Tutustumisen arvoinen teos on Arvonimet Suomessa 1917-1985. Teoksesta löytyy yleistä tietoa arvonimistä, niiden historiasta, millä edellytyksillä myönnetään ja kenelle, miten haetaan.
Internetistä valtioneuvoston sivuilta http://www.vn.fi (tarkempi osoite: http://www.vn.fi/tpk/fin/instituutio/manninen_3.html) löytyy myös lyhyesti arvonimien hakemisesta.
Arvonimien hinnat (maksettavat leimaverot) löytyvät uusimmasta verolaista (Verolait 2000 > oma erillisjulkaisu Suomen laista).
Kohdat: Ve 404 Leimaverolaki 10§ ; Ve 405 VNp (=Valtioneuvoston päätös) leimaverolain soveltamisesta 4§. Verolait 2000-teosta voi kysyä kirjastosta.
”Joulupuu on rakennettu” -laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, johon on olemassa muitakin sanoituksia kuin Gustaf Oskar Schönemanin kirjoittamat viisi säkeistöä. Samalla sävelmällä on laulettu suosittua ”Lapsen laulua”, joka alkaa: ”Lapsi olen laulavainen, pieni vielä voimaton”. Tästä sanoituksesta on erilaisia versioita, joita löydät esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Tässä yksi esimerkki:Lapsen laulu kirjassa Uusi kuva-aapinen : lasten ensimäistä opetusta varten : laajempi painos / toimittanut Kustaa Kuusela (Isak Julin, 1904):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928238?term=Lapsi&term=laulawainen&term=Pieni&term=wiel%C3%A4&page=28Juteini,...
Teorioita terveyden edistämisestä voi löytyä alan peruskirjallisuudesta. Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä voit asiasanalla 'terveyden edistäminen' hakea kirjoja http://jokunen.jns.fi/ . Esim. seuraavista kirjoista voi olla apua:
NÄKÖKULMIA hyvinvointiteknologiaan / toimittaneet Clas-Håkan Nygård ... [et al.]
Tampere : Tampere University Press : Taju [jakaja], 2007
NÄKÖKULMIA vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä / Pirjo Koskinen-Ollonqvist, Antti Pelto-Huikko ja Päivi Rouvinen-Wilenius (toim.)
Helsinki : Terveyden edistämisen keskus, 2005
TAUTIEN ehkäisy ja terveyden edistäminen Pohjois-Karjalassa : terveyskäyttäytymisen ja prosessitekijöiden muutoksia vuosina 1978-1998 = Disease...
Ainakaan kevään 2011 kirjoissa ei ole Aino Räsäseltä mitään. Mahdollisista uusista painoksista voi kysyä kustantajalta, Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ .
Mm. Edith Södergranin vuoden 1997 painokseen teoksesta Samlade dikter sisältyy myös tuo vuoden 1916 Dikter-kokoelma. Se löytyy esim. Kouvolan kirjastosta:
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1086…
Teos on myös vapaasti verkossa luettavissa. Linkki verkkoteokseen on alla:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/2J2UCSH9HLJURRMMPKI934XLFH38FCEYC…
Helmet-kirjastoissa ei ainakaan toistaiseksi oteta käyttöön Viddla-palvelua, koska sen valikoima on tällä hetkellä pieni, alle 200 elokuvaa. Palvelussa käytetty hinnoittelu on myös hankala Helmet-kirjastojen kokoiselle isolle alueelle. Kirjasto maksaa Viddla-palvelusta käytön mukaan, mutta Helmet-alue on niin suuri, että se söisi määrärahat hyvin nopeasti. Palveluun voidaan asettaa kuukausittainen budjetti, mutta jos käyttöä on paljon, se söisi määrärahat nopeasti ja loppukuusta palvelua ei pääsisi enää käyttämään. Helmet-kirjastot eivät ole ottaneet käyttöön muitakaan vastaavalla hinnoitussysteemillä käytettyjä palveluita.
Helmet-kirjastot seuraavat kuitenkin Viddlan ja muiden elokuvapalvelujen kehitystä tiiviisti....
I fly A380 -sivusto (https://www.iflya380.com/a380-destinations.html) listaa yli 60 kohdetta, joihin on mahdollista matkustaa lentäen Airbus A380 -koneella.
Finnairin historiasta löytyy kaksi suuronnettomuutta, molemmat DC-3-koneilla 60-luvun alussa, jolloin yhtiö vielä oli viralliselta nimeltään Aero (Finnair-nimeä oli käytetty markkinoinnissa Aeron rinnalla keväästä 1953): tammikuussa 1961 Vaasan lähellä Koivulahdella (25 kuollutta) ja marraskuussa 1963 Maarianhaminassa (22 kuollutta).
Lähteet ja kirjallisuutta:
Bo-Sanfrid Höglund, Planet har störtat! : flygolyckan i Kvevlax 1961
Pekka Nykänen, Kuolemanlento : Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963
Olisiko kesäleiripaikkasi Enäjärven rannalla sijaitseva leiri- ja kurssikeskus Enä-Seppä, joka on alkujaan jo ainakin 1500-luvulta peräisin oleva Sepän tila. Vuonna 1953 Keski-Helsingin Diakoniasäätiö osti Enä-Sepän kesäsiirtolaksi ja leirikeskukseksi, ja oli sen omistaja 50 vuotta. Alla linkit Enä-Sepästä ja sen historiasta kertovaan sivustoon:
http://enaseppa.fi/ena-sepan-historiallinen-ymparisto
http://enaseppa.fi/
Luulen, että seuraavistakin kirjoista voi olla hyötyä: 1) 500 liikekirjettä-yrityksen mallikirjeet 2)Kylänpää Esa, liike-elämän kirjallinen viestintä. Nämä kirjat ja lisääkin löydät lähikirjastosi, esim. Leppävaaran kirjaston kautta.
Helpoimmin löydät kiinankieliset vastineet näille sanoille kiinan kielen sanakirjoista, joita on sekä Tuusulan että Järvenpään kirjastoissa. Ne ovat pääasiassa käsikirjastokappaleita, mutta voit tulla kirjastoon tutustumaan niihin.
Kirjastoista löytyy myös erilaisia tatuointimalleja käsitteleviä kuvitettuja kirjoja, esim. "1000 tattoos" ja "500 tattoo designs". Niistäkin voi löytää vinkkejä tatuointia varten.
Lars Huldenin tuno "Tiepalvelu" on ollut vuoden 1986 Radion jouluruno. Runo on aika pitkä ja olen saanut sen ystävältäni, joka kirjoitti sen puhtaaksi nauhoittamastaan radio-ohjelmasta .
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa etsimääsi elokuvaa ei ainakaan vielä ole, mutta sen sijaan se näyttää kyllä tulleen useidenkin maakuntakirjastojen kokoelmiin. Voit siis halutessasi pyytää sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaukolainaus on maksullista. Oheisesta linkistä näet, mistä maakuntakirjastoista DVD löytyy:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot#/vaihto?aut…
Kissojen historiasta löytyy aika hyvä esitys esim. kirjasta Sproule: Kaikki kissasta. Kissan inspiroimia runoteoksia ovat esim. Runojen kissa, Eeva-Lissa Mannerin Kamala kissa ja Katinperän lorut, Naomi Lewisin ja Paul Staggin Karnevaalikissa. Suuret kirjailijat kertovat kissoistaan kirjassa Kissanystävälle. Satuja kissoista löytyy teoksesta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Internetistä löytyy huimasti kissasivuja. Liikkeelle kannattanee lähteä Makupalat-linkkihakemiston kissasivuilta, osoite on: http://www.htk.fi/kirjasto/elukat2b.htm. Tästä hakemistosta löydät selaamalla linkin Kissalinkkejä lähelle ja kauas, josta pääset taas eteenpäin.
Juuri tällä hetkellä kirjastokortin hankkiminen ei valitettavasti onnistu. Helmet-kirjastoissa kuitenkin selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia luoda tilapäinen käytäntö, jolla asiakkaat voisivat hankkia jonkinlaisen virtuaalisen kirjastokortin. Tällä pystyisi lainaamaan vain e-aineistoja, ja se olisi voimassa vain siihen asti, kun kirjastot joskus jälleen avataan. Toivottavasti tämä hanke toteutuu lähiaikoina.
