Laulu "Ainon aaria koivulle" on julkaistu nuottina vuonna 1951 (Fazerin oopperasarja 10, FM3000) sovitettuna lauluäänelle ja pianolle. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa sitä ei kuitenkaan ole. Nuotin voi kuitenkin saada käymällä omassa kirjastossa ja pyytämällä sieltä kaukolainaa. Nuotti näyttäisi olevan seuraavien kirjastojen kokoelmassa
Rovaniemen kaupunginkirjasto
Seinäjoki (Eepos-järjestelmä)
Tampereen pääkirjasto (PIKI-kirjastot - ainoa kappale lainassa)
Turun pääkirjasto (Vaski-kirjastot)
Heikki Poroila
Kirjastojen koon vertailua voidaan tehdä monin eri perustein. Alla muutama esimerkki yleisten kirjastojen vuoden 2003 tilastojen pohjalta.
Kokoelmien koon mukaan, ts. paljonko aineistoa:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 2 091 677
2. Tampereen kaupunginkirjasto 1 255 486
3. Turun kaupunginkirjasto 1 016 339
Kokonaislainauksen mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 9 970 755
2. Tampereen kaupunginkirjasto 5 307 971
3. Espoon kaupunginkirjasto 4 128 499
Fyysisten käyntien mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 7 064 279
2. Tampereen kaupunginkirjasto 3 066 045
3. Vantaan kaupunginkirjasto 2 681 744
Kirjastojen lukumäärän mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 50
2. Tampereen kaupunginkirjasto 21
3. Turun kaupunginkirjasto 20
Kaikissa...
Mika Keräsestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivustoilta:
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175953591194
Suomen nuorisokirjailijat ry.: http://www.nuorisokirjailijat.fi/keraumlnen-mika.html
Mika Keräsen haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-2363823
Pekkarinen on savolainen sukunimi. 1500-luvulta siitä on mainintoja Pellosniemeltä, Rantasalmelta, Vesulahdelta ja Tavinsalmelta.
Tuhkanen-nimisiä on asunut 1500-1600-luvulla ainakin Pellosniemellä, Juvalla, Kangasniemellä, Sortavalassa, Kesälahdella, Sotkamossa ja Kemissä.
Kalliokoski on pääosin länsisuomalainen nimi. Eniten tämännimisiä on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Oulussa ja Tampereella. Muutaman kerrannimi on otettu nimenmuutoksen myötä: esim. nimet Backman ja Fossi on joissakin tapauksissa suomennettu Kalliokoskiksi 1900-luvun alussa.
Syrjälä on yleinen talonnimi koko Suomessa. Sukunimenä sitä esiintyy Porvoo-Oulu-linjan länsipuolella.
Kokkonen on savolainen ja kannakselainen sukunimi. 1500-luvulla Kokkosia oli ainakin...
Vuonna 1978 astui voimaan äitiyspäivärahamuutos. Se lisäsi äitiyspäivärahapäiviä ja antoi myös isille oikeuden käyttää äitiyspäivärahapäiviä. Uudistuksen jälkeen äitiyspäivärahan suuruus laskettiin äidin tulojen mukaan niin, että äititysraha oli 1,5 tuhannesosaa äidin vuosituloista. Päiväraha oli kuitenkin vähintään 20 ja korkeintaan 38,50 markkaa / päivä. Äitiyspäivärahaa maksettiin 186 arkipäivältä.
Lähde: HS 1.3.1978
Äitiyspäiväraha säilyi saman suuruisena vuoden 1981 loppuun. Vuoden 1982 alussa äitiyspäiväraha nousi, mutta samalla se muuttui verotettavaksi tuloksi.
Lähde: HS 30.12.1981
Tilastokeskuksen mukaan Inarissa vuonna 2022 oli 39 Venäjän kansalaista. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rh.px/table/tableViewLayout1/
Voit tutkia muitakin tilastoja vaihtamalla muuttujia Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastoissa, esim. Venäjällä syntyneitä, venäjänkielisiä yms. kunnittain eri vuosina.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/
1990-luvulla lama vaikutti suuresti erityisesti kuntien kirjastojen toimintaan. Kirjastopalvelujen kysyntä kasvoi lama-aikana, mutta kunnat joutuivat silti vähentämään kirjastojen resursseja tinkimällä aineistohankinnoissa ja lisähenkilöstön palkkaamisessa. Kirjastolaitos säilyi tästäkin huolimatta kansainvälisessä vertailussa korkeatasoisena, mutta yksittäisten kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Vuonna 1999 voimaan astunut uusi kirjastolaki takaa edelleenkin maksuttomat kirjastopalvelut joka kuntaan.
Toinen merkittävä tekijä 1990- ja 2000-luvuilla on ollut tietoyhteiskuntakehitys, jossa kirjastojen merkitys on ollut keskeinen. Kirjastot ovat siirtäneet tietokantojaan, aineistojaan ja palvelujaan verkkoon sekä tarjonneet asiakkailleen...
Kirjaston Adobe-palvelin on nurin. Ota yhteyttä tukeen ja ilmoita tämä virheilmoitus. Kirjojen lataaminen laitteelle ei onnistu ennen kuin palvelin on nostettu. Selainlukeminen onnistuu ja selainlainan voi muuttaa ja ladata myöhemmin laitteelleen, kun palvelinongelma on ratkaistu.
Näin vanhoja lehtiä ei käytännössä löydä kuin divareista hyvällä onnella ja Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta Helsingistä. Fennica-tietokannan mukaan kysyjän etsimien numeroiden pitäisi kyllä löytyä kokoelmasta. Näitä täytyy kuitenkin tulla lukemaan paikan päälle Kansalliskirjaston lukusaliin (Unioninkatu 40). Lukusalivarauksen voi tehdä netin kautta (https://finna.fi mutta paikalle täytyy tulla henkilökohtaisesti. Tilauslomake voi näyttää tottumattomasta monimutkaiselta, mutta tärkeintä on ilmaista tarkasti, mitä on hakemassa, kirjaston henkilökunta osaa sen perusteella sitten päätellä, mitä täytyy varastosta hakea. Aineistoa ei myöskään saa luettavakseen heti, vaan vasta tilauksen jälkeisenä arkipäivänä ja jos paikalle tulee...
Tietoa juuri Forssasta ei löytynyt, mutta Turussa ja Helsingissä puolukka näyttää maksaneen 1:40 - 3 mk/litra. Ks. tarkemmin kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet.
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavia CD-soittimia.Itäkeskuksen digitointilaitteen voi varata myös CD:n kuuntelua varten.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84927
Carl Slotte syntyi vuonna 1878 ja kuoli vuonna 1946. Hänen maalarinliikkeensä Carl Slotte Stuccatur & Måleriaffär urakoi tuomiokirkon maalaus- ja koristelutyön.
Lisätietoja ja kuva koristemaalari ja "stukkatööri" Carl Slottesta löytyy Paula Kivisen teoksesta Tampereen tuomiokirkko (WSOY, 1986, s. 190-191).
Fennica-tietokannasta ei löytynyt Hawkingilta muita suomennettuja teoksia kuin mainittu Ajan lyhyt historia. Englanninkielisenä sen sijaan näyttää ilmestyneen vuonna 2001 teos nimeltä The universe in a nutshell (Bantam Press, London, 2001, 216 s., kuv., sid., ISBN 0-593-04815-6), joka kuuluu myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Sen ajantasaisen saatavuuden voit tarkastaa tietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ).
Lisäksi Global books in print -tietokannasta löytyy tieto, että tämän vuoden marraskuussa olisi ilmestymässä teos nimeltä On the Shoulders of Giants: the Great Works of Physics and Astronomy (Publisher: Running Press, ISBN 0-7624-1348-4)
Tämän kansanlaulun nuotit löytyvät seuraavista julkaisuista:
"Suuri harmonikkakirja : 88 suosikkisävelmää" (Warner Chappell 1997 - tässä ei todennäköisesti ole sanoja, mutta en pysty varmistamaan)
"Love : Kun katsoit minuun" (F-kustannus 2005, tässä on varmasti myös sanat, jotka on kirjoittanut Mirja Raes).
Molemmat kokoelmat löytynevät kirjastojen kokoelmista hyvin.
Heikki Poroila
En löytänyt kirjastoluettelosta Finnasta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… enkä Sukututkimusseuran kirjastosta, http://40.127.105.126/?PBFORMTYPE=01001&DATABASE=1&PROFILESET=Fin&FREET…. En myöskään löytänyt julkaisua Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta, mutta verkossa haettavina eivät ole kaikki numerot, https://journal.fi/ssvk/index. Myöskään Genos-julkaisun sisältö ei ole verkossa tutkittavissa ennen vuotta 2013, https://www.genealogia.fi/genos. Samoin on Sukuseurojen keskusliiton julkaisu Sukuviestin laita, https://www.suvut.fi/sukuviesti/
Sukututkimusseuran Sukuhaustakaan en valitettavasti löytänyt mitään, https://sukuhaku.genealogia.fi/...
