Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Monista klassikkokirjoista on aikojen kuluessa tehty lyhennettyjä versioita, mutta Sirkka Rapolan suomennos Pikku Heidistä(useita painoksia 1960-luvulta alkaen)lienee alkutekstin mukainen. Pikku Heidi suomennettiin ensimmäisen kerran jo 1885 ja korjattuna suomennoksena 1905. Nämä lienevät Rapolankin käännöksen pohjana.
Tässä joitakin kirjoja Suomen ja naapurikansojemme historiasta:
- Russia's western borderlands, 1710-1870 / Edward C. Thaden ; with the collaboration of Marianna Foster Thaden
- Colonists on the shores of the Gulf of Finland : medieval settlement in the coastal regions of Estonia and Finland / [editor Marjo Poutanen]
- Shaping ethnic identities : ethnic minorities in Northern and East Central European states and communities, c. 1450-2000 / Marko Lamberg (ed.)
- Five centuries of violence in Finland and the...
Tätä vuonna 1961 levytettyä Sauvo Puhtilan sanoittamaa laulua Kotimaani kukat ei ole julkaistu nuottina. Ainoa keino saada sen sanat taitaa olla äänitteen kuuntelu ja sanojen kirjoittaminen talteen sillä lailla.
Heikki Poroila
Kuvassa on todennäköisesti rakenteensa ja värinsä perusteella jokin nopsakki eli nopsahämähäkki.
Esimerkiksi jokapaikannopsakki (lat. Philodromus cespitum) tuntuu vastaavan kuvan mukaiseen määritelmään.
Asiasta voi kysyä ja keskustella myös Laji.fi-foorumeilla sekä LuontoPortti-verkkolehden sivuilla (ks. lähteet).
Hämähäkin lajin tarkkaan määrittelemisessä auttaa, jos saa selville sen tekemien verkkojen muodot, hämähäkin itsensä fyysisen koon ja silmien lukumäärän.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.203016/identification
Lajitietokeskuksen keskustelufoorumit: https://foorumi.laji.fi/
LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palvelu: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Veikko Huovisen teos Puukansan tarina on käännetty englanniksi (Tale of the forest folk , translated by Tim Steffa, 1994). Teoksessa Finnish short stories (translated by Inkeri Väänänen-Jensen with K. Börje Vähämäki, 1982) on englanninnos Huovisen novellista Onko tukka kauniisti (Is my hair beautiful?). Novelli on teoksesta Rasvamaksa (1973).
Veikko Huovisen teoksia ei ole käännetty lainkaan italiaksi tai ranskaksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Kansallisbibliografia Fennica
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun...
Oiva Arvola on itse lukenut kirjoittamansa saagat äänikirjoiksi. Oulun seudun kirjastoista löytyy kaksi Arvolan Saagaa cd:nä.https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=arvola+oiva&type=Author&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Oiva Arvolan äänikirjoja löytyy Lapin kirjastoista cd:nä 9 kappaletta. Lisäksi yksi antologia-cd, jossa Oiva Arvola on mukana.Näiden kuunteluun tarvitaan MP3-yhteensopiva CD-soitin tai DVD-asema. https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=lapin+saagat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Näitä voi kaukolainata Ouluun lähikirjaston kautta. https://www.ouka.fi/kaukopalvelu?accordion=...
Haapavedellä vuonna 1976 ylioppilaaksi kirjoittaneita voi etsiä paitsi paikallisen lukion vuosikertomuksesta myös ylioppilasmatrikkelista Spes Patriae 1976.
Voit kyllä tilata levyn Leppävaarasta lähimpään Helmet-kirjastoon (Espoon, Helsingin, Kauniaisen, Vantaan kaupunginkirjastot). Voit tehdä varauksen joko kirjastossa paikan päällä tai jos sinulla on kirjastokorttiisi nelinumeroinen tunnusluku, myös Internetin kautta osoitteessa http://www.helmet.fi.
Varausmaksu on aikuisten aineistosta 0,50 € / varaus. Maksu maksetaan varausta noudettaessa.
Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen mistä tahansa HelMet-kirjastosta, kunhan mukanasi on kirjastokorttisi lisäksi kuvallinen, voimassa oleva henkilöllisyystodistus.
Täältä saat lisäohjeita varaamiseen:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Leppävaaran kirjaston yhteystiedot löydät täältä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1...
Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Konsultaatiotyön perusteita (Tokola, Hyyppä, 2004) löytyy ainakin seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Näistä kirjastoista ei kuitenkaan voi tilata kirjoja Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin.
Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjaston Helsingin toimipisteessä on kaksi kappaletta vapaana.
Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla. Kirjastokortin saa, kun on henkilöllisyystodistus mukana. Yhteystiedot:
http://kirjastot.diak.fi/yht_helsinki
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa kirja näyttää myös olevan vapaana. Yhteystiedot: http://lib.tkk.fi/
Kirja löytyy myös Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastosta Leppävaaran toimipisteestä. Sieltä...
Visainen kysymys. Näin pieneen yksityiskohtaan kirjan sisällöstä ei pääse kiinni oikein minkään tietokannan kautta, tiedon löytyminen on lähinnä kirjan lukeneiden muistin varassa. Nyt kävi valitettavasti niin, että kukaan ei muistanut.
Vastaavanlaisiin tilanteisiin saattaisi apua tarjota Ritva Hapulin, Tuuli Åkermanin ja Leena Päivölän toimittama kirja Turku, kirjailijan kaupunki. Kirjassa kerrotaan nimenomaan niistä teoksista, joissa Turku on tapahtumapaikkana. Reijo Mäen Vares-dekkareista vastaavaa tietoa on koonnut Markku Haapio teokseen Vareksen Turku.
Kirjaston tietokannan kautta saa tietoa vuoden 2000 jälkeen julkaistun kaunokirjallisuuden tapahtumapaikoista, vaikkei aivan osoitetasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit...
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas- kirjan mukaan vuoden 1965 1 penni on 1 euron arvoinen, mikäli se kuuluu kuntoluokkaan 0 eli raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Rahan alemmille kuntoluokille oppaassa ei ole laitettu arviota, vaan pelkästään vaakaviiva. Oppaassa todetaan, että hyvin tavalliset rahat on jätetty arvioimatta. Mikäli kyseessä on käypä raha, arvo on sama kuin nimellisarvo, muutoin sama kuin (jalo)metalliarvo. Ilman arviota on jätetty myös ne lakkautetut rahat, joiden keräilyarvo on vähäinen, ts. jää alle 0,50 euron.
Eli oppaan mukaan pennin arvo on alle 0,50 euroa ellei se ole virheetön.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas on Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema. Opas löytyy Vaasan...
Hei
Voisit ottaa yhteyttä Suomen urheilumuseoon, joka sijaitsee Helsingissä. Tässä nettilinkki, josta löytyvät myös yhteystiedot: http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2917
Valokuvataiteen museo ei taida ottaa yksittäisiä valokuvia, mutta sivulta löytyy linkki "Kysy museolta". Tässä kotisivu: http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/
Hei, tässä joitakin ehdotuksia mahdollisesti 16-18-vuotiaita poikiakin kiinnostavista suomalaisista teoksista. Tietysti on aina hyvin yksilöllistä, mistä kukakin pitää, mutta ehkä näitä voisi ainakin kokeilla!
Kotimaista nykykirjallisuutta:
Kari Hotakainen: Klassikko
Risto Isomäki: Con Rit/ Sarasvatin hiekkaa
Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä/ Anna minun rakastaa enemmän/ Seitsemäntoista
Riku Korhonen: Kahden ja yhden yön tarinoita
Tuomas Kyrö: 700 g
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi, Max
Mike Pohjola: Ihmisen poika
Tiina Raevaara: En tunne sinua vierelläni
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani
Kauko Röyhkä: Ocean City, Miss Farkku-Suomi
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi/ Kädettömät...
Iltalehti on jäänyt viime viikolla yhtenä päivänä tulematta ePress-palveluun teknisen häiriön vuoksi, mutta sen jälkeen lehti on jälleen ilmestynyt normaalisti.
Näytelmän "Hypnoosi" roolilista alla. Yleisömääräksi Helsingin kaupunginteatteri on merkinnyt 5 492.Ohjaus: Jouko Turkka Ohjausassistentti: Hannele Rubinstein Lavastus: Jouko Turkka ja Juhani Rytkölä Puvut: Jouko Turkka Viuluimprovisaatiot: Markku Riikonen Valaistus: Unto Valjakka Äänitehosteet: Pekka Mattsson ja Jyrki Sandell Näyttämömestarit: Seppo Kotamies, Antti Laurikainen ja Krister BäckströmJärjestäjä: Martti Kotka Tarpeisto: Arja Koskinen Kuiskaaja: Milja Luukko NÄYTTELIJÄT: Anja Haahdenmaa, Eeva-Liisa Haimelin, Rauni Ikäheimo, Kirsti Ortola, Saara Pakkasvirta, Eila Pehkonen, Eero Pikkarainen, Marjatta Raita, Markku Riikonen, Satu Silvo, Raili Tiensuu, Matti Tuominen, Antti...
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
HelMet -verkkokirjastosta ei löydy (ainakaan kaikkien) tietoa säveltäjien syntymä ja kuolinvuosista, se tieto pitää etsiä muista luotettavista lähteistä. Yksi lähde on Sibelius-akatemian Muhi – Musiikinhistorian verkkosivut. Muhi sisältää musiikinhistoriallisten artikkelien tietokannan sekä suppean yleisesityksen länsimaisen taidemusiikin historiasta. Muhin sisältö on referoitua ja korkeatasoista edustaen parasta suomalaista tietämystä. Muhin artikkeleissa on säveltäjien syntymä- ja kuolinvuosia. Vaikkapa J.W.Bachinkin, jota pidetään jazz-musiikin "kantaisänä", häneltähän ovat peräisin monet Jazzin tahtilajit kuten 2/4,4/4 ja 6/8. Kaikki 12 jazz-musiikissa käytettyä sävellajia ovat muuten myös peräisin Bachilta.
Muhin osoite on http://muhi...
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, johon palautit kirjan.
Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero (Kortti siis mukaan tai saataville)
Selvitellään asia kuntoon yhdessä.
Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmiin kohdistuvaa yhteishakua ei ole käytössä. Useiden eri kirjastojen kokoelmiin samanaikaisesti kohdistuva monihaku löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html
Siellä on maakuntakirjastojen aineistotietokantoja sekä joitakin alueellisia yhteistietokantoja (esim. Pohjanmaan kirjastot). Kirjastot.fi- sivuilta pääset Monihaut -linkistä.
