirjallisuudesta.
Mieleen tuli montakin kirjailijaa ja kirjaa mutta lähdin etsimään laadukasta ja ehkä lempikirjailijoidesi ajatusmaailmaan tai tyyliin sopivaa kirjallisuutta.
Kirjaston www.helmet.fi tietokannasta pääset kurkistamaan kirjojen kuvaluita tarkemmin kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen ja klikkaat listauksesta teoksen kansikuvaa.
Näitä kirjailijoita suosittelisin ”Atwoodin ja Woolfin hengessä”, lisänä esimerkkiteos mutta katso myös muita kirjailijoiden teoksia...
Miina ja Manu cd-satuaarteet -paketeissa on kaksi Miina ja Manu -kirjaa ja niiden tarinat cd-levylle luettuina. Kuopiossa paketteja on lainattavissa noin 30 erilaista, tässä lista . Verkkokirjastossa voi tehdä varauksia, kun kirjautuu sinne kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Uusissa Miina ja Manu -kirjoissa on qr-koodi, jonka avulla kirjat pääsee myös kuuntelemaan.
