Suurin osa Reijo Mäen ja Pirkko Arhipan jännitysromaaneista sijoittuu Turkuun. Samoin Kristiina Vuoren ja Kaari Utrion historialliset romaanit sijoittuvat usein Turkuun. Myös lukuisat muut kirjailijat ovat Jarkko Laineen tavoin sijoittaneet romaaniensa tapahtumat Turkuun. Parhaan kuvan tarjonnasta saa menemällä Vaskin verkkosivuilla kohtaan "Hakutoiminnot">"Tarkennettu haku" ja valitsemalla siellä hakusanoiksi kaunokirjallisuus (tai jännityskirjallisuus) ja toiseksi hakusanaksi turku. "Kaikki osumat " alasvetovalikosta kannattaa valita "Aihe". Tällä tavalla saa esille runsaasti kirjallisuutta, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkuun.
Highway Flowers on The Regentsin versio Jonny Loken valssista Asfalttikukka. Jonny Loke oli säveltäjä Ernest Pingoudin (1888-1942) salanimi.
Regentsin versiossa valssi on muunnettu nelijakoiseksi twistiksi ja alkuun on lisätty intro, jota alkuperäisessä sävelmässä ei ole. Tätä muunneversiota ei ole julkaistu nuottina. Alkuperäisen Asfalttikukka-valssin nuotit löytyvät esimerkiksi Suuri Toivelaulukirja osa 7:stä. Siitä näkee ainakin nuoteista perusmelodian sekä soinnut. Tabulatuureja kappaleeseen ei ole julkaistu.
Laajempaa nuotinnosta tai tabulatuureja on mahdollista tiedustella Muusikoiden.net-sivuston keskustelufoorumilta. Sen Tanssimusiikki-osiossa on keskusteluketju "Nuotteja + sointuja + sanoja + apua". Osion osoite on http://...
Aiheesta ei löytynyt kovinkaan paljon kirjallisuutta, suomeksi vielä vähemmän.
Pauli Huuhtanen on kirjoittanut teokset Rikkaus ja köyhyys Raamatussa (1977) ja Opetuslapsi ja omaisuus : omaisuuden arvostukseen ja käyttöön liittyvät korostukset Luukkaan evankeliumissa : traditio- ja redaktiohistoriallinen tutkimus (1976, väitöskirja).
Diakoniatyön roolia julkisen sosiaalityön rinnalla käsitellään kirjassa Viimeisellä luukulla : tutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan aukoista ja diakoniatyön kohdentumisesta (2006). Toim. Elina Juntunen, Henrietta Grönlund ja Heikki Hiilamo.
Englanniksi löytyivät teokset:
Hoppe, Leslie J. : There shall be no poor among you : poverty in the Bible (2004).
Metzger, James A. : Consumption and wealth in Luke's...
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Kirjallisuusarvosteluja-lehti ei ilmesty enää. Internetistä löytyy Lukukeskuksen ylläpitämä www.kiiltomato.fi , josta löytyy kotimaisen proosan ja kotimaisen runouden, käännöskirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä muun kirjallisuuden arvosteluja suomeksi ja ruotsiksi.
ARTO-viitetietokannasta, josta löytyvät tiedot kotimaisissa erikoisaikakauslehdissä ilmestyneistä artikkeleista löytyi kaksi Pertti Koistisen Hoivan arvoitus -teosta koskevaa artikkeliviitettä:
Tekijä: Tedre, Silva
Nimeke: Ratkesiko hoivan arvoitus?
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa
Julkaisu: Janus. Jyväskylä : Sosiaalipoliittinen yhditys. - Issn 1235-7812.11 (2003) :2,s. 168-170
Tekijä: Moilanen, Merja
Nimeke: Puhetta hoivasta
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa...
Kantakortti on asiakirja, joka on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta henkilöstä. Se sisältää tiedot henkilön kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle.
Voit tilata kopiot 1897–1949 syntyneiden henkilöiden kantakorteista Astia-verkkopalvelussa täältä https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti
Huomaathan, että sodissa 1939–1945 kaatuneiden kantakortit on digitoitu ja niitä voi tutkia vapaasti Astia-verkkopalvelussa
Kuvallista pornografiaa tunnetaan varmuudella ainakin antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta. Myös monissa muissa kulttuuripiireissä tunnetaan hyvin vanhoja seksuaalisten toimintojen kuvauksia, joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, onko kuvilla aina ollut täsmälleen sama funktio kuin sillä, mitä nykyään kutsumme pornografiaksi. Vielä vaikeammin tulkittavissa ovat arkeologiset löydöt, jotka kuvaavat sekä naisen että miehen sukupuolielimiä. Kyse saattaa olla pikemmin hedelmällisyyteen liittyvistä kuvista ja veistoksista.
Heikki Poroila
Esseitä Albert Camus'n teoksesta Le Mythe de Sisyphe (1942) voi lukea myös kokoelmasta Kapinoiva ihminen (suom. Leena Jokinen, toim. Maija Lehtonen, 1971). Tähän teokseen sisältyy myös essee Absurdit muurit (Les murs absurds), josta kyseinen sitaatti on peräisin.
https://archive.org/details/le_mythe_de_sisyphe
https://postarchive.files.wordpress.com/2015/03/myth-of-sisyphus-and-other-essays-the-albert-camus.pdf
https://www.finna.fi/Record/piki.189439?checkRoute=1#componentparts
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Selailemalla virsikirjaa, jossa ovat myös virsien nuotit, löytyy runsaasti esimerkkejä virsistä, joissa on tahtilajin vaihdoksia, esim. virsi 36 ja 37 (2/2 ja 3/2), 45 ja 89b (5/4 ja 4/4), 97, 100 ja 117 (2/4 ja ¾), 149 (5/4 ja 2/4), 161 (2/2 ja 3/2), 166 (4/4 ja ¾), 177 (9/8 ja 7/8), 207 (2/4 ja ¾). Yhdistettyjä tahtilajiosoituksia on runsaasti suomalaisissa koraalitoisinnoissa. Yksi esimerkki ”mutkikkaasta” virrestä voisi olla unkarilaisen Gábor Trajtlerin säveltämä virsi 177 ”Jeesus on paimen, hän kanssamme käy”.
Joistakin virsistä tahtiviivat on jätetty pois, esim. virsistä 41, 43, 163, 933. Joissakin virsissä on erikoisia tahtilajeja, esim. virressä 48 (5/4) ja 85 (6/4). Virressä 87 kuoro ja seurakunta vuorottelevat eikä tahtiviivoja...
Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978
Savon Sanomissa on julkaistu (14.07.2014) artikkeli "Jos joudut putkaan, näin se tapahtuu". Itä-Suomen poliisi toteaa: "Yö ei maksa mitään, mutta ei meillä ole palvelujakaan: aamiaista ei jaeta." Käytäntö on maan eri polisiilaitoksilla todennäköisesti yhtenevä.
Savon Sanomat: http://www.savonsanomat.fi/savo/jos-joudut-putkaan-nain-se-sujuu/1851645
Hei,
Nämä ovat hieman epäsuhtainen vertailupari. Alla olevien määritteiden mukaan ne pyrkivät samaan suuntaan. Materiaalitehokkuus liittyy ehkä selkeämmin yritysten toiminnan kehittämiseen ja materiaalin käytön tehokkuuteen mikä on tietysti ympäristöystävällistä, mutta määritelmän mukaan ehkä hieman toissijainen tavoite. Kiertotalous näyttäisi painottavan ekologista toimintaa ehkä perinteisen talouskasvun sijaan. Tämä lienee kuitenkin se suunta johon yleisesti ollaan menossa. Tämä siis tulkinta noiden käsitteiden määritelmien perusteella.
Materiaalitehokkuus
(https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kulutus_ja_tuotanto/resurssitehokkuus/ma…)
Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän...
Hei!
Olet varmaankin lukenut jotakin Alf Pröysenin Eukko pikkurilli -kirjaa. Kirjan Eukko pikkurilli ja hirvi kannessa on sangossa helmat hulmuten kierivä eukko. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on seuraavat Eukko pikkurillikirjat:
Eukko pikkurilli (1959)
Eukko pikkurillin kepposet (1986)
Eukko pikkurilli mustikassa (1990)
Eukko pikkurilli ja hirvi (1991)
Eukko pikkurillin joulukirja (1989)
Osa kirjoista on varastossa, mutta niitä saa kyllä normaalisti lainaksi.
Kysymykseesi vastaaminen edellyttäisi sellaista saamen kielen historian ja nimistön asiantuntemusta, jota meillä ei valitettavasti ole näin joulunaikaan käytettävissä.
Palaamme asiaan myöhemmin, jos saamme asiasta enemmän selkoa.
Tässä vaiheessa voin vain todeta, että saamenkielisen nimistön edellisten sukupolvien tunnetuin asiantuntija T. I. Itkonen ei kirjoituksissaan (esim. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella, julkaistu Virittäjä-lehdessä 1920 tai suurteos Suomen lappalaiset 1-2, v. 1948) mainitse Kolmisoppi-nimeä.
Savon historian 1. osassa (1988)on Kauko Pirisen kirjoittama luku Savon saamelaisperäisestä nimistöstä (s. 275-281: Lappalaiset : väistyvä väestöaines), mutta sekään ei tunne Kolmisoppea.
Piilo, soppi on...
Oliivipuun vertauskuvallisuus juontaa juurensa sekä antiikkiin että juutalaiseen perinteeseen. Muinaisen Kreikan mytologiassa öljypuu eli oliivipuu oli yksi Olympoksen jumalille omistetuista kasveista. Jumalien kuvat veistettiin oliivipuusta ja Olympian kisojen voittajille ojennettiin oliivipuun oksia voiton. Olympialaisethan olivat julistettu rauhan ajaksi. Muinaisessa Roomassa oliivipuu oli omistettu rauhanjumala Paxille. Ristiriitaisuutta osoitti se, että myös sotilaat kantoivat oliivipuun oksia voitonmerkkeinä. Vanhan Testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen toi nokassaan oliivipuuoksan merkiksi vedenpaisumuksen päättymisestä. Tapahtuma symboloi rauhaa, jonka Jumala solmi ihmiskunnan kanssa. Näin sekä...
Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973).
Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa demiseksuaalisuutta käsitellään ainakin Meg-John Barkerin kirjassa How to understand your sexuality : a practical guide for exploring who you are, joka on saatavilla e-kirjana OverDrive-palvelussa.
Tutkimistani tietokannoista löytämissäni lehtikirjoituksissa lähinnä vain lyhyesti määriteltiin, mitä demiseksuaalisuus on. Varsinaisia tutkimuksia aiheesta ei vastaani tullut. Kaiken kaikkiaan aiheesta näyttää löytyvän hyvin vähän aineistoa – ainakin sellaista, jossa käytetään tätä nimenomaista termiä.
Ainakin jollain tavalla aihetta lähestyvää tai ainakin sivuavaa materiaalia voisi löytyä sellaisista seksuaalisuutta käsittelevistä kirjoista, joissa pääpaino on vakiintuneessa parisuhteessa ja...
Kyllä saa.
Vegaanista elintarviketta ei ole erikseen määritelty elintarvikelainsäädännössä. Elintarvikkeiden merkitseminen
vegaanituotteiksi on vapaaehtoista.
Mikäli eläinperäinen aines esiintyy ruoassa jäämänä eli tuote on valmistettu samassa tehtaassa tai samalla tuotantolinjalla, jossa käsitellään myös maitoa, kananmunia tai muita allergeeneja, siitä on ilmoitettava pakkauksessa, koska tiedolla on merkitystä allergisille asiakkaille. Tämä on pakollinen merkintä. Tuote lasketaan silti vegaaniseksi, sillä sen valmistuksessa ei ole tarkoituksella käytetty eläinperäisiä ainesosia.
Lähteet:
Ruokaviraston sivut: https://bit.ly/3IxyQMS
Ruokaviraston elintarviketietoopas, s. 213: https://bit.ly/3BNVP2G
Vegaanihaaste-sivusto: https://...
