Jules Verne viittaa Foggin ikään sanoin "C'était un homme qui pouvait avoir quarante ans". "Phileas Fogg oli neljänkymmenen korvilla", kuuluu tekstikohta Kyllikki Hämäläisen suomentamana.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia, joissa on tietoa keinutuolin rakentamisesta:
Tekniset käden taidot -kirjasarjan osa 3 (sivut 24-31) ja Furniture (sivut 150-153). Molemmat teokset ovat vuodelta 2006.
Kirjastossa on myös lainattavissa Kotiseutujärjestöjen keskusliiton julkaisemia työpiirustuksia erilaisista keinutuoleista. Nimeltä mainitut mallit ovat salolainen malli ja Joensuun malli.
Kirjaston luetteloinnissa aineistolajilla tarkoitetaan sitä, missä muodossa ko. aineisto on ilmestynyt tai talletettu. Paperille painetusta materiaalistakin eritellään aineistolajien avulla kirjat, lehdet, nuotit, kartat jne.
Aineistolaji-määritteen avulla on mahdollista rajata hakua niin, että tulokseksi tulevat vain esimerkiksi tiettyä aihetta käsittelevat kirjat, mutta ei lehtiä, tai tietty musiikkikappale nuotteina, mutta ei äänitteinä. Aineiston luetteloinnin yksi tarkoitus on ennakoida sitä, millaisia tiedonhakumahdollisuuksia tarvitaan.
Elokuvien kohdalla tallennusmuoto on oleellinen tieto vaikkapa varausta tehdessä, jotta asiakas, jolla on käytössään dvd-soitin mutta ei videonauhuria - tai toisin päin - voi kohdistaa varauksen...
Hyväksi johdatukseksi aihepiiriin suosittelen tutustumista Glenn Murphyn kirjaan Ilmastonmuutos : mitä minä voin tehdä? (Tammi, 2008), joka on nuorille lukijoille tarkoitettu perusteos maapallon ilmaston muuttumisesta. Se kertoo, mistä kasvihuoneilmiö johtuu ja miten ilmaston lämpenemistä yritetään torjua.
"Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kun sammutat valot ja sähkölaitteet, säästät vettä tai palautat pullot kauppaan, olet mukana ilmastotalkoissa. Lisää vaivattomia keinoja löydät tästä kirjasta."
Muita valikoituja luotettavia lähteitä on Makupalat.fi:ssa, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos
Frågor
Hvart flyger vinden / i sommarns qväll?/ Hvart smyger doften,/ Hvart vaggar vågen/ Så klar, så säll?
Hvart ilar molnet/ På fästet, säg?/ Och nattens stjerna,/ Som skyms af molnet,/ Hvart går dess väg?
Säg, menskolifvet,/ Hvad famnar det?/ Förloradt, mattadt/ Och slocknadt slutligt,/ Hvar hamnar det?
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät molempien mallien työpiirustukset.
Johansson, L., Keinutuoli 'Urjalalainen' : työpiirustus. [S.l.] : [s.n.], 1976
ja
Keinutuoli 'Nakkilalainen', 1980
Osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1254826696&ulang=fin voi tarkastaa niiden saatavuuden asiasanoilla keinutolit ja rakennuspiirustukset (nimeke-laatikon voi muuttaa asiasanalaatikoksi harmaasta nuolesta ja näin hakea kahdella asiasanalla)
Selailin kirjastossa hyllyssä olleet kreikkalaista mytologiaa käsittelevät teokset, mutta tuota nimeä ei tullut siellä vastaan. Tuomas Anhava on kuitenkin suomentanut tuon Poundin runon nimellä ”Ione, kuollut kauan sitten”, joten sen perusteella voisi olettaa, että suomessakin käytetään nimestä samaa muotoa.
Kysyin asiasta Fazerin kuluttajapalvelusta ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
"Pyramidit, joista mainoksessa
puhuttiin saivat alkunsa leivoksesta nimeltä "profiteroll". Se laitettiin
pyramidin muotoon, taikina sama kuin keittokirjoissa löytyy jälkiruoka
"eclaire". Pyramidi täytettiin esimerkiksi kermavaahdolla (tai mitä vaan)
ja koristeltiin / peitettiin suklaalla. Niitä käytettiin mm. hääkakkuina. Ranskasta on kotoisin myös tämä idea."
Hakusessa oleva kirjailija lienee Maija Asunta-Johnston. Hän on kirjoittanut neljä Unkari-aiheista kirjaa:
Punapukuisen naisen talo (2000)
Onnellisen naisen vuosi (2002)
Naiset eivät syö retiisejä (2004)
Punainen jääkaappi (2007)
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on jonkin verran helppolukuisia italiankielisiä kirjoja. Helmet-hausta (www.helmet.fi) luettelo löytyy Tarkennetusta hausta laittamalla hakusanaksi helppolukuiset kirjat, valitsemalla aineistoksi kirjan, kokoelmaksi aikuisten kokoelman ja kieleksi italian kielen. Tuloksen näet tästä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helppolukuiset%20kirjat%…
Helppoa lukemista voivat olla myös esimerkiksi sarjakuvat. Silloin hakusanaksi valitaan sarjakuvat, aineistoksi kirja ja kieleksi italian kieli. Tässä tulos tällaisesta hausta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sarjakuvat%29%20f%3A1%20…
Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta saa tietoa perusopetuksen päättäneistä opetuksen järjestäjän mukaan taulukosta Perusopetuksen suorittaneet. Tietoja voi suodattaa mm. oppilaitoksen omistajatyypin mukaan (yksityinen, valtio, kunta ym.). Koulujen erilaisista painotuksista ei kerätä tietoa.
Konttineuleen historiasta en valitettavasti löytänyt tietoa Kouvolan kirjaston kokoelmasta. Netistäkään en löytänyt lisätietoa. Wikipediasta löytyy entrelac -hakusanalla myös jotain mutta ei juurikaan neuletavan historiasta. Ainakin yksi kirjallisuusluettelo sieltä kuitenkin löytyi, englanninkielistä siis.
Suomalainen sukkakirja (Mitronen - Nieminen) antaa ohjeen Jämsän sukkiin, joissa on "konttikirjanen" eli kaksivärinen vinoruutumalli, joka on sovellettu Suomen Kansallismuseon sukkien mukaan. Ehkä kannattaisi jatkaa etsintää sieltä. Käänny Museoviraston tietopalvelun puoleen:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut
Hei,
Valtion elokuvatarkastamo asettaa levitykseen tuleville elokuville tietyn ikärajan lasten kehityspsykologiaan perustuen. Ajatuksena on suojella lasta liian rankoilta mediasisällöiltä ja ohjata tämä katsomaan omalle kehitystasolleen soveltuvia ohjelmia. Suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään niin hurjaksi kuin uskaltaa. Koska hän ei näe valmiiksi kuvitettua tarinaa, hän voi mielikuvituksessaan säädellä tarinan hurjuutta. Filmattu tarina tulee samanlaisena kaikkien silmille riippumatta kehitystasosta. Oliot voivat olla paljon pelottavampia kuin lapsen oma mielikuvitus pystyisi kuvittelemaan, joten kuvallinen tarina voi olla voimakkaampi kuin kerrottu.
Ikärajaan vaikuttavat elokuvissa seksi, kauhu ja väkivalta...
Pääasiassa kirjastoammatillisiin tehtäviin vaaditaan kirjastoalan koulutus. Kirjastossa on myös muita työtehtäviä, esim. tietotekniikkaan tai hallintoon liittyviä, joihin taas tarvitaan näihin tehtäviin sopiva koulutus. Lisäksi kirjastoissa työskentelee alan harjoittelijoita.
Sijaisuuksiin ja lyhytaikaisiin töihin on toisinaan mahdollista päästä myös ilman koulutusta. Helsingin kaupungin ja siis myös kaupunginkirjaston tällä hetkellä avoinna olevat työpaikat löytyvät täältä:
https://www.erekryhelsinki.fi/
Lyhytaikaisiin keikkatöihin pääkaupunkiseudun kaupunkien palvelukseen voi päästä henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta:
http://www.seure.fi/
Suomen kielitoimisto selittää sanonnan" kuv. Roikkua löysässä hirressa = joutua odottamaan pitkään jonkun kielteisen asian ratkeamista.
http://www.sprakinstitutet.fi/files/3704/Kielitoimisto_tutuksi_Riina_Klemettinen_Kielitoimiston_sanakirja_klikkaava_loytaa.pdf
Sanonta periytyy varmaankin hirttotuomioiden ajoilta.
Silloin hirtettävä saatettiin vain ripustaa köyteen: "Kun hirtettävä ripustetaan köyden varaan, ruumiin paino kiristää silmukan kaulan ympärille ja puristaa henkitorven tukkoon. Uhri kuolee hitaasti tukehtumalla, mutta jos silmukka puristaa kaulan verisuonia tukkoon, tajuttomuus seuraa nopeasti.[3] Kuolema tulee tavallisesti 10–20 minuutin kuluessa, ja sen aiheuttaa tukehtuminen. Toteutuneissa teloituksissa vankien on...
Tuko on typen vanha nimitys. Ihmisen ravinnon sisältämä typpi tulee pääosin proteiinista, eli ravintoaiheisissa tekstiyhteyksissä tukon voi tämän yhteyden kautta katsoa viittaavan nimenomaan proteiineihin eli valkuaisaineisiin.
Anna Ekbergin kirja Mitä meidän on syötävä? (Karisto, 1911) jakaa ravintoaineet "elimellisiin" (orgaanisiin) ja "epäelimellisiin" (epäorgaanisiin). Näistä elimelliset aineet jaetaan edelleen tukopitoisiin ja tukottomiin. "Tärkeimmät tukopitoiset aineet ovat: albumini, fibrini ja kaseini. Tukottomia ovat: hiilihydraatit ja rasva", Ekberg kirjoittaa Anna Kurimon suomentamana. Ekbergillä albuminin toinen nimitys on munanvalkuaisaine, fibrini on syyaine ja kaseini on...
Ainakin alla olevista lehdistä löytyy aikuisten haalareiden teko-ohjeita kaavoineen:
- Suuri käsityölehti 2014: 7, s. 13, 38
- Suuri käsityölehti 2013: 7, s. 16-17, 39-40
- Suuri käsityölehti 2012: 3, s. 26-27, 35-36
- Moda 2011: 2, s. 18-19, 74
- Moda 2011: 6, s. 24-25
- Suuri käsityölehti 2011: 8, s. 40-41, 56, 59
Kumpaakin lehteä löytyy Helmet-kirjastoista. Moda-lehti on täman vuoden alusta nimeltään Kotiliesi Käsityö:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smoda__Ff%3Afacetmediatype%3…
Meriliikenteessä käytettävä mittayksikkö on merimaili tai meripeninkulma (M, lyhenne mpk). 1 merimaili on yhtä kuin 1852 metriä.
Helsingin Navigaattorit -sivun http://www.navis.fi/sanasto.html sanasto määrittää meripeninkulman seuraavasti:
Pituuden mittayksikkö, maapallon isoympyrän kaariminuutti eli 1/21600. Metriset pituusyksiköt muunnetaan karkeasti meripeninkulmiksi jakamalla niiden lukuarvo [m] luvulla 1852 (185 m=0.1 mpk). Lyhenne mpk. Englanniksi nautical mile.
Hakuteoksissa määritellään käsitteet ”maahantuoja”, ”agentti” ja ”agentuuri”
Seuraavat otteet ovat Kansainvälisen kaupan koulutuskeskuksen FINTRAn tuottamasta sanakirjasta ”Ulkomaankaupan erikoistermit : suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, viro”, julk. Multikustannus 2004 ( Fintra-julkaisu 10):
Maahantuoja. Yksi jälleenmyyjätyyppi. Maahantuoja on itsenäinen elinkeinonharjoittaja tai yritys (esim. tukku-, vähittäis- tai tuontiliike, tavaratalo, ostoyhtymä jne.), joka omissa nimissään ja omaan lukuunsa ostaa tuotteet päämieheltään ja myy ne edelleen omissa nimissään ja omaan lukuunsa. Tavallisesti jälleenmyyjä pitää varastoa. Jälleenmyyjää, jolla on yksinmyyntioikeus sopimusalueella, kutsutaan yksinmyyjäksi.
Agentti....
