Aiheesta löytyy artikkeleita:
Me tulemme taas! : suomalainen elokuva menestyy nyt loistavasti
(Kotiliesi 1999, nro 3, sivu 22-23, 25)
Suomalaisen elokuvan lumo / teksti Jyrki Jantunen ja Silja Lanas Cavada (Suomen kuvalehti 1999, nro 16, sivu 49-71)
Suomalaisen elokuvan menestys ja itseymmärrys
(Peili 1999, nro 1, sivu 26)
Kukoistuskausia (Suomen kuvalehti 1999, nro 20, sivu 80-81)
Rillumarei ja Rukajärven häjyt, eli, Loppuiko suomifilmin kriisi?
(Kritiikin uutiset 1999, nro 2, sivu 8-10)
Tuottaja Marko Röhr: Menestyselokuvan tekijöillä on kyky kertoa tarinoita (Hiidenkivi 1999, nro 6, sivu 28)
Kotimaiset elokuvat nousussa (E-S 1999-01-12)
Puhtahaksi-runo on merkitty suomennokseksi Olavi Ingmanin kirjassa Lasten laulu- ja leikkikirja (WSOY 1952). Alkuperäisen tekstin kirjoittajaa tai suomentajaa ei mainita. Hengellisiä lauluja ja virsiä: nuottipainos (Suomen lähetysseura 1964) -kirjan mukaan (s. 321) sanoittaja on Tuntemattoman saksalainen, 1888.
En tunne hyönteisiä niin hyvin, että uskaltaisin suoraan sanoa mikä ötökkä on kysymyksessä. Löydät vastauksen luultavasti parhaiten näiltä nettisivuilta: https://laji.fi/ tai http://www.otokkatieto.fi/ . laji.fi-sivustolla on myös tunnistuspalvelu, johon voit lähettää kuvan löytämästäsi ötökästä.
Kyseessä on Tuulia Ahon lastenruno Ujon norsun laulu. Runo sisältyy Tuulia Ahon runokokoelmaan Pilkullisen koiran kesäloma (2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen nimitys näyttää tarkoittavan lääninräntmestaria eli lääninrahastonhoitajaa. Esim. näissä lähteissä käännös esiintyy:
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastol.htm
http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/sanasto_r.htm
Myös sukutauluissa ko. käännös näyttää yleisemminkin esiintyvän.
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Vuosikirjan (toimittaja: Lauri Leppänen,
Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys) artikkeli on vuosikirjan sivuilla 28-30. Siinä on myös tällainen maininta: Lyhennelmä Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoituksesta.
Hevosurheilu-lehti on luettavissa Mikkelin pääkirjaston lehtisalissa ja Ristiinan kirjastossa. Pääkirjastossa lehden säilytysaika on kuluva vuosi, Ristiinassa kaksi viikkoa.
Kyseessä on ruotsalais-suomalainen yhteistuotanto vuodelta 1986 (ruotsinkielinen nimi on "Vägg i vägg"). Tuottajina Oy Yleisradio Ab ja Sveriges Television AB TV2.Ei valitettavasti taida olla saatavilla. Verkosta löytämieni tietojen perusteella sarjasta ei ole olemassa videojulkaisua. Eikä sitä löydy mistään suoratoistopalvelustakaan. Lähteet:https://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=36646#technical-specificationshttps://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4gg_i_v%C3%A4gg
Jiméneziähän se. Runo Yö löytyy Kirsi Kunnaksen suomentamana Kunnaksen vuonna 1956 julkaistusta kokoelmasta Vaeltanut ja hänen runotuotantonsa lastenrunoja lukuunottamatta yhteen kokoavasta kirjasta Puut kantavat valoa : runot 1947–1986 ja suomennoksia.
Lasse Pöysti näytteli pääroolin televisioteatterin vuonna 1965 tuottamassa näytelmässä Erik XIV. Näytelmän on kirjoittanut August Strindberg. Sen sovitti televisioteatterille Wilho Ilmari ja ohjasi Mirjam Himberg.https://www.imdb.com/title/tt1280658/https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/22698732Näytelmä on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä. https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Valitettavasti Euran kirjaston kokoelmat eivät vielä ole internetin kautta
selattavissa, mutta varmasti saat sieltä tietoa soittamalla tai lähettämällä sähköpostia ao. kirjastoon.
Tässä muutaman naapurikirjaston kokoelmista löydettyjä teoksia, jotka toki (ainakin osa) voivat olla Eurassakin. Jos niitä ei Eurassa ole, he uskoakseni
voivat ne kaukolainata sinulle mahdollisesti pientä maksua vastaan (käytäntö vaihtelee kunnittain):
Porin kirjaston kokoelmista löysin seuraavat teokset:
-Sulamaa, Kaarle: Lotta Svärd (1999)
-Helsingin sairaanhoito-opiston vaiheita sata vuotta / [toimituskunta: Aino Maria Havanto...et al.](1989)
-Halmesvirta, Anssi : Vaivojensa vangit (1998)
-Franck, Anne-Marie : Pikku sisar : Suomen Punaisen Ristin apusisaret...
Kysymääsi kirjaa ei ole Heinolan kaupunginkirjastossa.
Jos olet asiakkaamme, voit jättää kirjasta hankintaehdotuksen
http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Kirjasto/Postia_kirjastolle/hankinta…
tai tehdä kaukolainatilauksen http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Kirjasto/Postia_kirjastolle/Kaukolai…
Näyttää siltä, että julkaisua ei ole ilmestynyt kyseisenä vuotena. Suomen Kansallisbibliografia Fennica (tänne kootaan tiedot kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta ja sarjoista) antaa Salibandy kausikirjalle seuraavat tiedot
https://finna.fi
Tietysti voit vielä tiedustella kirjan kohtaloa (tai mahdollisia tilastotietoja ko. vuodesta) Suomen Salibandyliitosta, joka myy kyseistä julkaisua. Kausikirjan myyntitiedot:
Tilaukset ja myynti:
SLU:n myyntipalvelu (avoinna ark. klo 9-16)
puh. (09) 3481 2291
email: myyntipalvelu@slu.fi
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Tällä sivulla oikeassa reunassa on ohje, millainen kuvan pitää olla ja sähköpostiosoite, johon mainos lähetetään, https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/tapahtumat/ eli sähköinen juliste lähetetään osoitteeseen lehtisali.kirjasto@ouka.fi . Viesti pyydetään otsikoimaan selkeästi.
Katri Kirkkopelto on kirjoittanut ja kuvittanut joukon lasten kuvakirjoja, jotka käsittelevät tunteita. Ne eivät ole sarjakuvia, mutta voisivat muuten olla oppilaillesi sopivia. Alla linkki hänen kirjohinsa Helmet-kirjastoissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skatri%20kirkkopelto__Ff%3A…
Hän on kirjoittanut myös tietokirjan Tuumasta tunteeseen Mollin malliin : Molli ja Kumma : Tuumasta tunteeseen Mollin malliin : Molli ja maan ääri, josta voisi olla hyötyä opettajalle. Kirja sisältää mm. tunnetaitokortit:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389807__Stuumasta%20tunt…
Lasten sarjakuvaromaaneja, joissa tunteitakin käsitellään, ovat Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat:
https://...
