Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjassa kerrotaan nimen taustasta seuraavaa: "Nimi on ilmeisesti lähtöisin karjalaisesta ristimänimestä Perha, Perho(i), Perssa, Pärssi < venäjän Perh, Persa, Perfirij, Porfirij. Tosin taustalla saattaisi olla myös skandinaavisen Peter, Per -nimen patronyymi."
Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä.
Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:...
Kysymykselläsi tarkoitat ilmeisesti pommituksissa tuhoutunutta taloa. Helsinkiä pommitettiin 16.5.1942. Pommituksessa kuoli neljä henkeä. Kuvien mukaan pommit vahingoittivat ainakin Jääkärinkadun ja sen naapurikaduilla olevia taloja. Sota-arkiston kuvien mukaan Jääkärinkatu 8:n talo kärsi hyvin pahasti. Kuvista kuitenkin näkyy, että paikalla on ollut kaksikerroksinen puutalo, jonka alakerta on saattanut olla kiveä. Samanlaisia taloja oli vielä 1950-luvulla naapurissa olevalla Vuorimiehenkadulla.
Kuvat voi hakea https://www.finna.fi/ palvelusta. Hakusanana voi käyttää Jääkärinkatu 8. Toinen mahdollisuus on http://sa-kuva.fi/ -sivustolta. Hakusana voi käyttää Jääkärinkatu.
Muut lähteet:
Enkenberg...
Olisikohan kyseessä omahangu tai mahangu eli hirssi. Etenkin Namibian pohjoisosissa hirssiä käytetään runsaasti, lähinnä puuroon ja oluen tapaiseen juomaan ontakuun (mieto) tai omalovuun (väkevämpi, sisältää alkoholia). Nyt olisi hyvä tietää mistä tai keneltä kyseinen tieto on saatu. Jos tiedonlähde on pohjoisosasta, eli alueelta missä puhutaan ndongaa, luulen että kyseessä on juuri hirssi, mutta Etelä-Namibiassa niin kieli kuin tavat ovat toiset.
Emme onnistuneet löytämään rokardia sanakirjoista tai muistakaan lähteistä, joten valitettavasti sana jää arvoitukseksi. Tuntisiko joku lukijoista sen?
Etsimäsi runo on Heikki Asunnan Sadetta. Asunnan Valitut runot -kokoelma ajoittaa tekstin vuoteen 1946. 60-luvun lukukirja, jossa se on vastaan tullut, lienee Keskikoulun peruslukemisto. 2 (Otava, 1967).
Samantyyppisiä 1970-luvulla julkaistuja teoksia ovat esimerkiksi:
Comfort, Alex: Rakasta hellästi (WSOY, 1972)
Morris, Desmond: Hellyyden anatomia (Suuri suomalainen kirjakerho, 1972)
ja Hytönen, Raitasalo, Tähtinen (toim): Seksologia (Tammi, 1974)
Oheisessa linkissä on kattava listaus Väestöliiton kirjaston Seksuaali- ja ihmissuhdekirjallisuudesta vuosilta 1900-2000 julkaisuvuoden mukaan - sieltä löytyy lisää 1970-luvun aineistoa:
http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/e9491313e136fb5b35943e5ea80696ef/1593679796/application/pdf/9890150/Tuulikki%20Nurmi%2014.6.19_final.pdf
Veljesduo Pasi ja Pekka levytti John Fogertyn säveltämän Lookin' out my back door vuonna 1971 nimellä Taakse katsonut en. Suomalaiset sanat teki Reino Bäckman. Vuonna 1974 julkaistusta LP-levystä on tehty uusintapainos 2014. Tätä cd-levyä on saatavissa kirjastoissa, joten voit oman kirjastosi kautta tehdä siihen kaukolainan. Sanoja tähän en mistään löytänyt.
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta myös vuonna 2017. Kollegakaan ei silloin löytänyt sanoja mistään.
Kirjastonhoitaja yrittäisi ehkä jäljittää Frans Oskar Virtasen elämänvaiheita näin:
-Retkeilylautakuntaa koskevat asiapaperit on tallennettu Kansallisarkistoon.
-Vanhoista retkeilyalan vuosikirjoista yms. tiedetään mahdollisesti Suomen Retkeilymajajärjestössä. Suomen retkeilymajajärjestön vuosikirjoista vanhin on vuodelta 1939. Retkeilymajajärjestön yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.srmnet.org/
F.O.Virtasen panoksesta kuorotoimintaan voi kysyä Sulasolista, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y:stä. Heidän kotisivuiltaan löytyy myös hyvä linkkiluettelo muihin musiikkialan tiedonlähteisiin. Osoite on http://www.sulasol.fi/
En onnistunut löytämään kysymääsi korjausopasta. Kirjaa saa kyllä netin kautta tilaamalla esim. seuraavasta osoitteesta:
http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_b/002-6614719-1348033?initialSearch=1…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa tai tutkimuksissa on tietoa parturi-kampaamoalan tuotteista ja niiden aiheuttamista allergioista:
Kemikaalit parturi- ja kampaamotyössä. Työhallinnon julkaisu n:o 23. 1993.
Keskustelua kosmetiikasta: ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. 1994
Leino, Timo: Tutkittua tietoa parturi-kampaajien terveydestä ja työoloista: parturi-kampaajien työperäinen astma, nuha ja ihottumat. 1998.
Luoma, Aija: Parturi-kampaajan ja kosmetologin turvalliset työtavat: yhteiselämää mikrobien kanssa - ärsytys ja allergia. 2001. (Aija Luomalla myös muita kosmetiikkaa käsitteleviä kirjoja)
Työtervyettä kampaajille ja partureille. Toim. Timo Leino. 1995.
Parturi-kampaajien allergioita käsitellään myös esim. seuraavissa...
Henrik Janssonin Otteita kumouksellisista kokouksista käsittelee nuorten osallistumista taistolaisuuteen 1970-luvulla. Niinikään osittain 70-luvulle sijoittuu Matti Laitisen Liimanen: yhteiskunnallinen romaani. Siinä nuori Liimanen osallistuu kommunistiseen ja sosialistiseen toimintaan.
Muita nuorten yhteiskunnallista ja poliittista aktiivistuutta kuvaavia romaaneja ovat muun muassa:
Ilkka Kylävaara: Luokkatoverit, 2006.
Jani Saxell: Minä, Lotta ja Päivikki, 2003.
Tapani Suominen: Sarvikuonojen aika, 1992.
Tuulikki Alsta: En tiedä kenen joukoissa seison, 1972.
Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisää teoksia voi etsiä esimerkiksi Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi) tai Hämeenlinnan...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy yksi suomennettu teos: Bykov Vasil: Viimeinen tavoite: Alppiballadi.
https://finna.fi
Kirja on saatavilla Pasilan kirjavarastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=d…
Joseph Conradin Within the tides -teos sisältää neljä kertomusta (The Partner, ilmestyi 1911, The Inn of the Two Witches, ilmestyi 1913, Because of the Dollars, ilmestyi 1914 ja The Planter of Malata, ilmestyi 1914) ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1915.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kirjailijan suomennetut teokset. Tuulentupia-teoksesta puuttuu kuitenkin alkuteoksen nimi. Kirjaa ja kysymääsi alkuteosta vertaamalla selviää kuitenkin, ettei se ole kysymäsi. Kertomukset eivät ole myöskään Nuoruus ja muita kertomuksia -novellikokoelmassa.
Ilmeisestikään tämän kokoelman kertomuksia ei siis ole suomennettu.
Nuottijulkaisuista en tätä sanoitusta löytänyt, mutta tällainenkin säkeistö, jossa Mannerheim mainitaan, lauluun on julkaistu, tosin ei sanasta sanaan muistamallasi tavalla. Sanoituksia löytyy Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Voit hakea esimerkiksi fraasilla ”ompi ukko Mannerheimi”. Alla muutama esimerkki: Digi.kansalliskirjasto.fi, Ampiainen, 08.06.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1002961?page=10 Digi.kansalliskirjasto.fi, Länsi-Suomi, 23.04.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1263733?page=2 Digi.kansalliskirjasto.fi, Sarkatakki, 01.05.1938....
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jonne palautit kirjan tai kirjan omistavaan kirjastoon. Nide voidaan uusia, jolloin myöhästymismaksuja ei kerry lisää. Kirjaa etsitään palautuskirjastosta ja teoksen omistavasta kirjastosta. Jos se on palautunut ja mennyt lainaan uudelle asiakkaalle, kirja ei näy enää lainatiedoissasi. Jos kirja kuitenkin on edelleen lainassa kortillasi eikä sitä etsinnöistä huolimatta löydy, on todennäköistä, että kirja on edelleen palauttamatta. Kadonneen aineiston voi korvata maksamalla kirjan hinnan tai tuomalla saman teoksen tilalle.
