Taiteen ja kulttuurin vaikuttavuus yhteiskunnassa on hyvin laaja aihe. Yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy satoja aiheeseen jollakin lailla liittyviä viiteitä. Lisäksi määrä kasvaa vielä suuresti, jos tarkastellaan yksittäisiä taiteenaloja ja niiden vaikuttavuutta, esim. kirjallisuutta, musiikkia, kuvataiteita tai teatteritaidetta.
Oheisessa liitteessä on jonkin verran aiheeseen liittyviä kirjallisuusviitteitä lähinnä Linda-tietokannasta ja esimerkinomaisesti muutamia eri taiteenalojen vaikuttavuuteen liittyviä viitteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tietokannasta sekä lisäksi pari mielenkiintoista artikkeliviitettä. Et maininnut, mitä kieliä luet, joten luettelossa on nyt vain suomen- ja englanninkielisiä...
Yritämme selvittää asiaa. Tarkentaisin vielä, tarkoitatteko reittilentoja?
Saimme Lappeenrannan lentoasemalta tiedon, että Lappeenrannasta ei ole ollut reittilentoja Moskovaan vuonna 1986.
Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Biblical_maps löytyy koko joukko tekijänoikeuksista vapaita Raamattuun liittyviä karttoja. Osa on julkaistu vapaasti käytettävillä lisensseillä, osa taas niin vanhoja, että tekijänoikeuden suoja on päättynyt. Kannattaa kuitenkin vielä katsoa, että lisenssit ovat niissä kunnossa, koska Commonsiin saatetaan joskus ujuttaa myös tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa.
Osoitteista http://www.biblesnet.com/maps.html, http://www.preceptaustin.org/biblical_maps.htm ja http://www.godweb.org/atlasindex.htm löytyy linkkejä muihin vapaasti käytettäviin karttoihin.
Lisäksi kirjastosta saattaa löytyä vanhoja kirjoja, joissa olevien karttojen tekijänoikeudet ovat rauenneet, mutta...
Kerttu Saalastin runo Valkea lakeus löytyy ainakin kirjasta Isohookana-Asunmaa, Tytti : Thteinen hyvä - paras hyvä : Kerttu Saalastin elämäkerta (2008) s. 10.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Sri Lankasta ja sen kulttuurista löytyy melko vähän tietoa; aineisto on painottunut matkaoppaisiin. Tässä muutamia ehdotuksia:
Barlas, Robert, Culture shock! Sri Lanka, Graphic Arts Center, 1995.
Inkinen, Sari, Aasian liiketoimintakulttuurit, Avaintulos, 1994.
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin, Fintra, 1993.
Maailma tänään 19, Intian niemimaa, Bonnier, 1998.
Miethig, Martina, Sri Lanka, Apa Publications, 2002.
Miettinen, Jukka O, Jumalia, sankareita ja demoneja, johdanto aasialaiseen teatteriin,
Teatterikorkeakoulu, 1987.
Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
WSOY:n sivuilta löytyy suomenkielinen esittely kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…
Tietoa säätiön perustamisesta löytyy esim. teoksesta Yhdistyslaki ja säätiölaki, toim. Jyrki Hamari, Edita, Helsinki, 1999. Teos on lainattavana useassa Helsingin kirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot saa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Internetistä asiasta saa tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta http://www.prh.fi/index.html.
Tällaisia leluja on varmaan myös puisina versioina. Kannattaa etsiä internetistä, esimerkiksi sanoilla "insect in little box with moving legs" https://www.amazon.com/WIGGILY-LADYBUG-LOVEBUG-WOODEN-BOBBLE/dp/B00BWK4…
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta....
ISBN-tunnus on standarditunnus, joka koostuu aina samoista elementeistä. Näin ollen ISBN ei voi alkaa lyhyellä viivalla. On mahdollista että eri laitteita käytettäessä ruutunäkymä voi tehdä tepposen.
Mahdollisen virheen mahdollisuutta voi tiedustella Suomen ISBN-keskuksesta, he antavat neuvontaa sähköpostitse: isbn-keskus@helsinki.fi.
Syvemmin ISBN-tunnuksen olemukseen ja rakenteeseen voi tutustua lukaisemalla ISBN-käyttöoppaan.
Kokoelmistamme löytyy seuraava video
NIMEKE KUKKIEN viesti [Videotallenne] / käsikirjoitus Jouko Antere, Pirjo Jokio ; kuvaus ja leikkaus Jouko Antere
TEKIJÄT Antere, Jouko
Jokio, Pirjo
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Puutarhavideot, 1992
ULKOASU 1 videokas. (26 min) : vär.
HUOMAUTUKSET Video-ohjelma ideoi kukkien käyttöä erilaisissa tilaisuuksissa
Suom. puhe
sekä toinen hieman vanhempi
NIMEKE LEIKKOKUKAT
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT VIDEO, 1988
Toivottavasti näistä on teille apua opetuksessanne.
Jukka Kuoppamäen säveltämä ja sanoittama kappale Dixi-coat näyttää ilmestyneen ainoastaan singlelevynä vuonna 1972. Kappaleen on sovittanut Kari Hillo, ja esittäjät ovat Kuoppamäki ja Castanja-yhtye. Levyn tuotenumero on JKC501. Singlelevyjä ei yleisesti kirjastojen kokoelmissa ole, eikä tätäkään löytynyt ainakaan maakuntakirjastojen kokoelmatietokannasta Mandasta eikä Viola-
tietokannasta. Periaatteessa on tietysti mahdollista - joskin hyvin epätodennäköistä - että se löytyisi jonkin pienen kunnan kirjastosta (monien kuntien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset tutkimaan esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/).
Yleisradion kokoelmissa levy kyllä on, joten ainakin toivomalla sitä esim. Lauantain toivotuista levyistä pääset edes...
Koska yksi Lontoossa järjestettävien olympiakisojen kilpailupaikoista sijaitsee juuri sopivasti Greenwich Parkissa, jonka kautta nollameridiaani kulkee, Olympiastadionin etäisyys itäiseltä pallonpuoliskolta voidaan selvittää kätevästi Sport Map World -verkkosivuston kartan avulla (http://www.sportmapworld.com/venues/london-2012-olympics/): minkä tahansa kahden vapaasti valittavissa olevan kisapaikan etäisyys on määritettävissä sekä linnunteitse että liikenteellisesti.
Linnuntietä Olympiastadionilta Greenwich Parkiin on matkaa noin 6,9 km, katuja pitkin 11,5 km.
Etsitty sitaatti on näytelmästä Richard II, ensimmäisen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, säe 93. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus on "truth hath a quiet heart". Matti Rossin suomennoksessa se on muodossa "totuus puoltajalleen levollisen mielen antaa" (Rikhard II, s. 44. WSOY, 2008). Vertailun vuoksi mainittakoon, että näytelmän ensimmäinen suomentaja Paavo Cajander tulkitsi sen näin: "On rehdin mielin povi pelvoton" (Kuningas Richard Toinen, s. 18. SKS, 1920).
Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa.
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Vanhan kirjassuomen sanakirja kertoo, että alasastua tarkoittaa laskeutumista.
Alla olevasta linkistä voitte lukea esimerkkejä verbin käytöstä.
Alasastua Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
https://www.kotus.fi/sanakirjat/vanhan_kirjasuomen_sanakirja
Tarkoititkohan kappaletta Heila Heinolasta, jota on esittänyt mm. Tapio Rautavaara? Heinolan heili -nimellä ei löytynyt kappaleita.Heila Heinolasta löytyy esim. Reissumiehen lauluja 3 -nuottikirjasta: ratamo.finna.fi/Record/ratamo.64663
